Johann Wolfgang von Goethe

Wikisitaateista
Wikipedia
Wikipedia
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tiedemies, teoreetikko, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan Weimarin valtion pääministeri.

Katso myös Harpunsoittaja, Itsepetos, Sumusarjat sekä Vaeltaja

Sitaatteja[muokkaa]

  • "Elämässäni on ollut hetkiä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin, mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan ja tekemään minut onnelliseksi. [2]
  • "Halutaan: koira joka ei hauku eikä pure, joka syö lasimurskaa ja paskantaa timantteja." [3]
  • "Harmaata, rakas ystävä, on kaikki teoria, / ja vihreä elämän kultainen puu" ("Grau, teurer Freund, ist alle Theorie, / Und grün des Lebens goldner Baum"). [4]
  • "Harrastelijan vika: halu oikopäätä yhdistää toisiinsa mielikuvitus ja tekniikka." [5]
  • "Harrastelijoilla ja naisilla ei ole kuin kalpea aavistus runoudesta." [5]
  • "Ihminen ei ole syntynyt olemaan vapaana" ("Der Mensch ist nicht geboren, frei zu sein"). [8]
  • "Ihminen sopeutuu helposti orjuuteen ja oppii nopeasti kuuliaiseksi kun hänen vapautensa häneltä viedään." [5]
  • "Ihmisen elämä - siinä hänen luonteensa." [5]
  • "Ihmiset sallivat että heidän vikansa osoitetaan heille, he sallivat että heitä rangaistaan niistä, kärsivällisesti he alistuvat monenlaiseen niiden tähden, he hermostuvat vasta kun heidän on pakko luopua niistä." [9]
  • "Ihmiskunta? Se on abstraktio. Muinaisista ajoista lähtien on ollut vain ihmisiä, ja vain ihmisiä tulee olemaankin." [5]
  • "Inhottava laulu! Hyi! Poliittinen laulu!" ("Ein garstig Lied! Pfui! Ein politisch Lied!". [5]
  • "Itsemurha on inhimillisen luonnon tapahtuma, joka vaatii jokaisen ihmisen huomiota ja jota pitää jokaisena aikakautena uudelleen käsitellä, miten paljon siitä sitten jo lieneekin puhuttu." [5]
  • "Jo turkaist' on, jos sodass' ei / saa haavaa sotamies. [10]
  • "Joka ei opi rakastamaan, sen täytyy oppia imartelemaan." [5]
  • "Joka ei osaa vieraita kieliä, ei tiedä mitään omastaankaan." [5]
  • "Jos ihminen pysähtyy pohtimaan ruumiillista tai siveellistä tilaansa, hän yleensä toteaa olevansa sairas." [5]
  • "Jos joku on kohtelias saksaksi, hän valehtelee." [5]
  • *Jos minä rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?" ("Wenn ich dich lieb habe, was geht's dich an?"). [11]
  • "Järjen korkeudesta näyttää koko elämä ilkeältä sairaudelta ja koko maailma hulluinhuoneelta." [12]
  • "Järkevyydellä ja mielettömyydellä on kestettävänään samanlaiset vastaväitteet." [12]
  • "Kaikki, mikä syntyy, on sen arvoista että se tuhoutuu." [14]
  • "Kannustava kiitos arvostelun jälkeen on kuin auringonpaiste sadekuuron jälkeen." [5]
  • "Kukaan ei tahdo tulla miksikään, jokainen tahtoo jo olla jotakin ("Kein Mensch will etwas werden, ein jeder will schon was sein"). [5]
  • "Kunnon kansalainen, joka tekee rehellisesti ja ahkerasti työtä, löytää kaikkialta niin paljon vapautta kuin hän tarvitsee."
  • "Käytös on peili jossa jokainen esittelee omaa kuvaansa." [5]
  • "Lait periytyvät kuten sairaudetkin." [13]
  • "Lampuista tulee öljytahroja ja kynttilöitä pitää niistää; vain taivaallinen valo paistaa puhtaasti eikä likaa." [5]
  • "Luonnostaan meissä ei ole yhtään vikaa, joka ei voisi muuttua hyveeksi, eikä yhtään hyvettä, joka ei voisi muuttua paheeksi. Viimemainitut ovat arveluttavimmat." [18]
  • "Maailma on niin täynnä tomppeleita ja hulluja, ettei niitä tarvitse hulluinhuoneesta etsiä." [5]
  • "Maailmassa eletään vain kerran." [5]
  • "Mikä hallitus on paras? Se joka opettaa meidät itse hallitsemaan itseämme." [5]
  • "Meidän ei pidä viedä nuoruutemme vikoja vanhuuteemme, sillä vanhuus tuo mukanaan omat puutteensa." [19]
  • "Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta." [5]
  • "On hauskaa, kun nuoret napisee: / uus helkkää, vanha rapisee." [5]
  • "On paljon helpompaa sitoa seppele kuin löytää pää joka on sen arvoinen." [5]
  • "Pahin kaikista on opettaja joka ei tiedä enempää kuin oppilaiden on määrä oppia." [5]
  • "Päinvastoin kuin aikuiset lapset eivät juurikaan tunne tarvetta pettää itseään." [5]
  • "Runouden äänelle kuuro ihminen on barbaari; saakoon hän olla mikä on." [5]
  • "Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia" ("Die Baukunst ist eine ertarrte Musik"). [5]
  • "Taiteessa on paras kyllin hyvää." [5]
  • "Ihminen sallii puutoksiaan moitittavan, sallii itseään niistä rangaistavan, sietää niiden takia kärsivällisesti paljonkin, mutta hän käy kärsimättömäksi, jos häntä vaaditaan luopumaan niistä." [5]
  • "Maailmassa käy jokainen siitä, minä hän esiintyy; mutta hänen täytyy myös esiintyä jonakin. Mieluummin siedetään hankalia ihmisiä kuin suvaitaan mitättömiä." [5]
  • "Ihmisiä emme opi tuntemaan silloin kun he tulevat luoksemme; meidän täytyy mennä heidän luokseen, jos mielimme saada selville heidän laitansa." [5]
  • "Ei ole mitään ulkonaista kohteliaisuuden ilmaisumuotoa, millä ei olisi syvällistä siveellistä perustaa. Oikea kasvatustapa olisi tällöin neuvoa sekä muoto että sen syy yhtä rintaa." [5]
  • "Houkat ja viisaat ihmiset ovat yhtä vaarattomia. Vaarallisimpia ovat puolinarrit ja puoliviisaat." [5]
  • "Joka keski-ikäisenä yrittää toteuttaa varhaisen nuoruutensa toiveita ja unelmia, pettää itseään. Jokaisella ihmiselämän kymmenvuotisjaksolla on omat toiveensa, omat halunsa." [5]
  • "Monista asioista voin puhua vain Jumalan kanssa." [5]
  • "Ystävämme näyttävät meille, mitä voimme tehdä; vihamiehemme opettavat meille, mitä meidän pitää tehdä." [5]
  • "Nykyään on mahdollista esitellä tuotteita, jotka ovat nollan arvoisia, olematta huonoja: nollan arvoisia, koska niissä ei ole sisältöä, mutta eivät silti huonoja, koska tekijäin edessä on väikkynyt hyvien esikuvien antama yleinen muoto." [5]
  • "Niin itsepäisen ristiriitainen on ihminen, ettei hän siedä itseään pakotettavan edulliseen, ja että hän sietää kaikenlaista pakkoa vahingokseen." [5]
  • "Erämaassa asuvat hindut lupaavat juhlallisesti olla syömättä kalaa." [5]
  • "Taikausko on elämän runoutta, eikä siis haittaa vaikka runoilija on taikauskoinen." [21]
  • "Totuus kuuluu ihmiselle, erhe ajalle. Sen vuoksi on eräästä mainiosta miehestä sanottu: 'Onnettomat ajat saattoivat hänet erehtymään, mutta hänen henkensä voima auttoi hänet selviytymään kunnialla'." [5]
  • "Joka ei itse mielestään ole paljoa, hän on paljon enemmän kuin hän luulee." [5]
  • "Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain jos kumpaakin osataan arvostaa oikein." [5]
  • "Kunkin on tavan takaa toistettava uskontunnustustaan, sanottava, minkä hän hyväksyy ja minkä tuomitsee. Vastakkaistenkin mielipiteiden omaajat tekevät ahkeraan samoin." [5]
  • "Joka kestää vikojani, hän on minun herrani, vaikka hän olisi palvelijanikin." [5]
  • "Me olemme kaikki niin vähä-älyisiä, että aina luulemme olevamme oikeassa, ja niinpä voidaan ajatella olevan olemassa erinomaisen etevä henkilö, joka ei ainoastaan erehdy, vaan vieläpä tuntee mielihyvääkin erehdyksestään." [5]
  • "Sanotaan, että itsekehu lemahtaa sieraimissa. Mutta sellaiselle hajulle, joka nousee toisten ihmisten aiheettomasta parjauksesta, ei ihmisillä näytä nenää olevankaan." [5]
  • "Sen joka ei odota miljoonaa lukijaa ei pitäisi kirjoittaa riviäkään." [5]
  • "Siis juokaamme!" ("Ergo bibamus!"). [5]
  • "Vain terveessä ruumiissa viihtyy voimakas sielu." [5]
  • "Viisautta on vain totuudessa." [23]
  • "Voimaton viha on kauhea tunne, sillä oikeastaan ei pitäisi vihata ketään, jota ei kykene tuhoamaan." [24]
  • " on puolet elämästä, ja parempi puolisko." (SSSK)
  • "Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen.[5]
  • "Aloittaminen on aina hauskaa." [5]
  • "Vain voimalla ja oveluudella voi saada ihmisen tekemään mitä haluaa. Jotkut mainitsevat rakkaudenkin, mutta ei aurinkoa voi jäädä odottamaan, sillä joka hetki on elämälle kallis.[26]
  • "Lisää valoa." (Goethen viimeiset sanat)

Italienische Reise (1817)[muokkaa]

Goethe kirjoitti alun perin vuonna 1817 julkaistun matkapäiväkirjansa Italian Journey vuosien 1786 - 1788 aikana ja hänen seuraavat ajatuksensa Italiasta ovat lainauksia kyseisestä teoksesta:

  • "Kyllä, olen viimein saapunut tähän maailman pääkaupunkiin! Nyt näen kaikkien nuoruuden unelmieni heräävän eloon... Vain Roomassa on mahdollista ymmärtää Roomaa."[27]
  • "Minulla ei ole muuta sanottavaa kaupungin kauneudesta ja sijainnista, joita on kuvailtu ja ylistetty usein. Kuten täällä sanotaan: Vedi Napoli e poi muori! — Nähdä Napoli ja kuolla! Napolilaista ei voi syyttää siitä, ettei hän koskaan halua jättää kaupunkiaan eikä sen runoilijoita, jotka laulavat sille ylistyslauluaan: olisi upeaa, jos seudulle syntyisi vaikka muutama Vesuvius lisää."[27]
  • "Lähdin Perugiasta viehättävänä aamuna ja koin jälleen omillani olemisen ilon. Kaupunki sijaitsee kauniissa paikassa ja näkymä järveltä on todellinen nautinto: ne näyt ovat nyt syöpyneet hyvin mieleni silmiin."[27]
  • ARMAAN LÄHEISYYS: "Sua aattelen, kun säihkyy meren seljät / tult' auringon; / sua aattelen, kun lähtehessä heljät / kuun kullat on. // Sun nään, kun peittää pölypilvi väikkyin / tien kaukaisen, / yöpolkuaan kun vaeltaja säikkyin / käy myöhäiseen. // Sua kuuntelen, kun kuohuin aallot pauhaa; / ma kuunteluun / monesti lehtoon käyn, kun henkii rauhaa / se illansuun. // Oon luonas, luo sa jäät, jos kuinka lähdet / sa kauas pois! / Jo saapuu - oi, jos sen tuike-tähdet / sun tuohon tois!"
  • KAUAS MENNEELLE: "Sun kadotinko, kaunokainen, / jo karkkositko kauas pois? / Jok' äänes sointu tuttavainen / viel' on kuin korvissani sois. // Kuin vaeltaja aamusäällä / sen siintoon turhaan tuijottaa: / ei leivoa hän päänsä päällä / näe korkealla laulavaa, // niin katseheni ange entää / taa vuorten, viitain, metsien, / kaikk', armas, lauleloni lentää / sua kutsuen, sua etsien."

(Runoja, Otava, 1928, suomentanut Otto Manninen)

Lähteet[muokkaa]

  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 219. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 457. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 150. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 422. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. 5,00 5,01 5,02 5,03 5,04 5,05 5,06 5,07 5,08 5,09 5,10 5,11 5,12 5,13 5,14 5,15 5,16 5,17 5,18 5,19 5,20 5,21 5,22 5,23 5,24 5,25 5,26 5,27 5,28 5,29 5,30 5,31 5,32 5,33 5,34 5,35 5,36 5,37 5,38 5,39 5,40 5,41 5,42 5,43 5,44 5,45 5,46 5,47 5,48 5,49 5,50 5,51 5,52 5,53 5,54 5,55 5,56 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 59. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  7. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 79. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  8. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 488. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  9. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 511. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  10. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 375. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  11. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 312. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  12. 12,0 12,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 115. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  13. 13,0 13,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 181. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  14. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 401. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  15. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 151. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  16. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 350. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  17. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 412. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  18. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 75. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  19. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 485. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  20. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 478. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  21. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 411. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  22. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 507. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  23. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 510. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  24. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 502. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  25. William L. Shirer: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I. Gummerrus, 1960.
  26. Greene, Robert: Valta – vallankäytön 48 lakia. Nemo, 2009.
  27. 27,0 27,1 27,2 Goethe, J.W. von. (1962). Italian Journey [1786 - 1788]. Käänt. W. H. Auden ja Elizabeth Mayer.