Pekka Haavisto

Wikisitaateista
Haavisto huhtikuussa 2011.

Pekka Olavi Haavisto (s. 23. maaliskuuta 1958 Helsinki) on suomalainen Vihreän liiton poliitikko, kansanedustaja ja oli Marinin hallituksen ulkoministeri. Haavisto oli vihreiden presidenttiehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleissa, jossa hän eteni toiselle kierrokselle Sauli Niinistön kanssa.

Lausahduksia[muokkaa]

  • "Isäni kasvatusfilosofia oli tällainen: Munkkivuoreen tulevilla oppilailla ei ole menneisyyttä. On samantekevää, mitä koulua hän on aikaisemmin käynyt, miten käyttäytynyt tai mitä tehnyt. Nuorilla on oikeus erehtyä, saada anteeksi niin, että asiat lopullisesti unohdetaan." [1]
  • "Minulle se on vieras ajatus, koska en ole yhtään punainen. En ole aikoinaan lähtenyt vasemmistotrendeihin mukaan, vaan olen ollut perustamassa vihreää liikettä alusta asti. Se on ollut aina kotini. Olen aina mieltänyt olevani keskustaliberaalien maisemissa poliittisesti."
    • Haavisto kommentoi ajatusta, että hän olisi tammikuussa 2024 järjestettävissä presidentinvaaleissa punavihreän blokin ehdokas.[2]
  • "Toivon, että ihmiset, jotka haluavat muuttaa kirkkoa, pysyisivät siellä jäseninä ja vaikuttaisivat kirkon sisällä."[3]
    • Ajankohtaisen kakkosen Homoilta-ohjelman aiheuttamasta joukkoerosta kirkosta.
  • "En kannata kenenkään tappamista, mutta pidän hyvänä, että hän jäi vihdoin kiinni. Terrorisminvastainen taistelu edellyttää kahta asiaa; terrorismiin syyllistyneiden saattamista vastuuseen sekä terrorismia tuottavien olosuhteiden muuttamista. On naiivia ajatella, että pelkkä olosuhteiden muuttaminen lopettaisi terroristiset rikokset." [4]

Ulkopolitiikka[muokkaa]

  • "Itsesensuurihan merkitsee, ettemme me täällä Suomessa suoraan apinoi kylmää sotaa ylläpitäviä länsilehtiä ja samoista vaikuttimista pulppuavaa materiaalia tarjoavia uutislähteitä ja räpelly valittelemaan ihmisoikeuksien kelvottomuutta Neuvostoliitossa".
    • Pekka Haavisto Köynnöksen kolmannessa numerossa vuonna 1977.[6]
  • "Uusissa toimintaympäristöissä ja uusilla markkinoilla ei riitä, että edistetään Suomen vientiä. Pitää olla myös poliittinen näkemys siitä, mihin maat ja alueet ovat kehittymässä, sekä poliittisia valmiuksia vaikuttaa kehityksen suuntaan, esimerkiksi ihmisoikeus- ja turvallisuuskysymyksiin." [7]
  • "Suomen uuden ulkopolitiikan pitäisi keskittyä ympäristöön, ihmisoikeuksiin, maailman väestökehityksen hallintaan, Suomen aktiiviseen rooliin EU:ssa sekä rauhanpolitiikkaan. YK:ssa hyväksyttiin vuonna 2015 kestävän kehityksen Agenda2030, joka määritteli kansainväliselle yhteisölle tavoitteet seuraavalle 15 vuodelle. Ne tavoitteet koskevat myös Suomea. Meidän tulisi tehdä kestävästä kehityksestä osa uuden ulkopolitiikkamme ydintä."
    • Pekka Haaviston mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja.[8]

Puolustuspolitiikka[muokkaa]

  • "Ei, puolustusvoimat on perustettu, jotta jokainen suomalainen mies hallitsisi tappamisen jalon taidon silloin, kun maan korkein johto näkee sen mielekkääksi. Kun käsky käy, on liian myöhäistä sanoa ei. EI on sanottava nyt".
    • Haavisto kritisoi asevelvollisuuden merkitystä ja puolustusvoimia Köynnöksen neljännessä numerossa vuonna 1978.[6]
  • "Natoon täytyy olla yhtä hyvät välit kuin Venäjään. Nato ei voi olla vihollisemme, mutta jäsenyyttä emme tarvitse"[9]
    • presidenttiehdokas Haavisto presidenttitentissä 2012 Natosta.

Lähteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta: