Washington Irving

Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Washington Irving.
Washington Irving

Washington Irving (3. huhtikuuta 1783 – 28. marraskuuta 1859) oli yhdysvaltalainen kirjailija.

Lausahduksia[muokkaa]

  • Kun ystävät alkavat kehua miehen näyttävän nuorelta, hän voi olla varma, että he ajattelevat hänen olevan tulossa vanhaksi.
    • Bracebridge Hall: Bachelors (1822).

Särjetty sydän[muokkaa]

  • ”Tavallista on, että ne, jotka ovat päässeet yli nuoruuden vuosista, taikka ne, jotka omat kasvaneet ylöllisissä nautinnoissa, nauravat rakkaudelle ja sanovat, ett’ei sitä ole muualla kuin kirjoissa.”
  • ”Olen vakuutettu, että, vaikka ihminen olisi luonteeltaan kuinka jäyhä ja maailmallisiin huoliin kiintynyt taikka kuinka iloinen ja hymyilevä tahansa ulkoapäin, niin löytyy kumminkin hänen sisimmässään lämmin tunne, joka kerran leimahtaa näkyviin ja saattaa tulla mahtavaksi ja vaaralliseksi tuleksi. Saattaahan kuolemakin tulla seuraukseksi onnettomasta rakkaudesta, särjetystä sydämestä. Miespuoliin se hyvin harvoin käynee niin kipeästi, mutta tiedän sen olleen syynä monen heikomman astian kuolemaan. Miehen toiminta saattaa hänen ulommaksi maailmaan. Rakkaus on hänelle ainoastaan koristuksena aikaisimpina vuosinaan.”
  • ”Naiselle on rakkaus koko elämä. Sydän on hänen maailmansa, siellä hän tahtoo vallita, siellä etsii hän kätkettyjä aarteita. Usein panee hän koko onnensa alttiiksi, kun on kysymys rakkaudesta; jos hän siinä häviää, niin silloin tulee loppu kaikesta; hänen sydämensä joutuu vararikkoon.”
  • ”Hänen [naisen] osansa on tulla etsityksi ja voitetuksi, ja jos hän on onneton rakkaudessansa, niin on hänen sydämensä kuin valloitettu linnoitus, jota ryöstetään ja tyhjennetään sittemmin tyhjemmäksi.”
  • ”Naisen rakkaus on aina arka ja hiljainen. Jos kohta se on löytänyt vastineensakin, uskaltaa hän tuskin kuiskata sitä itselleen, ja jos ei niin ole, niin hautaa hän sen syvälle sydämeensä ja antaa sen levätä siellä kadonneen rauhansa raunioilla. Hänen sydämensä on eksynyt toiveissaan, hänelle ei ole elämä enää minkään arvoista.”
    • ”Särjetty sydän” (Viipurin Sanomat 7.12.1888).