Pirkanmaalaisia sananlaskuja

Wikisitaateista

Häme

  • Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru)
  • Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala)
  • Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi)
  • Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru)
  • Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki)
  • Aina tie paranee, kun kirkonkylä lähenee. (Mouhijärvi)
  • Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia)
  • Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano)
  • Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi)
  • Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi)
  • Ee pysty ämmän kynnet uunin rintaan. (Nokia)
  • Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi)
  • Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano)
  • Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa)
  • Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi)
  • Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun)
  • Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi)
  • Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi)
  • Ei hyttysen ääni taivaaseen kuulu. (Nokia)
  • Ei hädällä kauvas keriitä. (Mouhijärvi)
  • Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru)
  • Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan. (Vilppula)
  • Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala)
  • Ei kyrpä katso leipävartaaseen. (Orivesi)
  • Ei kärpänen kyntömiähen vattassa tunnu. (Nokia)
  • Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää)
  • Ei nälkäistä pieretä. (Punkalaidun)
  • Ei näläkä härnäämisestä parane. (Virrat)
  • Ei ole päätä Päijänteellä eikä loppua Kulovedellä. (Tottijärvi)
  • Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala)
  • Ei rahassa ruotoja ole. (Kuorevesi)
  • Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi)
  • Ei se näkköö katto, joka naira meinaa. (Tyrvää)
  • Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi)
  • Ei sota yksinpuolin seiso. (Ikaalinen)
  • Ei tu surku, vaikka menis Turku, kyllä Naantali rikas on. (Suodenniemi)
  • Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula)
  • Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat)
  • Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää)
  • Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru)
  • Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere)
  • Haitaksi hako vedessä, kiusaksi köyhä rikkahille. (Pohjois-Häme)
  • Halko pinoon suulleen, piika sänkyyn selälleen. (Ruovesi)
  • Hapan luihin pystyy. (Lempäälä)
  • Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän harmittaa. (Hämeenkyrö)
  • Harakan laulu ja piian nauru ei tiälä hyvvää. (Kuru)
  • Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä)
  • Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme)
  • Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun)
  • Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen)
  • Heinänteko on helppoa työtä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula)
  • Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere)
  • Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää)
  • Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula)
  • Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi)
  • Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi)
  • Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala)
  • Hullu edestakasi soutaa. (Kuru)
  • Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi)
  • Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi)
  • Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi)
  • Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia)
  • Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat)
  • Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi)
  • Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala)
  • Joka löylyn heittää, nin kylpököön sen loppuun saakka. (Kuhmalahti)
  • Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka)
  • Jolla on lehmä ja kana, sillä on makonen pala. (Mouhijärvi)
  • Jonsei vappuna vaossa, niin ei pouka pohtimessa. (Luopioinen)
  • Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää heinää turkit päällä. (Vesilahti)
  • Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala)
  • Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki)
  • Kierrän kiven, käännän kokkareen, mutten pääse pahan ämmän kattannolta. (Längelmäki)
  • Kiittävät on aina väärässä. (Pirkkala)
  • Kiusa kiärtää ommaan kuppiin. (Kuru)
  • Kiusa on hyvää vähästäkin. (Pirkkala)
  • Kiusa se on pienikin kiusa, mutta iso se tuntuu. (Virrat)
  • Kivet on kiini, ja koirat on irti. (Vilppula)
  • Ku on virsusa varaa, ni on tiäsäki tilaa. (Mouhijärvi)
  • Kun ahkeruus menee ulos ovesta, niin köyhyys tulee sisälle ikkunasta. (Teisko)
  • Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru)
  • Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti)
  • Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat)
  • Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala)
  • Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski)
  • Kun myllyyn mennään, nin jauhoon tullaan. (Sääksmäki)
  • Kun puute tulee ovesta sisään, niin rakkaus menee lasista pihalle. (Virrat)
  • Kurki kirkuu, sale saapuu. (Tampere)
  • Kurki suolla, hauki maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala)
  • Kurki tulee käki kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki)
  • Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko)
  • Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti)
  • Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö)
  • Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi)
  • Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti)
  • Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala)
  • Kyllä joskus nuora täyteen tulee. (Mouhijärvi)
  • Kyllä mies muijan ottaa, jos vaan kuopassa perunoita on. (Viljakkala)
  • Kyllä murhe on kova päänalunen. (Parkano)
  • Kyllä nuatti aina löytyy, kun vaan sanat osaa. (Viljakkala)
  • Kyllä pispalla pappia on. (Ylöjärvi)
  • Kyllä pikkune hyvä on, mutta isolla joutuu. (Lempäälä)
  • Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää. (Viljakkala)
  • Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää. (Kiikka)
  • Kyllä täi nautansa tuntee. (Hämeenkyrö)
  • Kylmille kuu kehii, ja sateille aurinko sappee. (Mouhijärvi)
  • Kylmän tählen ei tahlo laiska kyntää, jonka tählen elonaikansa kerjää. (Ikaalinen)
  • Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä)
  • Leipä miähen tiällä pittää. (Kuru)
  • Leipää lasten unessa on. (Kuhmalahti)
  • Liukkaat on vitun portaat. (Punkalaidun)
  • Lupa kysyä, vaikk ei vara ostaa. (Tampere)
  • Luut sitte syörään, kun lihat loppuu. (Virrat)
  • Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti)
  • Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa)
  • Miniän käret ei saa palaa eikä palella. (Mouhijärvi)
  • Miniän paita joka pyykissä. (Mänttä)
  • Monena mies elläissään, koiran paska kualtuaan. (Juupajoki)
  • Muija on aina äitensä maata. (Suoniemi)
  • Muijan perinnöt kestää tuomaasta jouluun. (Nokia)
  • Myrkkyä viina leivätä. (Parkano)
  • Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä)
  • Nuuka saa olla, muttei nulju. (Kuhmalahti)
  • Nälkä siemenen syöjän, halla myöhän kylväneen. (Längelmäki)
  • Nälkäinen syö vaikka raatoa, kun ei pahasti matoja ole. (Vesilahti)
  • Nälkää rantamyllyt syksyllä jauhaa. (Parkano)
  • On evästä niin paljon kuin matkaakin. (Viljakkala)
  • Oppi tarttuu nuoreen narttuun. (Punkalaidun)
  • Oraasta laihon alku. (Nokia)
  • Pajasa, pappilasa ja kirjakaupasa tiäretään kaikki asiat. (Mouhijärvi)
  • Pajassa ja pappilassa asiat tiettään. (Ruovesi)
  • Pakko kissan lentää on, kun hännästä heitetään. (Hämeenkyrö)
  • Pappila paras talo pitäjässä. (Längelmäki)
  • Paree hiukka kun niukka. (Kuru)
  • Paree kumartaa kuin kurottaa. (Tottijärvi)
  • Paree on hiljanen hullu kun rikkiviisas. (Kiikka)
  • Paree on kerta pirusti kun aina nirusti. (Kiikka)
  • Parempi aikanen suurus kun koko päivän paastoaminen. (Vesilahti)
  • Parempi antaa kun ottaa. (Tyrvää)
  • Parempi kerran kuin ei koskaan. (Ylöjärvi)
  • Parempi yksi hyvä kun kaksi huonoo. (Ruovesi)
  • Parrei hyvä sana ko yrmä anti. (Akaa)
  • Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere)
  • Petulla talot asutaan, rukiisella hävitetään. (Parkano)
  • Pianhan se on kävelty virsta viiteen mieheen. (Tyrvää)
  • Piika ei oo ihmine eikä renki oo herra. (Lempäälä)
  • Pilkka särkee sääriluutkin. (Viljakkala)
  • Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru)
  • Pitkä on elävää kuolettaa. (Teisko)
  • Poru pitkästä ilosta, pieru kauan naurannasta. (Tyrvää)
  • Porulla lapsi puolensa pitää. (Ruovesi)
  • Porullaan paha varis puolensa pitää. (Mänttä)
  • Puukko jää leivän jakajan käteen. (Hämeenkyrö)
  • Raha auttaa taivaan portille saakka. (Mouhijärvi)
  • Rahan tähle klenkun nain ja raha loppu ja klenkku jäi. (Viljakkala)
  • Renki kun eläin ja piika on renkin luontokappale. (Ruovesi)
  • Sama maku mämmällä, sama maku talkkunalla, vaan on eri maistajalla. (Kiikka)
  • Se harjalliset panee, joka rahat saa. (Viljakkala)
  • Semmonen on seppä kun tahko. (Sahalahti)
  • Seppä syö selvän leivän, selvemmän sepän emäntä. (Sääksmäki)
  • Silakka se on talonpojan lohta. (Vilppula)
  • Sonni hankkii, mutta pässi menee paikalla. (Viljakkala)
  • Sonni kottoo nai tiämmä ja hätähinen naapurista. (Sahalahti)
  • Suu hyvän tuntee, kieli makean maistaa. (Ylöjärvi)
  • Suutareita ja kraatareita vasten kellot on. (Mouhijärvi)
  • Suutari kloppaa lestalla ja kraatari pistää neulalla. (Mouhijärvi)
  • Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat)
  • Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste. (Orivesi)
  • Usko se on joka auttaa. (Vilppula)
  • Uunista liha parasta. (Punkalaidun)
  • Uuret luuvat paraiten lakasee. (Tampere)
  • Vaihtelu virkistää. (Tampere)
  • Varis saretta huutaa. (Nokia)
  • Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki)
  • Varjele ittes, kun tulee pettu syötäväksi ja vittu särpimeks. (Pirkkala)
  • Vingahtaa sammakkokin, kun päälle astuu. (Viljakkala)
  • Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia)
  • Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää)
  • Ylönkatte lasta itkettää eikä osan vähyys. (Längelmäki)
  • Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny. (Suoniemi)
  • Äree äijä, porraava lapsi, vuotava pata ja märät puut, ne kaikki kouvaa. (Messukylä)
  • Äreitä ämmät leipoissaan, kireitä kirnutessaan. (Längelmäki)

Lähteet[muokkaa]

  • Kansanrunousarkisto