Ero sivun ”Suomalaisia sananlaskuja” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ML (keskustelu | muokkaukset) rv, luultavasti itse keksitty |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
__NOTOC__ |
|||
[[#A|A]] - [[#B|B]] - [[#D|D]] - [[#E|E]] - [[#G|G]] - [[#H|H]] - [[#I|I]] - [[#J|J]] - [[#K|K]] - [[#L|L]] - [[#M|M]] - [[#N|N]] - [[#O|O]] - [[#P|P]] - [[#R|R]] - [[#S|S]] - [[#T|T]] - [[#V|V]] - [[#W|W]] - [[#Z|Z]] |
|||
==A== |
|||
*''Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää'' |
|||
*''Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset männöö aina naimisee.'' |
|||
*''Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä.'' |
|||
*''Ahkeruus kovankin onnen voittaa.'' |
|||
*''Ahne on hyvä ottaan mutta käs vapisee, jos antaa tarttis.'' |
|||
*''Ahneella on paskainen loppu.'' |
|||
*''Aidan takana ruohokin on vihreämpää.'' |
|||
*''Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin.'' |
|||
*''Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kantajia.'' |
|||
:merkitys: jos joku tekee jonkun asian, on aina olemassa ihmisiä jotka haluavat ottaa siitä kunnian |
|||
*''Aina roiskuu kun rapataan.'' |
|||
*''Aina vaivainen valittaa.'' |
|||
*''Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.'' |
|||
*''Akka mies asetta paitsi.'' |
|||
*''Akoilla ja susilla on maailma pilattu.'' |
|||
*''Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.'' |
|||
*''Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!'' |
|||
*''Antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa.'' |
|||
*''Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas.'' |
|||
*''Arka mies ei saa kaunista vaimoa.'' |
|||
*''Askel askeleelta portaita kiivetään.'' |
*''Askel askeleelta portaita kiivetään.'' |
||
*''Auta miestä mäessä, älä mäen alla.'' |
*''Auta miestä mäessä, älä mäen alla.'' |
Versio 4. lokakuuta 2006 kello 21.49
- Askel askeleelta portaita kiivetään.
- Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
E
- Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
- Ei auta itku markkinoilla.
- Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.
- Ei elämä irvistellen somene.
- Ei elämästä selviä hengissä.
- Ei haukku haavaa tee.
- Ei haukkuva koira pure.
- Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.
- Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
- Ei korppi korpin silmää noki.
- Ei kukaan oo köyhän lanko.
- Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
- Ei lapset muuta tarvitse kuin tuttipulloo ja vittaa.
- Ei leikki leivässä pidä.
- Ei lämmin luita riko.
- Ei makeaa mahan täydeltä.
- Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä.
- Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
- Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
- Ei näe metsää puilta.
- Ei oikeus saa yösijaa, mutta vääryys istuu peräpenkillä.
- Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
- merkitys: älä katso vain ulkonäköön
- Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista.
- Ei omena kauas puusta putoa.
- Ei oppi ojaan kaada.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
- Ei savua ilman tulta.
- Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
- Ei se helvettikhä niin kuuma ole, kun pappi sen saarnaa.
- Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.
- Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
- Ei sota yhtä miestä kaipaa.
- Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
- Ei suuret sanat suuta halkaise.
- merkitys: teot painavat enemmän kuin sanat
- Ei todenpuhuja saa yösijaa.
- merkitys: totuudella ei elä
- Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä - niitä kasvaa itsestänsä.
- Ei työt tekemällä lopu.
- Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa.
- Ei tässä kurjuutta kummempaa.
- Ei vahinko tule kello kaulassa.
- Ei vanhuus mieltä anna, vaan opettaa hiljaa kävelemään.
- Ei vara venettä kaada.
- Ei viina lisää voimia anna, mutta lisää rohkeutta.
- Ei välillä väliä, kunhan saa välillä väliä.
- Ei yksi pääsky kesää tee.
- Elämä on kuin lapsella paita: lyhyt ja sontainen.
- Esteet katoavat etevän tieltä.
- Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.
H
- Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
- Harjoitus tekee mestarin.
- Haukkuva koira ei pure.
- Hedelmistään puu tunnetaan.
- Helposti saatu on helposti menetetty.
- Helppoa ja hauskaa kuin lapsen hakkaaminen.
- Helppoa ku heinänteko.
- Herra se on herrallakin.
- Herrat ja koirat jättävät oven auki.
- Hiljaa hyvää tulee.
- Hillavuosi, hallavuosi.
- Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin.
- Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa.
- Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
- Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.
- Hullulla halvat huvit, viisaalla vielä halvemmat.
- Hulluna on hyvä olla kun ei vain järki puutu.
- Huvinsa kullakin.
- Hyvin menee mutta menköön.
- Hyvin menee, herrat nauraa!
- Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan.
- Hyvä kello kauas kuuluu.
- Hyvää yötä sano mummo, kun silmä puhkes.
- Hädässä ystävä tutaan.
- Hätä ei lue lakia.
- Hätä keinot keksii.
I
- Ihmisen elanto on orjuuden olento.
- Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tahi illasta.
- Ilmaista ei ole olemassakaan.
- Ilman muuta ja muut ilman.
- Ilta on aamua viisaampi.
- Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko.
- merkitys: Iltaruskon uskotaan ennustavan kaunista ilmaa seuraavaksi päiväksi, aamuruskon huonoa keliä.
- Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
- Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään nauramisesta.
J
- Joka aamusella nauraa, se on iltasella haukan persiissä.
- Joka härjillä kyntää, se häristä haastaa.
- Joka kaikkia kirjoja uskoo, ei nuorata kuole.
- Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
- Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
- Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.
- Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
- Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
- Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
- Joka tyttönä toruu, se akkana tappelee.
- Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
- Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
- Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.
- Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.
- Jokainen on oman onnensa seppä.
- Jokainen taaplaa tyylillään.
- merkitys: jokainen toimii omalla parhaaksi katsomallaan tavalla
- Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.
- Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
- Jos ei puhe auta, niin puukko jumalauta!
- Jos ei sauna, terva tai viina auta, niin tauti on tappava.
- Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
- Jos joku puhuu vioistasi, kerro hänelle loputkin.
- Jos muija markan tuo niin kaksi se vie.
- Jos työ olisi herkkua, niin herrat tekisivät sen itse.
- Joukossa tyhmyys tiivistyy.
- Juosten on matka joutuisampi.
- Järkee kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.
- Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
- alkuperä: Raamattu, Sananlaskut 26:27 "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle."
- merkitys: tarkoitettu (melko karkeaksi) lohdutukseksi tilanteissa, joissa ei ole parempia lääkkeitä
K
- Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
- merkitys: kaupassa aina joku häviää
- myös: kahden ihmisen liitto voi olla kova paikka esim. kilpakosijalle
- myös käänteinen muoto: Kahden korvapuusti on kolmannen kauppa.
- merkitys: kun kaksi osapuolta kilpailee keskenään, kolmas korjaa hyödyn
- Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon persiissä.
- jatko: ..se ehtii sulaa ensin.
- Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
- Kaikki tiiliskiveä pienempi on rakkautta.
- Kaksi kärpästä samalla iskulla.
- Kana on munaa viisaampi.
- Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
- Katkes ku kanan lento!
- Kauan on köyhä kallellaan ennen kuin kaatuu.
- Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.
- Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
- Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
- Kauppa se on, joka kannattaa.
- Kaupungis menöö rahaa, vaikkei kukkarua aukaasekkaa.
- Kaveria ei jätetä!
- Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
- Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
- Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
- Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa.
- - Keminmaa
- Kerta kiellon päälle.
- Kerta se on ensimmäinenkin.
- Kertaus on opintojen äiti.
- Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
- Kissan ilo hiiren itku.
- Kolmas kerta toden sanoo.
- Kolmas on aina liikaa.
- Koneella tekee vaikka marakattia.
- Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki.
- Korea akka ottaa pittää, haukkuu se rumakin.
- Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää.
- Kotiinsa on moni kuollut.
- Koulun käyt, tyhmänä kuolet.
- Kreivin aikaan.
- merkitys: juuri ajoissa
- Kuin juosten kustu.
- merkitys: huolimattomasti tehty
- Kuin kuuma veitsi voin läpi.
- Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
- Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
- Kukkiihan se perunakin.
- Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja.
- - Vimpeli
- Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
- Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
- Kun mies itkee, pitää parran päristä.
- Kun on itteltä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi.
- Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.
- Kuolema kuittaa univelat.
- Kusettaa niin kuin palokunnan hevosta.
- Kuu on nuorten miesten aurinko.
- Kuu on torpparin aurinko.
- Kuuma kuin ryssän helvetissä.
- Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu.
- Kyllä haudassa aikaa maata on.
- Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kunhan ne voissa paistetaan.
- Kyllä kesä kuivaa, minkä kastaakin.
- Kyllä kukko aina kanan voittaa.
- Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.
- Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
- Kyllä mies aina uuden vaimon saa, mutta lapsi ei saakaan äitiä.
- Kyllä mies kissan nostaa, jos häntä kestää.
- Kyllä naisella neuvot kestää vaan mieheltä mahti loppuu.
- Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
- Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.
- Kyllä sokeakin kana joskus jyvän löytää.
- Kylmä kahvi kaunistaa.
- jatko: ..muttei sekään ihmeitä tee.
- jatko: ..mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatii.
- Kylmä kuin ryssän helvetissä.
- Kylmä käsi, lämmin sydän.
- Kylmät jalat, lämmin sydän.
- Kyläsepän tekemä!
- merkitys: arvostelu silminnähden huonolaatuisesta tavarasta
- Kysyvä ei tieltä eksy.
- myös: Eksyvä ei tietä kysy.
- Kännissä ja kihloissa on kiva olla, krapulassa ja naimisissa yhtä helevettiä.
- Käy kiinni kuin sika limppuun.
- Köyhyydestä ei sakoteta.
L
- Laiska töitään laskee.
- Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä.
- Laita lapsi asialle, mene itse perässä.
- Lankesipa siunattuun maahan, sanoi lukkari kun pappi hautahan putos.
- Lapsen suusta kuulee totuuden.
- Lapsi tuo leivän mukanaan.
- Lapsil on hauskaa kun hampaat kasvaa.
- Leikki on lasten työtä.
- Leipä miehen tiellä pitää.
- Levisi kuin Jokisen eväät.
- Levis ku Hujasen paska Kilipijärven jiälle.*
- Lähtee kuin jänis makuulta.
- Lähti ku paska rattaasta.
- Lähti kuin Annikki Tähti.
- Lähti kuin hauki rannasta.
- Lähti kuin kuppa Töölöstä.
M
- Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.
- Maassa maan tavalla.tai maasta pois
- Maasta se pienikin ponnistaa.
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Markassa tuhannen alku.
- Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.
- Mene orjuudesta kurjuuteen, sanoi entinen äiti kun tytär naimisiin meni.
- Menee kuin terva kuivaan puuhun.
- Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.
- Mies on naisen pää, ja nainen saapi tehdä päänsä kanssa miten tahtoo.
- Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.
- Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
- Mikäs pahan tappais, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.
- Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.
- Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.
- Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
- Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
- Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
- Minkämoinen puu, semmoset oksat.
- Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
- Missä on tahtoa, siinä on tie.
- Missäpä mustalaiset ellei häissä.
- Mitä nopeammin, sitä nopeammin.
- Mitäpä sitä nopeammin.
- Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
- Mitä pienistä ku ei pienetkään meistä.
- Mitä poikamies akalla tekee, kun ei muutakaan perhettä ole?
- Mitä se juominen, mutta se pullon rikkominen.
- Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
- merkitys: ulkonäkö voi pettää
- Muija ja kakarat ovat miehen piruja.
- Myöhäistä itkeä kun on jo paskat housussa.
- Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.
N
- Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
- Naisen nauru ja kanan laulu eivät tiedä hyvää.
- Nauru pidentää ikää.
- Neuvo hyvä, apu parempi.
- Neuvottu mies on puoliksi autettu.
- Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
- merkitys: sinua kohdellaan niin kuin itse kohtelet muita
- Niin makaa, kuin petaa.
- merkitys: teoilla on seurauksia
- myös: huonosti tehty työ voi haitata myöhemmin
- Nousi kuin lehmä makuulta.
- Nuorna vitsa väännettävä.
- Nätti kuin sika pienenä.
- Nättinä korppikin poikaansa pitää.
O
- Ojasta allikkoon.
- merkitys: huonosta vieläkin huonommaksi
- Oma apu paras apu.
- Oma kehu haisee.
- Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
- merkitys: vieraat paikat ovat mukavia, mutta oma koti mukavin
- alkuperä: aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, metsässä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut aikaa)
- Oma suu lähinnä.
- On ennenkin lapsia saatu eikä niin perkeleesti porattu.
- On miehellä krassaamista: piippu, pyssy ja akka.
- On niitä ihmisiä, mutta on niitä ihmisparkojakin.
- On se laiskallakkii kiire lauantaina.
- On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
- On vuohellakin parta vaan ei miehen mieltä.
- On vähäkin tyhjää parempi.
- Onhan niitä nuoriakin kunnanvaivaisia.
- Oppia ikä kaikki.
P
- Paha saa aina palkkansa.
- jatko: ..hyvä jos pääsee omilleen.
- jatko: ..ja ison talon edut.
- Paistaa se päivä risukasaankin!
- Palasta pala parree.
- Paljon mahtuu puhetta maailmaan, tekoja sopii aina odottaa.
- Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
- Parempi maassa kun jumalattoman suussa
- Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
- merkitys: älä yritä tavoitella saavuttamatonta; ota se minkä saat kunniallisin keinoin
- Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.
- Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
- merkitys: ylenmääräisten riskien ottoa pitää välttää vaikka se teettäisikin enemmän työtä
- Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.
- Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
- merkitys: moittija voi olla myös moitteen kohde jossakin toisessa asiassa
- Pennissä on miljoonan alku.
- Peukalo keskellä kämmentä.
- merkitys: Taito ja osaaminen ei riitä
- Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
- Pieni pahantekijä hirtetään, suuri usein hirttäjänä.
- Pienilläkin padoilla on korvat.
- Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
- Piika ei ole ihminen eikä tamma hevonen.
- Piikako se siellä kusta lorottaa vai tytärkö pissata pirautti?
- Piimällä ei kasva ku isoot nyrkit ja jyrkät olkapäät.
- Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
- Pilvihin on piian nännit, maata kohti naidun naisen.
- Piru oot jos Porista, mutta koko perkele jos Kokemäeltä.
- - Satakunta
- Pitkä kuin nälkävuosi.
- Pojasta polvi paranee.
- Puhtaus on puoli ruokaa.
- merkitys: kun pidät itsesi ja ruokasi puhtaana, saat siitä enemmän irti
- Puhuen asiat selkenee.
- Puhumatta paras.
- Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree.
- Pyörii kuin pieru nahkahousuissa.
- merkitys: käytetään rauhattomasta henkilöstä
R
- Raha tulee rahan luo.
- Rahalla saa ja hevosella pääsee.
- Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.
- Rahan puutteessa on moni köyhynyt.
- Raja se on raittiuvellakkii.
- Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.(pitkään ja hartaasti)
- Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
- Rakkaudesta se hevonenkin potkii.
- Rakkaus ja hernerokka ovat ruumiille häiriöksi.
- Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jäävät auki.
- Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi.
- Rakko laiskan kämmenessä, känsä työtä tekevän.
- Rehellisyys maan perii.
- Reikä se on rinkelissäkin.
- merkitys: ei tarvitse aina katsoa parempaa kun voi tyytyä huonompaankin
- Riita repii, rauha rakentaa.
- Rohkea rokan syö.
- jatko: ..kaino ei saa kaaliakaan.
- Routa porsaan kotiin ajaa.
- Ruma ruokkii rukiilla, kaunis sielun karvaudella.
- merkitys: puolison valintaohje
- Rumat ne vaatteilla koreilee.
- Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
- Ruoka on hyvää nälkää vastaan.
- Ryypätä saa, muttei rähjätä.
S
- Saat viisaan nimen jos et virka mitään.
- Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.
- Sanasta miestä, sarvesta härkää.
- Sanat on selevät mutta nenä nuotin sotkoo!
- Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.
- merkitys: kaikki ihmiset ovat taipuvaisia moitittaviin tms. tekoihin, esim. aviottomiin lapsiin
- Sauna on köyhän apteekki.
- Se ei pelaa, joka pelkää.
- Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- merkitys: persoonaton moite saattaa aiheuttaa äkkiarvaamattoman reaktion ihmiseltä, jolta sitä ehkä vähiten odotetaan
- Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
- merkitys: Helposti saavutettu on myös helposti menetetty
- Se mikä on ollutta, se on mennyttä.
- Se on fifty-sixty.
- merkitys: Käytetään kun ilmaistaan, että jokin asia on epävarma.
- Se on koree jos on luonnon lihava.
- Se on myöhästä hiiren haukotella.
- Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.
- Se tauti on kualemaks, kon ei pyhäksikä paran.
- Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.
- Selvähän se on, kännissä se on!
- - Ähtäri
- Sen laulua laulat jonka leipää syöt
- Seura tekee kaltaisekseen.
- Siinähän se ikäkin kuluu, missä aika menee.
- Siitä kieli mistä mieli.
- Siitä puhe mistä puute.
- Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
- Silmistä sielu paistaa.
- Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
- merkitys: sen säännöillä pelaat, kenen talossa asut
- Sitä saa mitä tilaa.
- Sita sattuu kun ei pidä hattuu, mutta siihenkin tottuu kun hatut loppuu.
- Sopii kuin nenä persiisiin.
- merkitys: asia tai esine ei luonnistuu tai sovi kovin hyvin asiayhteyteensä
- Sopii kuin nenä päähän.
- merkitys: asia tai esine sopii hyvin asiayhteyteen
- Sopii kuin silmä otsaan.
- merkitys: asia tai esine ei luonnistuu tai sovi kovin hyvin asiayhteyteensä
- Suku on pahin.
- Suo siellä, vetelä täällä.
- jatko: ..vastaranta kaikkialla.
- Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei silloinkaan.
- Suu säkkiä myöten.
- Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.
- Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
- Suuttua saa vaan ei äkeissään olla.
- Sääli on sairautta.
- Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.
T
- Tavallansa maa elää.
- Tehdään akoille kiusaa: paskotaan housuihin ja pestään itse.
- Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
- Tilaisuus tekee varkaan.
- Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä.
- Toivossa on hyvä elää.
- jatko: ..sanoi lapamato.
- Tuli kuin Manulle illallinen.
- Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
- Turpoo kuin Tyny-Jussin virsikirja.
- alkuperä: Tyny-Jussi kuljetti virsikirjaa koulurepussa ja tapansa mukaan laski repulla kelkkamäkeä, jolloin reppu täyttyi lumesta ja virsikirjakin turposi
- - Jämsänkoski
- Tyhjästä on paha nyhjästä.
- Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
- Tyhmyydestä sakotetaan.
- Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
- Tyttö monen lempimä on kuin väljähtänyt kalja.
- Tyvestä puuhun noustaan.
- Työ tekijäänsä kiittää.
- Työst ei saa muut ko köyry selä.
- Täynnä kuin Turusen pyssy.
- alkuperä: Turkin sodasta (1877-1878) palannut Suomen Kaartin tarkk'ampuja Turunen oli tunkenut kiväärinsä piipun täyteen sotasaaliiksi otettuja turkkilaisia kultarahoja palatessaan kotiin ja aseen rihlaus oli mennyt piloille
U
- Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
- Uusi vuosi, uudet kujeet.
V
- Vanha suola janottaa.
- Vahingosta viisastuu.
- Vahinko ei tule kello kaulassa.
- jatko: ..muille kuin tyttölöille.
- Vaihtelu virkistää.
- Vakka kantensa valitsee.
- Valheella on lyhyet jäljet.
- Vanhassa vara parempi.
- Vapaa valta ahvenella: ottaa onkeen jos tahtoo.
- Velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.
- Vesi vanhin voitehista.
- Viedään kuin pässiä narussa.
- Vierivä kivi ei sammaloidu.
- Viikon kestää vaikka aidan seipäänä.
- Viina on viisasten juoma.
- Viisas elää vähemmälläkin.
- Viisas tyhmä on viisaampi kuin tyhmä viisas.
- Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
- Vähiin käy ennen kuin loppuu.
Y
- Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
- Yhtä aikaa!, sanoi akka kun yksin veti.
- Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.
- Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
- Ylenkatse lapsen sydämen särkee.
- Ympäri käydään, yhteen tullaan.
- Yrittänyttä ei laiteta.
- Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan.
- Yököt yöllä lentää, päivällä paremmat linnut.
Ä
- Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
- merkitys: ei kannata luottaa vain yhteen lähteeseen, henkilöön tai asiaan
- Älä luule luuta lihaksi, pässin päätä paistikkaaksi.
- Älä maalaa pirua seinälle.
- merkitys: ei kannata korostaa liikaa mahdollisuuksia, joilla asiat menisivät (vieläkin) pahimmin
- Älä mene herrojen kanssa marjaan.
- Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.
- Älä pane kiveä kuorman päälle.
- Älä puhu aidanseipäästä, jos tarkoitat aitaa.
- Älä pure ruokkivaa kättä.
- Äänellänsä se variskin laulaa.
- merkitys: ilmaise itseäsi rohkeasti ja sinulla ei ole syytä hävetä, vaikka sinulla ei olisi lahjoja