Ero sivun ”Suomalaisia sananlaskuja” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ML (keskustelu | muokkaukset)
rv, luultavasti itse keksitty
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
__NOTOC__
[[#A|A]] - [[#B|B]] - [[#D|D]] - [[#E|E]] - [[#G|G]] - [[#H|H]] - [[#I|I]] - [[#J|J]] - [[#K|K]] - [[#L|L]] - [[#M|M]] - [[#N|N]] - [[#O|O]] - [[#P|P]] - [[#R|R]] - [[#S|S]] - [[#T|T]] - [[#V|V]] - [[#W|W]] - [[#Z|Z]]


==A==

*''Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää''
*''Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset männöö aina naimisee.''
*''Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä.''
*''Ahkeruus kovankin onnen voittaa.''
*''Ahne on hyvä ottaan mutta käs vapisee, jos antaa tarttis.''
*''Ahneella on paskainen loppu.''
*''Aidan takana ruohokin on vihreämpää.''
*''Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin.''
*''Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kantajia.''
:merkitys: jos joku tekee jonkun asian, on aina olemassa ihmisiä jotka haluavat ottaa siitä kunnian
*''Aina roiskuu kun rapataan.''
*''Aina vaivainen valittaa.''
*''Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.''
*''Akka mies asetta paitsi.''
*''Akoilla ja susilla on maailma pilattu.''
*''Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.''
*''Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!''
*''Antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa.''
*''Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas.''
*''Arka mies ei saa kaunista vaimoa.''
*''Askel askeleelta portaita kiivetään.''
*''Askel askeleelta portaita kiivetään.''
*''Auta miestä mäessä, älä mäen alla.''
*''Auta miestä mäessä, älä mäen alla.''

Versio 4. lokakuuta 2006 kello 21.49

  • Askel askeleelta portaita kiivetään.
  • Auta miestä mäessä, älä mäen alla.

E

  • Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
  • Ei auta itku markkinoilla.
  • Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.
  • Ei elämä irvistellen somene.
  • Ei elämästä selviä hengissä.
  • Ei haukku haavaa tee.
  • Ei haukkuva koira pure.
  • Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.
  • Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
  • Ei korppi korpin silmää noki.
  • Ei kukaan oo köyhän lanko.
  • Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
  • Ei lapset muuta tarvitse kuin tuttipulloo ja vittaa.
  • Ei leikki leivässä pidä.
  • Ei lämmin luita riko.
  • Ei makeaa mahan täydeltä.
  • Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä.
  • Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
  • Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
  • Ei näe metsää puilta.
  • Ei oikeus saa yösijaa, mutta vääryys istuu peräpenkillä.
  • Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
merkitys: älä katso vain ulkonäköön
  • Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista.
  • Ei omena kauas puusta putoa.
  • Ei oppi ojaan kaada.
  • Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
  • Ei savua ilman tulta.
  • Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
  • Ei se helvettikhä niin kuuma ole, kun pappi sen saarnaa.
  • Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.
  • Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
  • Ei sota yhtä miestä kaipaa.
  • Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
  • Ei suuret sanat suuta halkaise.
merkitys: teot painavat enemmän kuin sanat
  • Ei todenpuhuja saa yösijaa.
merkitys: totuudella ei elä
  • Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä - niitä kasvaa itsestänsä.
  • Ei työt tekemällä lopu.
  • Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa.
  • Ei tässä kurjuutta kummempaa.
  • Ei vahinko tule kello kaulassa.
  • Ei vanhuus mieltä anna, vaan opettaa hiljaa kävelemään.
  • Ei vara venettä kaada.
  • Ei viina lisää voimia anna, mutta lisää rohkeutta.
  • Ei välillä väliä, kunhan saa välillä väliä.
  • Ei yksi pääsky kesää tee.
  • Elämä on kuin lapsella paita: lyhyt ja sontainen.
  • Esteet katoavat etevän tieltä.
  • Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.

H

  • Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
  • Harjoitus tekee mestarin.
  • Haukkuva koira ei pure.
  • Hedelmistään puu tunnetaan.
  • Helposti saatu on helposti menetetty.
  • Helppoa ja hauskaa kuin lapsen hakkaaminen.
  • Helppoa ku heinänteko.
  • Herra se on herrallakin.
  • Herrat ja koirat jättävät oven auki.
  • Hiljaa hyvää tulee.
  • Hillavuosi, hallavuosi.
  • Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin.
  • Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa.
  • Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
  • Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.
  • Hullulla halvat huvit, viisaalla vielä halvemmat.
  • Hulluna on hyvä olla kun ei vain järki puutu.
  • Huvinsa kullakin.
  • Hyvin menee mutta menköön.
  • Hyvin menee, herrat nauraa!
  • Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan.
  • Hyvä kello kauas kuuluu.
  • Hyvää yötä sano mummo, kun silmä puhkes.
  • Hädässä ystävä tutaan.
  • Hätä ei lue lakia.
  • Hätä keinot keksii.

I

  • Ihmisen elanto on orjuuden olento.
  • Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tahi illasta.
  • Ilmaista ei ole olemassakaan.
  • Ilman muuta ja muut ilman.
  • Ilta on aamua viisaampi.
  • Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko.
merkitys: Iltaruskon uskotaan ennustavan kaunista ilmaa seuraavaksi päiväksi, aamuruskon huonoa keliä.
  • Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
  • Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään nauramisesta.

J

  • Joka aamusella nauraa, se on iltasella haukan persiissä.
  • Joka härjillä kyntää, se häristä haastaa.
  • Joka kaikkia kirjoja uskoo, ei nuorata kuole.
  • Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
  • Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.
  • Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
  • Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
  • Joka tyttönä toruu, se akkana tappelee.
  • Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
  • Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
  • Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.
  • Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.
  • Jokainen on oman onnensa seppä.
  • Jokainen taaplaa tyylillään.
merkitys: jokainen toimii omalla parhaaksi katsomallaan tavalla
  • Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.
  • Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
  • Jos ei puhe auta, niin puukko jumalauta!
  • Jos ei sauna, terva tai viina auta, niin tauti on tappava.
  • Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
  • Jos joku puhuu vioistasi, kerro hänelle loputkin.
  • Jos muija markan tuo niin kaksi se vie.
  • Jos työ olisi herkkua, niin herrat tekisivät sen itse.
  • Joukossa tyhmyys tiivistyy.
  • Juosten on matka joutuisampi.
  • Järkee kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.
  • Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
alkuperä: Raamattu, Sananlaskut 26:27 "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle."
merkitys: tarkoitettu (melko karkeaksi) lohdutukseksi tilanteissa, joissa ei ole parempia lääkkeitä

K

  • Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
merkitys: kaupassa aina joku häviää
myös: kahden ihmisen liitto voi olla kova paikka esim. kilpakosijalle
myös käänteinen muoto: Kahden korvapuusti on kolmannen kauppa.
merkitys: kun kaksi osapuolta kilpailee keskenään, kolmas korjaa hyödyn
  • Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon persiissä.
jatko: ..se ehtii sulaa ensin.
  • Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
  • Kaikki tiiliskiveä pienempi on rakkautta.
  • Kaksi kärpästä samalla iskulla.
  • Kana on munaa viisaampi.
  • Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
  • Katkes ku kanan lento!
  • Kauan on köyhä kallellaan ennen kuin kaatuu.
  • Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.
  • Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
  • Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
  • Kauppa se on, joka kannattaa.
  • Kaupungis menöö rahaa, vaikkei kukkarua aukaasekkaa.
  • Kaveria ei jätetä!
  • Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
  • Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
  • Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
  • Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa.
- Keminmaa
  • Kerta kiellon päälle.
  • Kerta se on ensimmäinenkin.
  • Kertaus on opintojen äiti.
  • Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
  • Kissan ilo hiiren itku.
  • Kolmas kerta toden sanoo.
  • Kolmas on aina liikaa.
  • Koneella tekee vaikka marakattia.
  • Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki.
  • Korea akka ottaa pittää, haukkuu se rumakin.
  • Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää.
  • Kotiinsa on moni kuollut.
  • Koulun käyt, tyhmänä kuolet.
  • Kreivin aikaan.
merkitys: juuri ajoissa
  • Kuin juosten kustu.
    • merkitys: huolimattomasti tehty
  • Kuin kuuma veitsi voin läpi.
  • Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
  • Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
  • Kukkiihan se perunakin.
  • Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja.
- Vimpeli
  • Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
  • Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
  • Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
  • Kun mies itkee, pitää parran päristä.
  • Kun on itteltä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi.
  • Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.
  • Kuolema kuittaa univelat.
  • Kusettaa niin kuin palokunnan hevosta.
  • Kuu on nuorten miesten aurinko.
  • Kuu on torpparin aurinko.
  • Kuuma kuin ryssän helvetissä.
  • Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu.
  • Kyllä haudassa aikaa maata on.
  • Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kunhan ne voissa paistetaan.
  • Kyllä kesä kuivaa, minkä kastaakin.
  • Kyllä kukko aina kanan voittaa.
  • Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.
  • Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
  • Kyllä mies aina uuden vaimon saa, mutta lapsi ei saakaan äitiä.
  • Kyllä mies kissan nostaa, jos häntä kestää.
  • Kyllä naisella neuvot kestää vaan mieheltä mahti loppuu.
  • Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
  • Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.
  • Kyllä sokeakin kana joskus jyvän löytää.
  • Kylmä kahvi kaunistaa.
jatko: ..muttei sekään ihmeitä tee.
jatko: ..mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatii.
  • Kylmä kuin ryssän helvetissä.
  • Kylmä käsi, lämmin sydän.
  • Kylmät jalat, lämmin sydän.
  • Kyläsepän tekemä!
merkitys: arvostelu silminnähden huonolaatuisesta tavarasta
  • Kysyvä ei tieltä eksy.
myös: Eksyvä ei tietä kysy.
  • Kännissä ja kihloissa on kiva olla, krapulassa ja naimisissa yhtä helevettiä.
  • Käy kiinni kuin sika limppuun.
  • Köyhyydestä ei sakoteta.

L

  • Laiska töitään laskee.
  • Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä.
  • Laita lapsi asialle, mene itse perässä.
  • Lankesipa siunattuun maahan, sanoi lukkari kun pappi hautahan putos.
  • Lapsen suusta kuulee totuuden.
  • Lapsi tuo leivän mukanaan.
  • Lapsil on hauskaa kun hampaat kasvaa.
  • Leikki on lasten työtä.
  • Leipä miehen tiellä pitää.
  • Levisi kuin Jokisen eväät.
  • Levis ku Hujasen paska Kilipijärven jiälle.*
  • Lähtee kuin jänis makuulta.
  • Lähti ku paska rattaasta.
  • Lähti kuin Annikki Tähti.
  • Lähti kuin hauki rannasta.
  • Lähti kuin kuppa Töölöstä.

M

  • Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.
  • Maassa maan tavalla.tai maasta pois
  • Maasta se pienikin ponnistaa.
  • Makuasioista ei voi kiistellä.
  • Markassa tuhannen alku.
  • Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.
  • Mene orjuudesta kurjuuteen, sanoi entinen äiti kun tytär naimisiin meni.
  • Menee kuin terva kuivaan puuhun.
  • Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.
  • Mies on naisen pää, ja nainen saapi tehdä päänsä kanssa miten tahtoo.
  • Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.
  • Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Mikäs pahan tappais, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.
  • Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.
  • Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.
  • Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
  • Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
  • Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
  • Minkämoinen puu, semmoset oksat.
  • Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
  • Missä on tahtoa, siinä on tie.
  • Missäpä mustalaiset ellei häissä.
  • Mitä nopeammin, sitä nopeammin.
Mitäpä sitä nopeammin.
  • Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
  • Mitä pienistä ku ei pienetkään meistä.
  • Mitä poikamies akalla tekee, kun ei muutakaan perhettä ole?
  • Mitä se juominen, mutta se pullon rikkominen.
  • Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
merkitys: ulkonäkö voi pettää
  • Muija ja kakarat ovat miehen piruja.
  • Myöhäistä itkeä kun on jo paskat housussa.
  • Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.

N

  • Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
  • Naisen nauru ja kanan laulu eivät tiedä hyvää.
  • Nauru pidentää ikää.
  • Neuvo hyvä, apu parempi.
  • Neuvottu mies on puoliksi autettu.
  • Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
merkitys: sinua kohdellaan niin kuin itse kohtelet muita
  • Niin makaa, kuin petaa.
merkitys: teoilla on seurauksia
myös: huonosti tehty työ voi haitata myöhemmin
  • Nousi kuin lehmä makuulta.
  • Nuorna vitsa väännettävä.
  • Nätti kuin sika pienenä.
  • Nättinä korppikin poikaansa pitää.

O

  • Ojasta allikkoon.
    • merkitys: huonosta vieläkin huonommaksi
  • Oma apu paras apu.
  • Oma kehu haisee.
  • Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
merkitys: vieraat paikat ovat mukavia, mutta oma koti mukavin
alkuperä: aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, metsässä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut aikaa)
  • Oma suu lähinnä.
  • On ennenkin lapsia saatu eikä niin perkeleesti porattu.
  • On miehellä krassaamista: piippu, pyssy ja akka.
  • On niitä ihmisiä, mutta on niitä ihmisparkojakin.
  • On se laiskallakkii kiire lauantaina.
  • On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
  • On vuohellakin parta vaan ei miehen mieltä.
  • On vähäkin tyhjää parempi.
  • Onhan niitä nuoriakin kunnanvaivaisia.
  • Oppia ikä kaikki.

P

  • Paha saa aina palkkansa.
jatko: ..hyvä jos pääsee omilleen.
jatko: ..ja ison talon edut.
  • Paistaa se päivä risukasaankin!
  • Palasta pala parree.
  • Paljon mahtuu puhetta maailmaan, tekoja sopii aina odottaa.
  • Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
  • Parempi maassa kun jumalattoman suussa
  • Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
merkitys: älä yritä tavoitella saavuttamatonta; ota se minkä saat kunniallisin keinoin
  • Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.
  • Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
merkitys: ylenmääräisten riskien ottoa pitää välttää vaikka se teettäisikin enemmän työtä
  • Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.
  • Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
merkitys: moittija voi olla myös moitteen kohde jossakin toisessa asiassa
  • Pennissä on miljoonan alku.
  • Peukalo keskellä kämmentä.
merkitys: Taito ja osaaminen ei riitä
  • Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
  • Pieni pahantekijä hirtetään, suuri usein hirttäjänä.
  • Pienilläkin padoilla on korvat.
  • Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
  • Piika ei ole ihminen eikä tamma hevonen.
  • Piikako se siellä kusta lorottaa vai tytärkö pissata pirautti?
  • Piimällä ei kasva ku isoot nyrkit ja jyrkät olkapäät.
  • Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
  • Pilvihin on piian nännit, maata kohti naidun naisen.
  • Piru oot jos Porista, mutta koko perkele jos Kokemäeltä.
- Satakunta
  • Pitkä kuin nälkävuosi.
  • Pojasta polvi paranee.
  • Puhtaus on puoli ruokaa.
    • merkitys: kun pidät itsesi ja ruokasi puhtaana, saat siitä enemmän irti
  • Puhuen asiat selkenee.
  • Puhumatta paras.
  • Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree.
  • Pyörii kuin pieru nahkahousuissa.
    • merkitys: käytetään rauhattomasta henkilöstä

R

  • Raha tulee rahan luo.
  • Rahalla saa ja hevosella pääsee.
  • Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.
  • Rahan puutteessa on moni köyhynyt.
  • Raja se on raittiuvellakkii.
  • Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.(pitkään ja hartaasti)
  • Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
  • Rakkaudesta se hevonenkin potkii.
  • Rakkaus ja hernerokka ovat ruumiille häiriöksi.
  • Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jäävät auki.
  • Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi.
  • Rakko laiskan kämmenessä, känsä työtä tekevän.
  • Rehellisyys maan perii.
  • Reikä se on rinkelissäkin.
merkitys: ei tarvitse aina katsoa parempaa kun voi tyytyä huonompaankin
  • Riita repii, rauha rakentaa.
  • Rohkea rokan syö.
jatko: ..kaino ei saa kaaliakaan.
  • Routa porsaan kotiin ajaa.
  • Ruma ruokkii rukiilla, kaunis sielun karvaudella.
    • merkitys: puolison valintaohje
  • Rumat ne vaatteilla koreilee.
  • Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
  • Ruoka on hyvää nälkää vastaan.
  • Ryypätä saa, muttei rähjätä.

S

  • Saat viisaan nimen jos et virka mitään.
  • Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.
  • Sanasta miestä, sarvesta härkää.
  • Sanat on selevät mutta nenä nuotin sotkoo!
  • Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.
merkitys: kaikki ihmiset ovat taipuvaisia moitittaviin tms. tekoihin, esim. aviottomiin lapsiin
  • Sauna on köyhän apteekki.
  • Se ei pelaa, joka pelkää.
  • Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
  • Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
merkitys: persoonaton moite saattaa aiheuttaa äkkiarvaamattoman reaktion ihmiseltä, jolta sitä ehkä vähiten odotetaan
  • Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
merkitys: Helposti saavutettu on myös helposti menetetty
  • Se mikä on ollutta, se on mennyttä.
  • Se on fifty-sixty.
merkitys: Käytetään kun ilmaistaan, että jokin asia on epävarma.
  • Se on koree jos on luonnon lihava.
  • Se on myöhästä hiiren haukotella.
  • Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.
  • Se tauti on kualemaks, kon ei pyhäksikä paran.
  • Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.
  • Selvähän se on, kännissä se on!
- Ähtäri
  • Sen laulua laulat jonka leipää syöt
  • Seura tekee kaltaisekseen.
  • Siinähän se ikäkin kuluu, missä aika menee.
  • Siitä kieli mistä mieli.
  • Siitä puhe mistä puute.
  • Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
  • Silmistä sielu paistaa.
  • Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
merkitys: sen säännöillä pelaat, kenen talossa asut
  • Sitä saa mitä tilaa.
  • Sita sattuu kun ei pidä hattuu, mutta siihenkin tottuu kun hatut loppuu.
  • Sopii kuin nenä persiisiin.
merkitys: asia tai esine ei luonnistuu tai sovi kovin hyvin asiayhteyteensä
  • Sopii kuin nenä päähän.
merkitys: asia tai esine sopii hyvin asiayhteyteen
  • Sopii kuin silmä otsaan.
merkitys: asia tai esine ei luonnistuu tai sovi kovin hyvin asiayhteyteensä
  • Suku on pahin.
  • Suo siellä, vetelä täällä.
jatko: ..vastaranta kaikkialla.
  • Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei silloinkaan.
  • Suu säkkiä myöten.
  • Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.
  • Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
  • Suuttua saa vaan ei äkeissään olla.
  • Sääli on sairautta.
  • Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.

T

  • Tavallansa maa elää.
  • Tehdään akoille kiusaa: paskotaan housuihin ja pestään itse.
  • Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
  • Tilaisuus tekee varkaan.
  • Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä.
  • Toivossa on hyvä elää.
jatko: ..sanoi lapamato.
  • Tuli kuin Manulle illallinen.
  • Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
  • Turpoo kuin Tyny-Jussin virsikirja.
alkuperä: Tyny-Jussi kuljetti virsikirjaa koulurepussa ja tapansa mukaan laski repulla kelkkamäkeä, jolloin reppu täyttyi lumesta ja virsikirjakin turposi
- Jämsänkoski
  • Tyhjästä on paha nyhjästä.
  • Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
  • Tyhmyydestä sakotetaan.
  • Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
  • Tyttö monen lempimä on kuin väljähtänyt kalja.
  • Tyvestä puuhun noustaan.
  • Työ tekijäänsä kiittää.
  • Työst ei saa muut ko köyry selä.
  • Täynnä kuin Turusen pyssy.
alkuperä: Turkin sodasta (1877-1878) palannut Suomen Kaartin tarkk'ampuja Turunen oli tunkenut kiväärinsä piipun täyteen sotasaaliiksi otettuja turkkilaisia kultarahoja palatessaan kotiin ja aseen rihlaus oli mennyt piloille

U

  • Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
  • Uusi vuosi, uudet kujeet.

V

  • Vanha suola janottaa.
  • Vahingosta viisastuu.
  • Vahinko ei tule kello kaulassa.
jatko: ..muille kuin tyttölöille.
  • Vaihtelu virkistää.
  • Vakka kantensa valitsee.
  • Valheella on lyhyet jäljet.
  • Vanhassa vara parempi.
  • Vapaa valta ahvenella: ottaa onkeen jos tahtoo.
  • Velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.
  • Vesi vanhin voitehista.
  • Viedään kuin pässiä narussa.
  • Vierivä kivi ei sammaloidu.
  • Viikon kestää vaikka aidan seipäänä.
  • Viina on viisasten juoma.
  • Viisas elää vähemmälläkin.
  • Viisas tyhmä on viisaampi kuin tyhmä viisas.
  • Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
  • Vähiin käy ennen kuin loppuu.

Y

  • Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
  • Yhtä aikaa!, sanoi akka kun yksin veti.
  • Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.
  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
  • Ylenkatse lapsen sydämen särkee.
  • Ympäri käydään, yhteen tullaan.
  • Yrittänyttä ei laiteta.
  • Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan.
  • Yököt yöllä lentää, päivällä paremmat linnut.

Ä

  • Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
    • merkitys: ei kannata luottaa vain yhteen lähteeseen, henkilöön tai asiaan
  • Älä luule luuta lihaksi, pässin päätä paistikkaaksi.
  • Älä maalaa pirua seinälle.
merkitys: ei kannata korostaa liikaa mahdollisuuksia, joilla asiat menisivät (vieläkin) pahimmin
  • Älä mene herrojen kanssa marjaan.
  • Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.
  • Älä pane kiveä kuorman päälle.
  • Älä puhu aidanseipäästä, jos tarkoitat aitaa.
  • Älä pure ruokkivaa kättä.
  • Äänellänsä se variskin laulaa.
merkitys: ilmaise itseäsi rohkeasti ja sinulla ei ole syytä hävetä, vaikka sinulla ei olisi lahjoja