Ero sivun ”Johan Ludvig Runeberg” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nysalor (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän Sankaritar VIII (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nysalor tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:


== ''Saarijärven Paavo'' ==
== ''Saarijärven Paavo'' ==
* "Minun täytyy saada pissata."

* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
** Paavon vaimo miehelleen runossa ''Saarijärven Paavo'' (''Maamme kirja'', 1876, suom. Johan Bäckwall).
** Paavon vaimo miehelleen runossa ''Saarijärven Paavo'' (''Maamme kirja'', 1876, suom. Johan Bäckwall).

Versio 23. heinäkuuta 2007 kello 17.48

Johan Ludvig Runeberg poikansa Fredrikin ottamassa valokuvassa vuonna 1875

Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 – 6. toukokuuta 1877) on Suomen kansallisrunoilija. Hänen vaimonsa oli kirjailija Fredrika Runeberg.

Saarijärven Paavo

  • "Minun täytyy saada pissata."
  • ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
    • Paavon vaimo miehelleen runossa Saarijärven Paavo (Maamme kirja, 1876, suom. Johan Bäckwall).
  • ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon toivon taivahasta”.
    • Paavo vaimolleen.
  • ”Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme”.”
    • Paavo vaimolleen.

Vänrikki Stoolin tarinat

  • ”Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.”
  • ”Miss’ ankarimmin luodit soi, taajimmin tulta salamoi, en sinnä käymätt’ olla voi tiet’ isäin astumaan.”

Salaminin kuninkaat

  • Kaikk’ ompi vaiheenalaista ja pettävää,
    Vaan oikeus on muuttumaton ainiaan.
    • Leontes näytelmässä Salaminin kuninkaat (1880, suom. K. Kiljander)

Lyyrillisiä runoelmia

  • Tuuli yltyy riehumaan,
    Mastot täyttyy purjeillaan,
    Laiva lähtee kaukoteille,
    Herra ties kons’ ehtii meille!
    • ”Merimiehen morsian”, Lyyrillisiä runoelmia 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin Murgrönan yhtenä mottona.
  • Näin ruusun, suvipäivän lapsosen,
    Kukassa loistavan ens’ aikojaan,
    Punaisna poski, umpuss’ uneillen
    Viattomuudestaan ja rauhastaan.
    • ”Kukan kohtalo”, Lyyrillisiä runoelmia 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin Murgrönan yhtenä mottona.
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta: