Ero sivun ”Johan Ludvig Runeberg” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ppntori (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän Hillary Rodham Clintton (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nysalor tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 38: Rivi 38:


[[Luokka:Kirjailijat|Runeberg, Johan Ludvig]]
[[Luokka:Kirjailijat|Runeberg, Johan Ludvig]]

Höh

Versio 30. heinäkuuta 2007 kello 17.34

Johan Ludvig Runeberg poikansa Fredrikin ottamassa valokuvassa vuonna 1875

Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 – 6. toukokuuta 1877) on Suomen kansallisrunoilija. Hänen vaimonsa oli kirjailija Fredrika Runeberg.

Saarijärven Paavo

  • ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
    • Paavon vaimo miehelleen runossa Saarijärven Paavo (Maamme kirja, 1876, suom. Johan Bäckwall).
  • ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon toivon taivahasta”.
    • Paavo vaimolleen.
  • ”Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme”.”
    • Paavo vaimolleen.

Vänrikki Stoolin tarinat

  • ”Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.”
  • ”Miss’ ankarimmin luodit soi, taajimmin tulta salamoi, en sinnä käymätt’ olla voi tiet’ isäin astumaan.”

Salaminin kuninkaat

  • Kaikk’ ompi vaiheenalaista ja pettävää,
    Vaan oikeus on muuttumaton ainiaan.
    • Leontes näytelmässä Salaminin kuninkaat (1880, suom. K. Kiljander)

Lyyrillisiä runoelmia

  • Tuuli yltyy riehumaan,
    Mastot täyttyy purjeillaan,
    Laiva lähtee kaukoteille,
    Herra ties kons’ ehtii meille!
    • ”Merimiehen morsian”, Lyyrillisiä runoelmia 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin Murgrönan yhtenä mottona.
  • Näin ruusun, suvipäivän lapsosen,
    Kukassa loistavan ens’ aikojaan,
    Punaisna poski, umpuss’ uneillen
    Viattomuudestaan ja rauhastaan.
    • ”Kukan kohtalo”, Lyyrillisiä runoelmia 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin Murgrönan yhtenä mottona.
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Höh