Ero sivun ”Johan Ludvig Runeberg” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Truckbest (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Johan Ludvig Runeberg''' (5. helmikuuta 1804 – 6. toukokuuta 1877) on Suomen kansallisrunoilija. Hänen vaimonsa oli kirjailija [[Fredrika Runeberg]]. |
'''Johan Ludvig Runeberg''' (5. helmikuuta 1804 – 6. toukokuuta 1877) on Suomen kansallisrunoilija. Hänen vaimonsa oli kirjailija [[Fredrika Runeberg]]. |
||
== ''Saarijärven Paavo'' == |
==Sitaatteja== |
||
=== ''Saarijärven Paavo'' === |
|||
* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”. |
* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”. |
||
Rivi 14: | Rivi 16: | ||
** Paavo vaimolleen. |
** Paavo vaimolleen. |
||
== ''Vänrikki Stoolin tarinat'' == |
=== ''Vänrikki Stoolin tarinat'' === |
||
* ”Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.” |
* ”Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.” |
||
Rivi 27: | Rivi 29: | ||
** Leontes näytelmässä ''Salaminin kuninkaat'' (1880, suom. K. Kiljander) |
** Leontes näytelmässä ''Salaminin kuninkaat'' (1880, suom. K. Kiljander) |
||
== Lyyrillisiä runoelmia == |
=== Lyyrillisiä runoelmia === |
||
* Tuuli yltyy riehumaan,<br/>Mastot täyttyy purjeillaan,<br/>Laiva lähtee kaukoteille,<br/>Herra ties kons’ ehtii meille! |
* Tuuli yltyy riehumaan,<br/>Mastot täyttyy purjeillaan,<br/>Laiva lähtee kaukoteille,<br/>Herra ties kons’ ehtii meille! |
Versio 13. heinäkuuta 2008 kello 10.54
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 – 6. toukokuuta 1877) on Suomen kansallisrunoilija. Hänen vaimonsa oli kirjailija Fredrika Runeberg.
Sitaatteja
Saarijärven Paavo
- ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
- Paavon vaimo miehelleen runossa Saarijärven Paavo (Maamme kirja, 1876, suom. Johan Bäckwall).
- ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon toivon taivahasta”.
- Paavo vaimolleen.
- ”Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme”.”
- Paavo vaimolleen.
Vänrikki Stoolin tarinat
- ”Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.”
- "Sven Dufva", Vänrikki Stoolin tarinat (suom. Paavo Cajander)
- ”Miss’ ankarimmin luodit soi, taajimmin tulta salamoi, en sinnä käymätt’ olla voi tiet’ isäin astumaan.”
- "Sotilaspoika", Vänrikki Stoolin tarinat (suom. Paavo Cajander)
Salaminin kuninkaat
- Kaikk’ ompi vaiheenalaista ja pettävää,
Vaan oikeus on muuttumaton ainiaan.- Leontes näytelmässä Salaminin kuninkaat (1880, suom. K. Kiljander)
Lyyrillisiä runoelmia
- Tuuli yltyy riehumaan,
Mastot täyttyy purjeillaan,
Laiva lähtee kaukoteille,
Herra ties kons’ ehtii meille!- ”Merimiehen morsian”, Lyyrillisiä runoelmia 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin Murgrönan yhtenä mottona.
- Näin ruusun, suvipäivän lapsosen,
Kukassa loistavan ens’ aikojaan,
Punaisna poski, umpuss’ uneillen
Viattomuudestaan ja rauhastaan.- ”Kukan kohtalo”, Lyyrillisiä runoelmia 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin Murgrönan yhtenä mottona.