Ero sivun ”Émile Zola” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AnankeBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: li:Émile Zola
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Emile Zola 2.jpg|thumb|Émile Zola]]
[[Tiedosto:Emile Zola 2.jpg|thumb|Émile Zola]]
[[Tiedosto:J accuse.jpg|thumb|''L'Auroren'' etusivu 13. tammikuuta 1898]]

[[Kuva:J accuse.jpg|thumb|''L'Auroren'' etusivu 13. tammikuuta 1898]]


'''Émile Zola''' (2. huhtikuuta 1840 – 29. syyskuuta 1902) oli ranskalainen romaanikirjailija, naturalistisen kirjallisuuden ehkä tunnetuin edustaja.
'''Émile Zola''' (2. huhtikuuta 1840 – 29. syyskuuta 1902) oli ranskalainen romaanikirjailija, naturalistisen kirjallisuuden ehkä tunnetuin edustaja.
Rivi 31: Rivi 30:
{{Wikipedia}}
{{Wikipedia}}


[[Luokka:Kirjailijat|Zola, Émile]]
{{DEFAULTSORT:Zola, Émile}}
[[Luokka:Ranskalaiset kirjailijat]]


[[bg:Емил Зола]]
[[bg:Емил Зола]]

Versio 26. helmikuuta 2011 kello 19.11

Émile Zola
L'Auroren etusivu 13. tammikuuta 1898

Émile Zola (2. huhtikuuta 1840 – 29. syyskuuta 1902) oli ranskalainen romaanikirjailija, naturalistisen kirjallisuuden ehkä tunnetuin edustaja.

Lausahduksia

  • "Minä syytän"
    • "J'accuse" Avoimen kirjeen otsikko Ranskan tasavallan presidentille. L'Aurore, 13. tammikuuta 1898

Ansa

  • ”Minä en toivoisi muuta, kuin että saisin tehdä työtä rauhassa, syödä aina selvää leipää, ja että minulla olisi jotakuinkin siisti lokero maatakseni, ymmärrättehän, sänky, pöytä ja kaksi tuolia, ei enempää...”
    • Gervaise romaanissa Ansa (suom. Paavo Warén, 1903).
  • ”Johan te nyt olette vallan lapsellisia, kun viitsitte politiikan vuoksi käydä toistenne kimppuun!... Jonnijoutavaa koko politiikka! Mitä se meikäläisiä liikuttaa?... Pankoot minusta nähden minkälaisen hallituksen tahansa, kuninkaan tai keisarin taikka ei mitään, se ei estä minua ansaitsemasta viittä franciani, ei syömästä eikä nukkumasta, vai mitä?... Ei, se on kovin typerää!”
    • Coupeau romaanissa Ansa.
  • ”Voi! tuossa niin kultaisessa ja loistavassa suuressa Pariisissa kuolevat köyhät kurjuuteen, tyhjät sisälmykset huutavat nälästä, joka panee heidät raatelevien petojen tavoin iskemään kalisevat hampaansa mihin törkyyn tahansa.”

Raha

  • ”[R]aha oli väkevöimisaine, josta tämä tulevaisuuden ihmiskunta oli kohoava. [– –] Raha, tuo turmiollinen myrkky, oli niinmuodoin kaiken yhteiskunnallisen kasvullisuuden luoja, tuki suuria yrityksiä, joitten tarkoituksena oli lähentää kaksi mailmanosaa toisiinsa ja luoda ikuinen rauha.”
  • ”Hän [ruhtinatar d’Orvideo] ei tuntenut niitä merkillisiä juttuja, joita oli liikkeellä ruhtinaasta ja hänen kuninkaallisen omaisuutensa, joka arvostettiin 300 miljonaksi, alkulähteistä. Niihin miljoniin sisältyi kokonainen elämä hirmuisia varkauksia, joita ei oltu tehty metsätiellä ase kädessä, kuten entisajan jalot ryövärit, vaan nykyaikaisen rosvon tavoin siivon ulkonaisen käytöksen kautta, selvällä päivällä, pörssissä, missä hän oli riistänyt miljonansa herkkäuskoisten raukkojen taskuista ja levittänyt ympärilleen hävitystä ja kuolemaa.”
  • ”Niin, tulevaisuus on suurten pääomien, suurten joukkojen työn keskityksen. Koko teollisuus ja kauppa on kerran muodostuva yhdeksi ainoaksi suurliikkeeksi, josta jokainen saa mitä tarvitsee.”
    • Saccard romaanissa Raha (1916).
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta: