Ero sivun ”Johann Wolfgang von Goethe” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.6) (Botti muutti kielilinkin ca:Johann Wolfgang Von Goethe muotoon ca:Johann Wolfgang von Goethe |
p r2.7.2) (Botti muutti kielilinkin el:Γκαίτε muotoon el:Γιόχαν Βόλφγκανγκ Γκαίτε |
||
Rivi 70: | Rivi 70: | ||
[[de:Johann Wolfgang von Goethe]] |
[[de:Johann Wolfgang von Goethe]] |
||
[[et:Johann Wolfgang Goethe]] |
[[et:Johann Wolfgang Goethe]] |
||
[[el:Γκαίτε]] |
[[el:Γιόχαν Βόλφγκανγκ Γκαίτε]] |
||
[[en:Johann Wolfgang von Goethe]] |
[[en:Johann Wolfgang von Goethe]] |
||
[[es:Johann Wolfgang von Goethe]] |
[[es:Johann Wolfgang von Goethe]] |
Versio 17. elokuuta 2013 kello 21.20
Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tiedemies, teoreetikko, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan Weimarin valtion pääministeri.
Sitaatteja
- "Kunnon kansalainen, joka tekee rehellisesti ja ahkerasti työtä, löytää kaikkialta niin paljon vapautta kuin hän tarvitsee."
- "Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat. "
- "Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia."[1]
- "Älykäs pitää miltei kaikkea naurettavana, viisas ei juuri mitään."
- "Ihminen sallii puutoksiaan moitittavan, sallii itseään niistä rangaistavan, sietää niiden takia kärsivällisesti paljonkin, mutta hän käy kärsimättömäksi, jos häntä vaaditaan luopumaan niistä. "
- "Maailmassa käy jokainen siitä, minä hän esiintyy; mutta hänen täytyy myös esiintyä jonakin. Mieluummin siedetään hankalia ihmisiä kuin suvaitaan mitättömiä."
- "Ihmisiä emme opi tuntemaan silloin kun he tulevat luoksemme; meidän täytyy mennä heidän luokseen, jos mielimme saada selville heidän laitansa."
- "Ei ole mitään ulkonaista kohteliaisuuden ilmaisumuotoa, millä ei olisi syvällistä siveellistä perustaa. Oikea kasvatustapa olisi tällöin neuvoa sekä muoto että sen syy yhtä rintaa."
- "Houkat ja viisaat ihmiset ovat yhtä vaarattomia. Vaarallisimpia ovat puolinarrit ja puoliviisaat."
- "Nykyään on mahdollista esitellä tuotteita, jotka ovat nollan arvoisia, olematta huonoja: nollan arvoisia, koska niissä ei ole sisältöä, mutta eivät silti huonoja, koska tekijäin edessä on väikkynyt hyvien esikuvien antama yleinen muoto."
- "Mylläri luulee, että vehnä kasvaa vain jotta hänen myllynsä kävisi."
- "Niin itsepäisen ristiriitainen on ihminen, ettei hän siedä itseään pakotettavan edulliseen, ja että hän sietää kaikenlaista pakkoa vahingokseen."
- "Erämaassa asuvat hindut lupaavat juhlallisesti olla syömättä kalaa."
- "Totuus kuuluu ihmiselle, erhe ajalle. Sen vuoksi on eräästä mainiosta miehestä sanottu: »Onnettomat ajat saattoivat hänet erehtymään, mutta hänen henkensä voima auttoi hänet selviytymään kunnialla.»"
- "Joka ei itse mielestään ole paljoa, hän on paljon enemmän kuin hän luulee."
- "Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain jos kumpaakin osataan arvostaa oikein."
- "Kunkin on tavan takaa toistettava uskontunnustustaan, sanottava, minkä hän hyväksyy ja minkä tuomitsee. Vastakkaistenkin mielipiteiden omaajat tekevät ahkeraan samoin."
- "Joka kestää vikojani, hän on minun herrani, vaikka hän olisi palvelijanikin."
- "Me olemme kaikki niin vähä-älyisiä, että aina luulemme olevamme oikeassa, ja niinpä voidaan ajatella olevan olemassa erinomaisen etevä henkilö, joka ei ainoastaan erehdy, vaan vieläpä tuntee mielihyvääkin erehdyksestään."
- "Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen.[1]
- "Aloittaminen on aina hauskaa."[1]
- "Olen usein tuntenut katkeraa surua ajatellessani Saksan kansaa, niin arvostettavaa yksilöinä ja niin tuomittavaa joukkona..."[2]
- "Lisää valoa." (Goethen viimeiset sanat)