Ero sivun ”Johann Wolfgang von Goethe” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AnankeBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.6) (Botti muutti kielilinkin ca:Johann Wolfgang Von Goethe muotoon ca:Johann Wolfgang von Goethe
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti muutti kielilinkin el:Γκαίτε muotoon el:Γιόχαν Βόλφγκανγκ Γκαίτε
Rivi 70: Rivi 70:
[[de:Johann Wolfgang von Goethe]]
[[de:Johann Wolfgang von Goethe]]
[[et:Johann Wolfgang Goethe]]
[[et:Johann Wolfgang Goethe]]
[[el:Γκαίτε]]
[[el:Γιόχαν Βόλφγκανγκ Γκαίτε]]
[[en:Johann Wolfgang von Goethe]]
[[en:Johann Wolfgang von Goethe]]
[[es:Johann Wolfgang von Goethe]]
[[es:Johann Wolfgang von Goethe]]

Versio 17. elokuuta 2013 kello 21.20

Wikipedia
Wikipedia

Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tiedemies, teoreetikko, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan Weimarin valtion pääministeri.

Sitaatteja

  • "Kunnon kansalainen, joka tekee rehellisesti ja ahkerasti työtä, löytää kaikkialta niin paljon vapautta kuin hän tarvitsee."
  • "Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat. "
  • "Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia."[1]
  • "Älykäs pitää miltei kaikkea naurettavana, viisas ei juuri mitään."
  • "Ihminen sallii puutoksiaan moitittavan, sallii itseään niistä rangaistavan, sietää niiden takia kärsivällisesti paljonkin, mutta hän käy kärsimättömäksi, jos häntä vaaditaan luopumaan niistä. "
  • "Maailmassa käy jokainen siitä, minä hän esiintyy; mutta hänen täytyy myös esiintyä jonakin. Mieluummin siedetään hankalia ihmisiä kuin suvaitaan mitättömiä."
  • "Ihmisiä emme opi tuntemaan silloin kun he tulevat luoksemme; meidän täytyy mennä heidän luokseen, jos mielimme saada selville heidän laitansa."
  • "Ei ole mitään ulkonaista kohteliaisuuden ilmaisumuotoa, millä ei olisi syvällistä siveellistä perustaa. Oikea kasvatustapa olisi tällöin neuvoa sekä muoto että sen syy yhtä rintaa."
  • "Houkat ja viisaat ihmiset ovat yhtä vaarattomia. Vaarallisimpia ovat puolinarrit ja puoliviisaat."
  • "Nykyään on mahdollista esitellä tuotteita, jotka ovat nollan arvoisia, olematta huonoja: nollan arvoisia, koska niissä ei ole sisältöä, mutta eivät silti huonoja, koska tekijäin edessä on väikkynyt hyvien esikuvien antama yleinen muoto."
  • "Mylläri luulee, että vehnä kasvaa vain jotta hänen myllynsä kävisi."
  • "Niin itsepäisen ristiriitainen on ihminen, ettei hän siedä itseään pakotettavan edulliseen, ja että hän sietää kaikenlaista pakkoa vahingokseen."
  • "Erämaassa asuvat hindut lupaavat juhlallisesti olla syömättä kalaa."
  • "Totuus kuuluu ihmiselle, erhe ajalle. Sen vuoksi on eräästä mainiosta miehestä sanottu: »Onnettomat ajat saattoivat hänet erehtymään, mutta hänen henkensä voima auttoi hänet selviytymään kunnialla.»"
  • "Joka ei itse mielestään ole paljoa, hän on paljon enemmän kuin hän luulee."
  • "Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain jos kumpaakin osataan arvostaa oikein."
  • "Kunkin on tavan takaa toistettava uskontunnustustaan, sanottava, minkä hän hyväksyy ja minkä tuomitsee. Vastakkaistenkin mielipiteiden omaajat tekevät ahkeraan samoin."
  • "Joka kestää vikojani, hän on minun herrani, vaikka hän olisi palvelijanikin."
  • "Me olemme kaikki niin vähä-älyisiä, että aina luulemme olevamme oikeassa, ja niinpä voidaan ajatella olevan olemassa erinomaisen etevä henkilö, joka ei ainoastaan erehdy, vaan vieläpä tuntee mielihyvääkin erehdyksestään."
  • "Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen.[1]
  • "Aloittaminen on aina hauskaa."[1]
  • "Olen usein tuntenut katkeraa surua ajatellessani Saksan kansaa, niin arvostettavaa yksilöinä ja niin tuomittavaa joukkona..."[2]
  • "Lisää valoa." (Goethen viimeiset sanat)

Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  2. William L. Shirer: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I. Gummerrus, 1960.