Ero sivun ”Johan Ludvig Runeberg” versioiden välillä

Wikisitaateista
Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Wikiaineistossa olevat kokonaiset runot ja Wikipediasta kopioidut lähteet pois
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
28 778 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Johan Ludvig Runeberg.gif|thumb|Johan Ludvig Runeberg.]]
[[Kuva:Johan Ludvig Runeberg.gif|thumb|Johan Ludvig Runeberg.]]


'''Johan Ludvig Runeberg''' (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja professori. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen ruotsiksi kirjoittamansa työt vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa. Runebergin tunnetuimpia teoksia ovat Maamme-laulun ja Porilaisten marssin sanat.
'''Johan Ludvig Runeberg''' (5. helmikuuta 1804 [[Pietarsaari]] – 6. toukokuuta 1877 [[Porvoo]]) oli [[suomalainen]] [[runoilija]], [[opettaja]], toimittaja ja [[professori]]. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen [[ruotsi]]ksi kirjoittamansa [[työ]]t vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä [[Elias Lönnrot]]in kanssa hän oli luomassa suomalaisista [[kulttuuri]][[kansa]]a. Runebergin tunnetuimpia teoksia ovat Maamme-laulun ja Porilaisten marssin sanat.


=== Lausuntoja ===
=== Lausuntoja ===
* ”Snellman on aina iskenyt kirveensä kiveen, mutta hänen ansionsa on se, että hän aina on iskenyt.”
* ”Snellman on aina iskenyt kirveensä kiveen, mutta hänen ansionsa on se, että hän aina on iskenyt.”


* ”Tänne minä tulin korkeasti oppineena maisterina luullen olevani joku, mutta vasta täällä Dreilick, synnintekijä ja publikaani, opetti minulle, mitä on olla ihminen.”
* ”Tänne [[minä]] tulin korkeasti oppineena maisterina luullen olevani joku, mutta vasta täällä Dreilick, synnintekijä ja publikaani, opetti minulle, mitä on olla [[ihminen]].”


* ”Liehittely ja flirtti, lirunlaru ja roska.”
* ”Liehittely ja flirtti, lirunlaru ja roska.”
Rivi 12: Rivi 12:
== Runoista ==
== Runoista ==
=== ''Vänrikki Stoolin tarinat'' ===
=== ''Vänrikki Stoolin tarinat'' ===
* ”Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.”
* ”[[Äly]]ä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, [[pää]] huono oli”, arveltiin, ”mut [[sydän]] paikallaan.”
** "Sven Dufva", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])
** "Sven Dufva", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])


* ”Hyv' on", hän huutaa, "niin, kas niin, sa poika urhoinen, äl' yli päästä perhanaa, niin, vielä hetkinen! Noin suomalainen taistelee, se vasta soturi. Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti."”
* ”Hyv' on", hän huutaa, "niin, kas niin, sa poika urhoinen, äl' yli päästä perhanaa, niin, vielä [[hetki]]nen! Noin [[suomalainen]] taistelee, se vasta soturi. Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti."”
**"Sven Dufva", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])
**"Sven Dufva", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])


* ”Miss’ ankarimmin luodit soi, taajimmin tulta salamoi, en sinnä käymätt’ olla voi tiet’ isäin astumaan.”
* ”Miss’ ankarimmin luodit soi, taajimmin tulta salamoi, en sinnä käymätt’ olla voi tiet’ [[isä]]in astumaan.”
** "Sotilaspoika", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])
** "Sotilaspoika", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])


=== ''Salaminin kuninkaat'' ===
=== ''Salaminin kuninkaat'' ===
* Kaikk’ ompi vaiheenalaista ja pettävää,<br/>Vaan oikeus on muuttumaton ainiaan.
* Kaikk’ ompi vaiheenalaista ja pettävää,<br/>Vaan [[oikeus]] on muuttumaton ainiaan.
** Leontes näytelmässä ''Salaminin kuninkaat'' (1880, suom. K. Kiljander)
** Leontes [[näytelmä]]ssä ''Salaminin kuninkaat'' (1880, suom. [[K. Kiljander]])


=== ''Lyyrillisiä runoelmia'' ===
=== ''Lyyrillisiä runoelmia'' ===
* Tuuli yltyy riehumaan,<br/>Mastot täyttyy purjeillaan,<br/>Laiva lähtee kaukoteille,<br/>Herra ties kons’ ehtii meille!
* [[Tuuli]] yltyy riehumaan,<br/>Mastot täyttyy purjeillaan,<br/>Laiva lähtee kaukoteille,<br/>Herra ties kons’ ehtii meille!
** ”Merimiehen morsian”, ''Lyyrillisiä runoelmia'' 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin ''Murgrönan'' yhtenä mottona.
** ”Merimiehen morsian”, ''Lyyrillisiä runoelmia'' 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä [[Fredrika Wilhelmina Carstens]]in [[romaani]]n ''Murgrönan'' yhtenä mottona.


* Näin ruusun, suvipäivän lapsosen,<br/>Kukassa loistavan ens’ aikojaan,<br/>Punaisna poski, umpuss’ uneillen<br/>Viattomuudestaan ja rauhastaan.
* Näin [[ruusu]]n, suvipäivän lapsosen,<br/>Kukassa loistavan ens’ aikojaan,<br/>Punaisna poski, umpuss’ uneillen<br/>Viattomuudestaan ja [[rauha]]staan.
** ”Kukan kohtalo”, ''Lyyrillisiä runoelmia'' 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin ''Murgrönan'' yhtenä mottona.
** ”Kukan kohtalo”, ''Lyyrillisiä runoelmia'' 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin ''Murgrönan'' yhtenä mottona.


Rivi 38: Rivi 38:
=== ''Saarijärven Paavo'' ===
=== ''Saarijärven Paavo'' ===
* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
** Paavon vaimo miehelleen runossa ''Saarijärven Paavo'' (''Maamme kirja'', 1876, suom. Johan Bäckwall).
** Paavon [[vaimo]] miehelleen runossa ''Saarijärven Paavo'' (''Maamme kirja'', 1876, suom. [[Johan Bäckwall]]).


* ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon toivon taivahasta”.
* ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane [[leipä]]än puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon [[toivo]]n taivahasta”.
** Paavo vaimolleen.
** Paavo vaimolleen.


* ”Vaimo, vaimo! ''sit’'' ei kuri saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme”.”
* ”Vaimo, vaimo! ''sit’'' ei [[kuri]] saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme."
** Paavo vaimolleen.
** Paavo vaimolleen.


Versio 3. huhtikuuta 2017 kello 10.26

Johan Ludvig Runeberg.

Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja professori. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen ruotsiksi kirjoittamansa työt vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa. Runebergin tunnetuimpia teoksia ovat Maamme-laulun ja Porilaisten marssin sanat.

Lausuntoja

  • ”Snellman on aina iskenyt kirveensä kiveen, mutta hänen ansionsa on se, että hän aina on iskenyt.”
  • ”Tänne minä tulin korkeasti oppineena maisterina luullen olevani joku, mutta vasta täällä Dreilick, synnintekijä ja publikaani, opetti minulle, mitä on olla ihminen.”
  • ”Liehittely ja flirtti, lirunlaru ja roska.”

Runoista

Vänrikki Stoolin tarinat

  • ”Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.”
  • ”Hyv' on", hän huutaa, "niin, kas niin, sa poika urhoinen, äl' yli päästä perhanaa, niin, vielä hetkinen! Noin suomalainen taistelee, se vasta soturi. Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti."”
  • ”Miss’ ankarimmin luodit soi, taajimmin tulta salamoi, en sinnä käymätt’ olla voi tiet’ isäin astumaan.”

Salaminin kuninkaat

Lyyrillisiä runoelmia

  • Tuuli yltyy riehumaan,
    Mastot täyttyy purjeillaan,
    Laiva lähtee kaukoteille,
    Herra ties kons’ ehtii meille!
  • Näin ruusun, suvipäivän lapsosen,
    Kukassa loistavan ens’ aikojaan,
    Punaisna poski, umpuss’ uneillen
    Viattomuudestaan ja rauhastaan.
    • ”Kukan kohtalo”, Lyyrillisiä runoelmia 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin Murgrönan yhtenä mottona.

Sotilaspoika

  • ”Mun nuori, sorja sotilas ol´ isäni jos ken,hän pyssyn otti, oli mies viistoista täyttäen.”
    • Runosta Sotilaspoika

Saarijärven Paavo

  • ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
  • ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon toivon taivahasta”.
    • Paavo vaimolleen.
  • ”Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme."
    • Paavo vaimolleen.

Aiheesta muualla

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiquote.org/w/index.php?title=Johan_Ludvig_Runeberg&oldid=63312”