Ero sivun ”Lappi” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{wikipedia}} |
|||
* Noiden ihmisten [[elämä]]ssä ei tuntunut olevan minkäänlaista [[sääntö]]ä tai [[järjestys]]tä, ei minkään alkamista eikä lopettamista. Heidän ainoa määrääjänsä ja [[opas]]tajansa näytti olevan [[ruokahalu]] ja [[vaisto]]. ([[Giuseppe Acerbi]]) |
* Noiden ihmisten [[elämä]]ssä ei tuntunut olevan minkäänlaista [[sääntö]]ä tai [[järjestys]]tä, ei minkään alkamista eikä lopettamista. Heidän ainoa määrääjänsä ja [[opas]]tajansa näytti olevan [[ruokahalu]] ja [[vaisto]]. ([[Giuseppe Acerbi]]) |
||
| Rivi 9: | Rivi 11: | ||
* Finmarkin [[ilma]], samoin kuin läheisten seutujenkin, on aina [[kylmä]] ja [[kirkas]], mutta ei kuitenkaan vahingollinen ruumiin terveydelle. ([[Olaus Petri]]) |
* Finmarkin [[ilma]], samoin kuin läheisten seutujenkin, on aina [[kylmä]] ja [[kirkas]], mutta ei kuitenkaan vahingollinen ruumiin terveydelle. ([[Olaus Petri]]) |
||
* Vuonna 1616 saavuin [[Tornio]]n seurakunnan [[kirkko]]on kesäkuun 24. päivänä. Vasta silloin näin puiden työntävän |
* Vuonna 1616 saavuin [[Tornio]]n seurakunnan [[kirkko]]on kesäkuun 24. päivänä. Vasta silloin näin puiden työntävän silmuja ja [[ruoho]]n piikkien orastavan [[maa]]sta. ([[Olaus Petri]]) |
||
* Lapissa |
* Lapissa katastrofit seuraavat toisiaan jättiläismäisin mitoin. Ne ovat niin suuria ettei kukaan niihin usko. Ensin [[saksa]]laiset polttivat koko alueen [[maa]]n tasalle. Sitten voimalaitosyhtiöt valjastivat joet ja tappoivat [[kala]]kannan. Sen jälkeen [[metsä]]t hakattiin maahan ja laskettiin tekojärvet. Nyt [[turisti]]t valloittavat [[maa]]n ja [[keinottelija]]t kahmivat [[käsi]]insä autiotilat. Mitä muuta sieltä enää saa irti? ([[Erno Paasilinna]]) |
||
* Lappi merkitsee Suomelle tänä [[päivä]]nä samaa kuin [[Siperia]] on merkinnyt [[Venäjä]]n tsaareille. Siellä sai tapahtua mitä tahansa. ([[Erno Paasilinna]]) |
* Lappi merkitsee Suomelle tänä [[päivä]]nä samaa kuin [[Siperia]] on merkinnyt [[Venäjä]]n tsaareille. Siellä sai tapahtua mitä tahansa. ([[Erno Paasilinna]]) |
||
Versio 2. toukokuuta 2017 kello 15.39
- Noiden ihmisten elämässä ei tuntunut olevan minkäänlaista sääntöä tai järjestystä, ei minkään alkamista eikä lopettamista. Heidän ainoa määrääjänsä ja opastajansa näytti olevan ruokahalu ja vaisto. (Giuseppe Acerbi)
- Joka pirkkalaisella oli näet omat, hänelle verovelvolliset lappalaisensa siten, että nämä kulkivat perintönä hänen suvussaan. (T. I. Itkonen)
- Saamit syvyyksiin te voitte suistaa, / saamin kirot saatte muistaa! (Larin Kyösti)
- Lapissa kaikki kukkii nopeasti, / maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. (Eino Leino)
- Finmarkin ilma, samoin kuin läheisten seutujenkin, on aina kylmä ja kirkas, mutta ei kuitenkaan vahingollinen ruumiin terveydelle. (Olaus Petri)
- Vuonna 1616 saavuin Tornion seurakunnan kirkkoon kesäkuun 24. päivänä. Vasta silloin näin puiden työntävän silmuja ja ruohon piikkien orastavan maasta. (Olaus Petri)
- Lapissa katastrofit seuraavat toisiaan jättiläismäisin mitoin. Ne ovat niin suuria ettei kukaan niihin usko. Ensin saksalaiset polttivat koko alueen maan tasalle. Sitten voimalaitosyhtiöt valjastivat joet ja tappoivat kalakannan. Sen jälkeen metsät hakattiin maahan ja laskettiin tekojärvet. Nyt turistit valloittavat maan ja keinottelijat kahmivat käsiinsä autiotilat. Mitä muuta sieltä enää saa irti? (Erno Paasilinna)
- Lappi merkitsee Suomelle tänä päivänä samaa kuin Siperia on merkinnyt Venäjän tsaareille. Siellä sai tapahtua mitä tahansa. (Erno Paasilinna)
- Korkeimpia tuntureita peittää ikuinen lumi, ja siellä tuulee niin kovasti, ettei siellä puu voi kasvaa. (Petrus Claudi)
- Muutoin ovat lappalaiset nyt niin kuin ennenkin turvattomia raukkoja, joita kaikki petkuttavat ja nylkevät. (O. M. Reuter)
- Kautta maailman, kaikkialla missä lappalaisten nimi tunnetaan, on vanhastaan vallinnut käsitys, että he ovat taikuutta ja noituutta kovasti harjoittava kansa. (Johannes Schefferus)
- Fenneille on ominaista ihmeellinen alkukantaisuus ja viheliäinen köyhyys. Heillä ei ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. (Tacitus)
- Turvassa ihmisiltä ja turvassa jumalilta he ovat saavuttaneet vaikeimman päämäärän, nimittäin sen, ettei heidän ole tarvis edes mitään toivoa. (Tacitus)
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.