Ero sivun ”Häme” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{wikipedia}} |
|||
* On mulle [[Suomi]] suloisin, / vaan Häme siitäi kallehin! ([[J. H. Erkko]]) |
* On mulle [[Suomi]] suloisin, / vaan Häme siitäi kallehin! ([[J. H. Erkko]]) |
||
| Rivi 7: | Rivi 9: | ||
* Vaikka ei [[hämäläinen]] ole ulkomuodoltaan erikoisen [[kaunis]], on hänellä kuitenkin sekä ruumiillisen että [[henki]]sen sitkeytensä, uutteruutensa ja mietiskelevän luonteensa vuoksi ominaisuuksia, jotka tekevät tämän rodun voimakkaaksi kestämään [[taistelu]]ssa [[olemassaolo]]nsa puolesta. ([[M. G. Retzius]]) |
* Vaikka ei [[hämäläinen]] ole ulkomuodoltaan erikoisen [[kaunis]], on hänellä kuitenkin sekä ruumiillisen että [[henki]]sen sitkeytensä, uutteruutensa ja mietiskelevän luonteensa vuoksi ominaisuuksia, jotka tekevät tämän rodun voimakkaaksi kestämään [[taistelu]]ssa [[olemassaolo]]nsa puolesta. ([[M. G. Retzius]]) |
||
* Hämäläisten [[nimi]] johtuu [[viro]]nkielisestä " |
* Hämäläisten [[nimi]] johtuu [[viro]]nkielisestä "häm"-[[sana]]sta, joka merkitsee [[räme]]ttä. ([[O. M. Reuter]]) |
||
* |
* Pohjaltaan itsepäisempää, taipumattomampaa [[kansa]]a kuin [[oikea]] hämäläinen, [[kirjailija]]mme [[Juhani Aho]]n "[[kataja]]inen [[kansa]]", ei ole olemassa. Hän pitäytyy niin tunnollisesti , niin järkähtämättä kaikkeen [[vanha]]an, että hän - paitsi mitä [[kristinusko]] ja [[sivistys]] pakostakin ovat häntä hioneet - luonteeltaan, tavoiltaan, koko [[maailma]]nkatsomukseltaan on vielä tänäkin [[päivä]]nä sama kuin puoli [[vuosituhat]]ta sitten. ([[O. M. Reuter]]) |
||
* [[Hämeenlinna]], ensikerran kun sen [[kuutamo]]ssa näin / [[Hattelmala]]n harjanteilta, tuo ei mene mielestäin! ([[J. L. Runeberg]]) |
* [[Hämeenlinna]], ensikerran kun sen [[kuutamo]]ssa näin / [[Hattelmala]]n harjanteilta, tuo ei mene mielestäin! ([[J. L. Runeberg]]) |
||
| Rivi 15: | Rivi 17: | ||
* Oi, Suomen [[sydän]], Hämeen [[maa]]! / Miss' on sun vertaisesi? ([[Uno von Schrowe]]) |
* Oi, Suomen [[sydän]], Hämeen [[maa]]! / Miss' on sun vertaisesi? ([[Uno von Schrowe]]) |
||
* Myös syntynyt mä olen Hämehessä / ja |
* Myös syntynyt mä olen Hämehessä / ja synnyinmaana sitä rakastan. ([[Tuokko]]) |
||
* Häme, [[kansa]], jonka [[sielu]] on |
* Häme, [[kansa]], jonka [[sielu]] on harmaata ja punaista, miten rakastankaan sitä. ([[Mika Waltari]]) |
||
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. |
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989. |
||
[[Luokka:Suomen maakunnat]] |
[[Luokka:Suomen maakunnat]] |
||
Versio 2. toukokuuta 2017 kello 15.43
- On mulle Suomi suloisin, / vaan Häme siitäi kallehin! (J. H. Erkko)
- Kuulin kummat, näin imehet, / Hämehessä käyessäni. (Kanteletar)
- Häme - nimesi sointu jo lämmin ja suvinen on / kuin rukiin kelta kullassa auringon. (Lauri Pohjanpää)
- Vaikka ei hämäläinen ole ulkomuodoltaan erikoisen kaunis, on hänellä kuitenkin sekä ruumiillisen että henkisen sitkeytensä, uutteruutensa ja mietiskelevän luonteensa vuoksi ominaisuuksia, jotka tekevät tämän rodun voimakkaaksi kestämään taistelussa olemassaolonsa puolesta. (M. G. Retzius)
- Hämäläisten nimi johtuu vironkielisestä "häm"-sanasta, joka merkitsee rämettä. (O. M. Reuter)
- Pohjaltaan itsepäisempää, taipumattomampaa kansaa kuin oikea hämäläinen, kirjailijamme Juhani Ahon "katajainen kansa", ei ole olemassa. Hän pitäytyy niin tunnollisesti , niin järkähtämättä kaikkeen vanhaan, että hän - paitsi mitä kristinusko ja sivistys pakostakin ovat häntä hioneet - luonteeltaan, tavoiltaan, koko maailmankatsomukseltaan on vielä tänäkin päivänä sama kuin puoli vuosituhatta sitten. (O. M. Reuter)
- Hämeenlinna, ensikerran kun sen kuutamossa näin / Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin! (J. L. Runeberg)
- Oi, Suomen sydän, Hämeen maa! / Miss' on sun vertaisesi? (Uno von Schrowe)
- Myös syntynyt mä olen Hämehessä / ja synnyinmaana sitä rakastan. (Tuokko)
- Häme, kansa, jonka sielu on harmaata ja punaista, miten rakastankaan sitä. (Mika Waltari)
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.