Ero sivun ”Kuolema” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
* Enimmät elämme kuolleina: ruumiin / meluisa lähtö on vain yllätys, / [[piste]] lauseeseen jonka jo olimme / unohtaneet. ([[Tuomas Anhava]]) |
* Enimmät elämme kuolleina: ruumiin / meluisa lähtö on vain yllätys, / [[piste]] lauseeseen jonka jo olimme / unohtaneet. ([[Tuomas Anhava]]) |
||
* Olen usein ajatellut kuolemaa, ja minusta se on pienin kaikista peloista. ([[Francis Bacon]]) |
|||
* Ihmiset pelkäävät kuolemaa kuten lapset pelkäävät mennä pimeään; ja samoin kuin lasten luonnollista [[pelko]]a lisätään tarinoilla lisätään myös ihmisten kuolemanpelkoa. (Francis Bacon) |
|||
* On heikkoutta pelätä kuolemaa, joka ei viime kädessä ole muuta kuin luonnolle maksettava [[vero]]. (Francis Bacon) |
|||
* Oi Kuolema, vanha kapteeni, [[aika]] on tullut! nostetaan ankkuri! ([[Charles Baudelaire]]) |
|||
* Kuolema on elämän portti. ([[Bernhard Clairvauxlainen]]) |
|||
* [[Ihminen]] kuolee ja syntyy lakkaamatta. ([[Jakob Bosshart]]) |
|||
* Kun ihminen ei kerran tunne elämää, jonka hän on nähnyt, niin miten hän tuntisi kuoleman, jota ei ole nähnyt? ([[Samuel Butler]]) |
|||
* Kaikkien ihmisten täytyy kuolla. ([[Cicero]]) |
|||
* En ole koskaan toivonut kenenkään kuolemaa, mutta muutaman kuolinilmoituksen olen lukenut tyytyväisyydekseni. ([[Clarence Darrow]]) |
|||
* Kuolema on ikuinen [[uni]]. ([[Joseph Fouché]]) |
* Kuolema on ikuinen [[uni]]. ([[Joseph Fouché]]) |
||
* Ihmismieli oli kuin kynttilän liekki. Puhallus, eikä ollut muuta kuin musta pimeys. ([[Pentti Haanpää]]) |
|||
* Sinun on kuoltava. Se on kummallista. / Miksei jonkun toisen. ([[Paavo Haavikko]]) |
* Sinun on kuoltava. Se on kummallista. / Miksei jonkun toisen. ([[Paavo Haavikko]]) |
||
* Oi rakas Kuolema, / lastasi muistatko viimein? / Saavutko varjoin / hienoin ja [[tuoksu]]vin siimein? ([[Saima Harmaja]]) |
|||
* Nous viikate, suhahti niitos. / Vain ihminen kuiskasi: [[kiitos]]. ([[Aaro Hellaakoski]]) |
|||
* Kuolema on väsymys, jota vastaan taistellaan. (Aaro Hellaakoski) |
|||
* [[Minä]] kuolen ollakseni oleva. (Aaro Hellaakoski) |
|||
* Kuolema tekee lopun kaikesta. ([[Horatius]]) |
|||
* Kuolema ... se on ainoa asia, mitä emme ole onnistuneet täysin rahvaanomaistamaan. ([[Aldous Huxley]]) |
* Kuolema ... se on ainoa asia, mitä emme ole onnistuneet täysin rahvaanomaistamaan. ([[Aldous Huxley]]) |
||
* Onko kuolema kirous vai [[siunaus]], siitä minulla ei ole [[tieto]]a; tiedän vain että pitkän päivätyön jälkeen [[uni]] on suloista. ([[Robert Ingersoll]]) |
|||
* Tuonen viita, [[rauha]]n viita! / Kaukana on vaino, riita, / Kaukana kavala [[maailma]]. ([[Aleksis Kivi]]) |
* Tuonen viita, [[rauha]]n viita! / Kaukana on vaino, riita, / Kaukana kavala [[maailma]]. ([[Aleksis Kivi]]) |
||
* Tule, tule, sinä kurittu viikatemies! Tässä on sinulle valmis niitto. (Aleksis Kivi) |
|||
* Jos ihmisistä vain toiset kuolisivat, toiset eivät, olisi katkeraa kuolla. ([[La Bruyère]]) |
|||
* Mitäpä siitä vaikka elämä menee? Se on niin kallistakin. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) |
|||
* Tuoni on taistojen, / [[toivo]]jen pää, / Tuoni on [[vaisto]]jen, / viettien jää. ([[Eino Leino]]) |
|||
* Vain ne joita kuolema lähestyy saavat tietää, että kuolema on onnellinen; [[jumala]]t salaavat sen niiltä joiden elämä jatkuu, jotta he jaksaisivat elää. ([[Lukianos]]) |
|||
* Ihmisen kuolema on enemmänkin jälkeen jäävien ongelma. ([[Thomas Mann]]) |
|||
* Tiesinhän minä: / tälle tielle tulisi / lopulta [[lähtö]]. / Mutta eilen en tiennyt, / että lähtisin tänään. ([[Ariwara no Narihira]]) |
* Tiesinhän minä: / tälle tielle tulisi / lopulta [[lähtö]]. / Mutta eilen en tiennyt, / että lähtisin tänään. ([[Ariwara no Narihira]]) |
||
* Kuolema on kaikkein objektiivisin ilmiö. Mitään vastaavaa valintaa ei ole olemassa. Kuolema korjaa nekin joita se ei ansaitse. ([[Erno Paasilinna]]) |
|||
* Jonakin päivänä lakkaa ihminen kuolemasta. Se on hänen [[loppu]]nsa. ([[Samuli Paronen]]) |
|||
* Joku käy kohti [[hauta]]ansa sata vuotta, vaikka kuoli tuskin synnyttyään. ([[Jean-Jacques Rousseau]]) |
|||
* Kuolema on elämän sisällys. Sen selkäranka. ([[Pentti Saarikoski]]) |
|||
* Kuolema on joskus [[rangaistus]], usein [[lahja]]; monille se on ollut suosionosoitus. ([[Seneca]]) |
|||
* Ensimmäisen kuoleman jälkeen ei ole enää muita. ([[Dylan Thomas]]) |
* Ensimmäisen kuoleman jälkeen ei ole enää muita. ([[Dylan Thomas]]) |
Versio 18. toukokuuta 2017 kello 20.23
- Pyhin päivä kaikista elämän päivistä on se, jolloin me kuolemme: se on viimeinen päivä, muutoksen suuri, pyhä päivä. (H. C. Andersen)
- Enimmät elämme kuolleina: ruumiin / meluisa lähtö on vain yllätys, / piste lauseeseen jonka jo olimme / unohtaneet. (Tuomas Anhava)
- Olen usein ajatellut kuolemaa, ja minusta se on pienin kaikista peloista. (Francis Bacon)
- Ihmiset pelkäävät kuolemaa kuten lapset pelkäävät mennä pimeään; ja samoin kuin lasten luonnollista pelkoa lisätään tarinoilla lisätään myös ihmisten kuolemanpelkoa. (Francis Bacon)
- On heikkoutta pelätä kuolemaa, joka ei viime kädessä ole muuta kuin luonnolle maksettava vero. (Francis Bacon)
- Oi Kuolema, vanha kapteeni, aika on tullut! nostetaan ankkuri! (Charles Baudelaire)
- Kuolema on elämän portti. (Bernhard Clairvauxlainen)
- Ihminen kuolee ja syntyy lakkaamatta. (Jakob Bosshart)
- Kun ihminen ei kerran tunne elämää, jonka hän on nähnyt, niin miten hän tuntisi kuoleman, jota ei ole nähnyt? (Samuel Butler)
- Kaikkien ihmisten täytyy kuolla. (Cicero)
- En ole koskaan toivonut kenenkään kuolemaa, mutta muutaman kuolinilmoituksen olen lukenut tyytyväisyydekseni. (Clarence Darrow)
- Kuolema on ikuinen uni. (Joseph Fouché)
- Ihmismieli oli kuin kynttilän liekki. Puhallus, eikä ollut muuta kuin musta pimeys. (Pentti Haanpää)
- Sinun on kuoltava. Se on kummallista. / Miksei jonkun toisen. (Paavo Haavikko)
- Oi rakas Kuolema, / lastasi muistatko viimein? / Saavutko varjoin / hienoin ja tuoksuvin siimein? (Saima Harmaja)
- Nous viikate, suhahti niitos. / Vain ihminen kuiskasi: kiitos. (Aaro Hellaakoski)
- Kuolema on väsymys, jota vastaan taistellaan. (Aaro Hellaakoski)
- Minä kuolen ollakseni oleva. (Aaro Hellaakoski)
- Kuolema tekee lopun kaikesta. (Horatius)
- Kuolema ... se on ainoa asia, mitä emme ole onnistuneet täysin rahvaanomaistamaan. (Aldous Huxley)
- Onko kuolema kirous vai siunaus, siitä minulla ei ole tietoa; tiedän vain että pitkän päivätyön jälkeen uni on suloista. (Robert Ingersoll)
- Tuonen viita, rauhan viita! / Kaukana on vaino, riita, / Kaukana kavala maailma. (Aleksis Kivi)
- Tule, tule, sinä kurittu viikatemies! Tässä on sinulle valmis niitto. (Aleksis Kivi)
- Jos ihmisistä vain toiset kuolisivat, toiset eivät, olisi katkeraa kuolla. (La Bruyère)
- Mitäpä siitä vaikka elämä menee? Se on niin kallistakin. (Stanislaw Jerzy Lec)
- Tuoni on taistojen, / toivojen pää, / Tuoni on vaistojen, / viettien jää. (Eino Leino)
- Vain ne joita kuolema lähestyy saavat tietää, että kuolema on onnellinen; jumalat salaavat sen niiltä joiden elämä jatkuu, jotta he jaksaisivat elää. (Lukianos)
- Ihmisen kuolema on enemmänkin jälkeen jäävien ongelma. (Thomas Mann)
- Tiesinhän minä: / tälle tielle tulisi / lopulta lähtö. / Mutta eilen en tiennyt, / että lähtisin tänään. (Ariwara no Narihira)
- Kuolema on kaikkein objektiivisin ilmiö. Mitään vastaavaa valintaa ei ole olemassa. Kuolema korjaa nekin joita se ei ansaitse. (Erno Paasilinna)
- Jonakin päivänä lakkaa ihminen kuolemasta. Se on hänen loppunsa. (Samuli Paronen)
- Joku käy kohti hautaansa sata vuotta, vaikka kuoli tuskin synnyttyään. (Jean-Jacques Rousseau)
- Kuolema on elämän sisällys. Sen selkäranka. (Pentti Saarikoski)
- Kuolema on joskus rangaistus, usein lahja; monille se on ollut suosionosoitus. (Seneca)
- Ensimmäisen kuoleman jälkeen ei ole enää muita. (Dylan Thomas)
- Kaikki sanovat: "Miten surkeaa että on pakko kuolla." Merkillinen valitus niiden suusta joiden on ollut pakko elää. (Mark Twain)
- Uutiset minun kuolemastani ovat suuresti liioiteltuja. (Mark Twain)
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.