Ero sivun ”Johan Ludvig Runeberg” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Johan Ludvig Runeberg.gif|thumb|Johan Ludvig Runeberg.]]
[[Kuva:Johan Ludvig Runeberg.gif|thumb|Johan Ludvig Runeberg.]]


'''Johan Ludvig Runeberg''' (5. helmikuuta 1804 [[Pietarsaari]] – 6. toukokuuta 1877 [[Porvoo]]) oli [[suomalainen]] [[runoilija]], [[opettaja]], toimittaja ja [[professori]]. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen [[ruotsi]]ksi kirjoittamansa [[työ]]t vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä [[Elias Lönnrot]]in kanssa hän oli luomassa suomalaisista [[kulttuuri]][[kansa]]a. Runebergin tunnetuimpia teoksia ovat Maamme-laulun ja Porilaisten marssin sanat.
'''Johan Ludvig Runeberg''' (5. helmikuuta 1804 [[Pietarsaari]] – 6. toukokuuta 1877 [[Porvoo]]) oli [[suomalainen]] [[runoilija]], [[opettaja]], toimittaja ja [[professori]]. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen [[ruotsi]]ksi kirjoittamansa [[työ]]t vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä [[Elias Lönnrot]]in kanssa hän oli luomassa suomalaisista [[kulttuuri]][[kansa]]a. Runebergin tunnetuimpia teoksia ovat Maamme-laulun ja Porilaisten marssin [[sana]]t.


=== Lausuntoja ===
=== Lausuntoja ===
Rivi 33: Rivi 33:


=== ''Sotilaspoika'' ===
=== ''Sotilaspoika'' ===
*”Mun nuori, sorja sotilas ol´ [[isä]]ni jos ken,hän pyssyn otti, oli [[mies]] viistoista täyttäen.”
*”Mun nuori, sorja [[sotilas]] ol´ [[isä]]ni jos ken,hän pyssyn otti, oli [[mies]] viistoista täyttäen.”
** Runosta ''Sotilaspoika''
** Runosta ''Sotilaspoika''


=== ''Saarijärven Paavo'' ===
=== ''Saarijärven Paavo'' ===
* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, [[nälkä]] kauheampi”.
* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, [[nälkä]] kauheampi”.
** Paavon [[vaimo]] miehelleen runossa ''Saarijärven Paavo'' (''Maamme kirja'', 1876, suom. [[Johan Bäckwall]]).
** Paavon vaimo miehelleen [[runo]]ssa ''Saarijärven Paavo'' (''Maamme kirja'', 1876, suom. [[Johan Bäckwall]]).


* ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane [[leipä]]än puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon [[toivo]]n taivahasta”.
* ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane [[leipä]]än puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon [[toivo]]n taivahasta”.
** Paavo vaimolleen.
** Paavo vaimolleen.


* ”Vaimo, vaimo! ''sit’'' ei [[kuri]] saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane [[leipä]]än puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme."
* ”[[Vaimo]], vaimo! ''sit’'' ei [[kuri]] saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane [[leipä]]än puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme."
** Paavo vaimolleen.
** Paavo vaimolleen.



Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 22.14

Johan Ludvig Runeberg.

Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja professori. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen ruotsiksi kirjoittamansa työt vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa. Runebergin tunnetuimpia teoksia ovat Maamme-laulun ja Porilaisten marssin sanat.

Lausuntoja

  • ”Snellman on aina iskenyt kirveensä kiveen, mutta hänen ansionsa on se, että hän aina on iskenyt.”
  • ”Tänne minä tulin korkeasti oppineena maisterina luullen olevani joku, mutta vasta täällä Dreilick, synnintekijä ja publikaani, opetti minulle, mitä on olla ihminen.”
  • ”Liehittely ja flirtti, lirunlaru ja roska.”

Runoista

Vänrikki Stoolin tarinat

  • Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.”
  • ”Hyv' on", hän huutaa, "niin, kas niin, sa poika urhoinen, äl' yli päästä perhanaa, niin, vielä hetkinen! Noin suomalainen taistelee, se vasta soturi. Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti."”
  • ”Miss’ ankarimmin luodit soi, taajimmin tulta salamoi, en sinnä käymätt’ olla voi tietisäin astumaan.”

Salaminin kuninkaat

Lyyrillisiä runoelmia

  • Näin ruusun, suvipäivän lapsosen,
    Kukassa loistavan ens’ aikojaan,
    Punaisna poski, umpuss’ uneillen
    Viattomuudestaan ja rauhastaan.
    • ”Kukan kohtalo”, Lyyrillisiä runoelmia 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin Murgrönan yhtenä mottona.

Sotilaspoika

  • ”Mun nuori, sorja sotilas ol´ isäni jos ken,hän pyssyn otti, oli mies viistoista täyttäen.”
    • Runosta Sotilaspoika

Saarijärven Paavo

  • ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
  • ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon toivon taivahasta”.
    • Paavo vaimolleen.
  • Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme."
    • Paavo vaimolleen.

Aiheesta muualla

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: