Ero sivun ”Frans Emil Sillanpää” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
* "[[Kesä]] on kuin jokin kuviteltu [[meri]], jonka yli elämä joka vuosi menee aina uuden kevään rannasta edessä olevan [[syksy]]n rantaan." |
* "[[Kesä]] on kuin jokin kuviteltu [[meri]], jonka yli elämä joka vuosi menee aina uuden kevään rannasta edessä olevan [[syksy]]n rantaan." |
||
* "Kyllä [[vaisto]]mme tuntee sen." |
|||
* "Lapset ahertelevat mieluimmin sellaista, josta ei ole hyötyä." |
* "Lapset ahertelevat mieluimmin sellaista, josta ei ole hyötyä." |
Versio 17. kesäkuuta 2017 kello 22.28
Frans Emil Sillanpää (16. syyskuuta 1888 Hämeenkyrö – 3. kesäkuuta 1964 Helsinki) on Suomen tunnetuimpia kirjailijoita. Hän on toistaiseksi ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen.
Lausahduksia
- "Päivä, vanha, iäti kiertävä jättiläisilmiö, nousee taas ja ottaa kaiken elämän haltuunsa – elämän ja kuoleman. Valtava on tämmöinen aamuhetki, kun miljoonat ihmissielut siirtyilevät unen todellisuudesta päivän harhaan."
- "Aika, mitä se on? Ei semmoista ole."
- "Kesä on kuin jokin kuviteltu meri, jonka yli elämä joka vuosi menee aina uuden kevään rannasta edessä olevan syksyn rantaan."
- "Kyllä vaistomme tuntee sen."
- "Lapset ahertelevat mieluimmin sellaista, josta ei ole hyötyä."
Lähteet
- Jarkko Laine: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989.