Ero sivun ”Maria Jotuni” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{wikipedia}} |
{{wikipedia}} |
||
[[Tiedosto:Jotuni.jpg|200px|right|thumb|Maria Jotuni]] |
[[Tiedosto:Jotuni.jpg|200px|right|thumb|Maria Jotuni]] |
||
'''Maria Gustaava Jotuni''' (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 [[Kuopio]] – 30. syyskuuta 1943 [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] [[kirjailija]] ja näytelmäkirjailija. |
'''Maria Gustaava Jotuni''' (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 [[Kuopio]] – 30. syyskuuta 1943 [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] [[kirjailija]] ja näytelmäkirjailija. |
||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
* Olettekos nähneet [[kissa]]a vihassa? Jos ette, niin ette tiedä, mitä oikea [[viha]] on. (SSSK) |
* Olettekos nähneet [[kissa]]a vihassa? Jos ette, niin ette tiedä, mitä oikea [[viha]] on. (SSSK) |
||
* On yksi ja sangen laaja laji ihmisiä, joiden sydämeen käy tie vain mairimisen kautta. (SSSK) |
|||
* Onko mitään, miksi kannattaa elää näin vaivalloista elämää? On. Mutta mitä se on, sitä minä en vielä tiedä, jos puhun totta. |
* Onko mitään, miksi kannattaa elää näin vaivalloista elämää? On. Mutta mitä se on, sitä minä en vielä tiedä, jos puhun totta. |
Versio 28. elokuuta 2017 kello 21.43
Maria Gustaava Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio – 30. syyskuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.
- Avioliiton ei tarvitse suinkaan olla onnellinen ollaksensa oikea avioliitto. Monta kertaa sen onnettomuus on juuri ainoa onni, sillä se on koulu, joka kasvattaa todellisen ihmisen. Vasta todellisina ihmisinä ja täysikasvuisina me olemme oikea käyttövoima.
- Epäile kaikkia, mutta epäile myös itseäsi.
- Epäsuhtainen avioliitto on kuin raskaat kahleet, jotka sitovat kaksi vankia yhteen, vankia, joilla ei ole muuta yhteistä kuin kahleensa: viha ja elämän käytäntö.
- Hulluuden ensiaste on itserakkaus.
- Kohtalon minkä tahansa voi kantaa kauniisti.
- Kaikki vääryys, mitä teemme toisille, kasvaa suureksi taakaksi. Joka sitä ei tunne, on rikollinen peluri täällä.
- Kunnon kansalaisista on kunnon isänmaa luotu.
- Mietelmien ei tarvitse olla ajattelua. Ne voivat olla itseviihdyttelyä. Siis jatkoa kehtolauluille vain.
- On yksi ja sangen laaja laji ihmisiä, joiden sydämeen käy tie vain mairimisen kautta. (SSSK)
- Onko mitään, miksi kannattaa elää näin vaivalloista elämää? On. Mutta mitä se on, sitä minä en vielä tiedä, jos puhun totta.
- "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi." Pitäisikö meidän siis tuhota itsemme? [2]
- Runsaat ilonaiheet soi sinulle maailma: monelle käy täällä huonosti. (SSSK)
- Tärkeämpää kuin opin paljous on itsekasvatus. (SSSK)
- Vasta biologia voi opettaa meille konkreettisessa muodossa sen, mihin uskonnot eivät ole pystyneet: ihmisten yhteenkuuluvaisuuden- ja sukulaisuudentunnon.
- Viisaan tie on nöyrän tie.
Lähteet
- Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 74. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 202. Otava, 1989. ISBN 9511109618.