Ero sivun ”George Gordon Byron” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{wikipedia}} |
{{wikipedia}} |
||
{{wikiaineisto}} |
{{wikiaineisto}} |
||
[[Tiedosto:George Gordon Byron.jpg|200px|right|thumb|Lordi Byron]] |
[[Tiedosto:George Gordon Byron.jpg|200px|right|thumb|Lordi Byron]] |
||
'''George Gordon Byron, 6th Baron Byron''' (22. tammikuuta 1788 - 19. huhtikuuta 1824) oli [[englantilainen]] lordi ja [[runoilija]]. Hän asui vuodesta 1816 [[Sveitsi]]ssä ja [[Italia]]ssa, ja otti osaa Kreikan vapaussotaan. Hänen tyttärensä [[Ada Lovelace]] tuli tunnetuksi matemaatikkona ja [[maailma]]n ensimmäisenä ohjelmoijana. |
'''George Gordon Byron, 6th Baron Byron''' (22. tammikuuta 1788 - 19. huhtikuuta 1824) oli [[englantilainen]] lordi ja [[runoilija]]. Hän asui vuodesta 1816 [[Sveitsi]]ssä ja [[Italia]]ssa, ja otti osaa Kreikan vapaussotaan. Hänen tyttärensä [[Ada Lovelace]] tuli tunnetuksi matemaatikkona ja [[maailma]]n ensimmäisenä ohjelmoijana. |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
*"Suloista on [[kosto]] - varsinkin naisista." |
*"Suloista on [[kosto]] - varsinkin naisista." |
||
*"[[Suru]] on [[tieto]]a." |
*"[[Suru]] on [[tieto]]a." |
||
*"[[Toivo]]n, että hän selventäisi selvennyksensä." (SSSK) |
|||
*"Tyhmistä minä kirjoitan, olkoon [[satiiri]] [[laulu]]ni." |
*"Tyhmistä minä kirjoitan, olkoon [[satiiri]] [[laulu]]ni." |
||
*"Vaikka rakastankin [[maa]]tani, en rakasta maanmiehiäni." |
*"Vaikka rakastankin [[maa]]tani, en rakasta maanmiehiäni." |
||
Versio 14. syyskuuta 2017 kello 16.50
George Gordon Byron, 6th Baron Byron (22. tammikuuta 1788 - 19. huhtikuuta 1824) oli englantilainen lordi ja runoilija. Hän asui vuodesta 1816 Sveitsissä ja Italiassa, ja otti osaa Kreikan vapaussotaan. Hänen tyttärensä Ada Lovelace tuli tunnetuksi matemaatikkona ja maailman ensimmäisenä ohjelmoijana.
Lausahduksia
- "Aabelin rukouksilla on yhteys Kainin tekoihin."
- "Ajatuksen kupoli, sielun palatsi."
- "Ave Maria! on rukouksen aika."
- "Heräsin eräänä aamuna ja havaitsin olevani kuuluisa." [1]
- "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun." [2]
- "Hän ei tiennyt mitä sanoa, joten hän kirosi."
- "Jokainen guinea on viisasten kivi."
- "Käteinen raha on Aladdinin lamppu."
- "Jos Laura olisi ollut Petrarcan vaimo, olisiko tämä ikänään kirjoittanut sonetteja?"
- "Kaikkein paras viinitarha on kellarissa."
- "Keisarit ovat vain aviomiehiä vaimojen silmissä."
- "Lahjakkuuden voi aikanaan saada anteeksi, neroutta ei milloinkaan!"
- "Minun tapanani on aloittaa alusta."
- "Minä en ole rakastanut maailmaa, eikä maailma minua."
- "Minä rakastan viisautta enemmän kuin se minua."
- "Mitä on juominen? Vain tauko ajattelussa" ("What's drinking / A mere pause from thinking"). (SSSK)
- "Mutta Barabbas oli kustantaja." (SSSK)
- "Kaikki tragediat päättyvät kuolemaan, kaikkien komedioiden päätöksenä on avioliitto."
- "Nautinto on synti, ja toisinaan synti on nautinto."
- "Nyt viiniä ja naisia, iloa ja naurua, / seuraavana päivänä soodavettä ja saarnoja."
- "Oikea aviomies on aina epäluuloinen."
- "On hauska nähdä nimensä painettuna. Huonokin kirja on sentään kirja. [3]
- "Onko tuo surkea etuoikeus saada sulkea vanki telkien taakse vapautta? Yhtä kaukana vapaasta luojan maailmasta on kahleiden vartija kuin niihin kytkettykin."
- "Suloista on kosto - varsinkin naisista."
- "Suru on tietoa."
- "Toivon, että hän selventäisi selvennyksensä." (SSSK)
- "Tyhmistä minä kirjoitan, olkoon satiiri lauluni."
- "Vaikka rakastankin maatani, en rakasta maanmiehiäni."
- "Ystävyys on Rakkaus ilman siipiään."
- "Yö näyttää tähdet ja naiset paremmassa valossa."
Lähteet
- Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 209. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 65. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 136. Otava, 1989. ISBN 9511109618.