Ero sivun ”Arthur Schopenhauer” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:


== Lausahduksia ==
== Lausahduksia ==

*''[[Eläimet]] kuulevat [[kuolema]]sta ensimmäisen kerran silloin kun kuolevat.'' {{SSSK|38}}
*''[[Eläimet]] kuulevat [[kuolema]]sta ensimmäisen kerran silloin kun kuolevat.'' {{SSSK|38}}
*''Fille de joien [[elämä]] on yhtä tyhjä [[ilo]]sta kuin [[kunnia]]stakin.''
*''Fille de joien [[elämä]] on yhtä tyhjä [[ilo]]sta kuin [[kunnia]]stakin.''
*''[[Hyve]]ttä ei voi oppia sen enempää kuin neroutta.'' {{SSSK|74}}
*''[[Hyve]]ttä ei voi oppia sen enempää kuin neroutta.'' {{SSSK|74}}
*''[[Härkä]] ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se [[tahto]]o puskea, on sillä sarvet.'' {{SSSK|78}}
*''[[Härkä]] ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se [[tahto]]o puskea, on sillä sarvet.'' {{SSSK|78}}
*''[[Ihminen]] on irvikuva siitä mitä hänen pitäisi olla.'' (SSSK)
*''Joka [[ilta]] olemme [[päivä]]ä köyhempiä.''
*''Joka [[ilta]] olemme [[päivä]]ä köyhempiä.''
*''Jokainen [[kansakunta]] tekee pilaa toisista kansakunnista, ja kaikki ovat oikeassa.''
*''Jokainen [[kansakunta]] tekee pilaa toisista kansakunnista, ja kaikki ovat oikeassa.''

Versio 1. lokakuuta 2017 kello 18.22

Arthur Schopenhauer.
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Arthur Schopenhauer (1788–1860) oli aikansa merkittävä saksalainen filosofi.

Lausahduksia

  • Eläimet kuulevat kuolemasta ensimmäisen kerran silloin kun kuolevat. [1]
  • Fille de joien elämä on yhtä tyhjä ilosta kuin kunniastakin.
  • Hyvettä ei voi oppia sen enempää kuin neroutta. [2]
  • Härkä ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se tahtoo puskea, on sillä sarvet. [3]
  • Ihminen on irvikuva siitä mitä hänen pitäisi olla. (SSSK)
  • Joka ilta olemme päivää köyhempiä.
  • Jokainen kansakunta tekee pilaa toisista kansakunnista, ja kaikki ovat oikeassa.
  • Jättää käymättä teatterissa on samaa kuin tekisi aamutoimensa ilman peiliä. (SSSK)
  • Koko elämä on kärsimystä.
  • Kuinka vähän onkaan hänellä täytynyt olla ajateltavaa, kun hän on ehtinyt lukea niin paljon. [4]
  • Kuuluisuus ja nuoruus yhtäaikaa – siinä on liikaa tavalliselle kuolevaiselle.
  • Maailma on mielikuva.
  • Mitä enemmän kirjassa on ajatusviivoja, sitä vähemmän siinä on ajatuksia.[5]
  • Myös se on valhe että on uskovinaan valehtelijaa.
  • Rikkaus on kuin merivesi - mitä enemmän sitä juo, sitä janoisemmaksi tulee. (SSSK)
  • Sisimmässään naiset ajattelevat, että miesten asiana on rahan ansaitseminen ja heidän sen kuluttaminen.
  • Tyranni ja rahvas, isoisä ja lapsenlapsi, ovat luonnollisia liittolaisia. (SSSK)
  • Tyyli ei ole kuin ajatuksen siluetti; epäselvä ja huono tyyli merkitsee hämärää tai sekavaa päätä. [6]
  • Täyttyneen toiveen sijalle astuu aina uusi.
  • Vaikka maailmassa onkin paljon läpeensä mätiä asioita, niin kehnoin kaikista on yhteiskunta. (SSSK)
  • Avioituminen merkitsee oikeuksien puolittamista ja velvollisuuksien kaksinkertaistamista.[5]

Lähteet

  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 38. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 74. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 78. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 197. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. 5,0 5,1 Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  6. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 448. Otava, 1989. ISBN 9511109618.