Ero sivun ”Arthur Schopenhauer” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Lausahduksia == |
== Lausahduksia == |
||
*''[[Eläimet]] kuulevat [[kuolema]]sta ensimmäisen kerran silloin kun kuolevat.'' {{SSSK|38}} |
*''[[Eläimet]] kuulevat [[kuolema]]sta ensimmäisen kerran silloin kun kuolevat.'' {{SSSK|38}} |
||
*''Fille de joien [[elämä]] on yhtä tyhjä [[ilo]]sta kuin [[kunnia]]stakin.'' |
*''Fille de joien [[elämä]] on yhtä tyhjä [[ilo]]sta kuin [[kunnia]]stakin.'' |
||
*''[[Hyve]]ttä ei voi oppia sen enempää kuin neroutta.'' {{SSSK|74}} |
*''[[Hyve]]ttä ei voi oppia sen enempää kuin neroutta.'' {{SSSK|74}} |
||
*''[[Härkä]] ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se [[tahto]]o puskea, on sillä sarvet.'' {{SSSK|78}} |
*''[[Härkä]] ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se [[tahto]]o puskea, on sillä sarvet.'' {{SSSK|78}} |
||
*''[[Ihminen]] on irvikuva siitä mitä hänen pitäisi olla.'' (SSSK) |
|||
*''Joka [[ilta]] olemme [[päivä]]ä köyhempiä.'' |
*''Joka [[ilta]] olemme [[päivä]]ä köyhempiä.'' |
||
*''Jokainen [[kansakunta]] tekee pilaa toisista kansakunnista, ja kaikki ovat oikeassa.'' |
*''Jokainen [[kansakunta]] tekee pilaa toisista kansakunnista, ja kaikki ovat oikeassa.'' |
Versio 1. lokakuuta 2017 kello 18.22
Arthur Schopenhauer (1788–1860) oli aikansa merkittävä saksalainen filosofi.
Lausahduksia
- Eläimet kuulevat kuolemasta ensimmäisen kerran silloin kun kuolevat. [1]
- Fille de joien elämä on yhtä tyhjä ilosta kuin kunniastakin.
- Hyvettä ei voi oppia sen enempää kuin neroutta. [2]
- Härkä ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se tahtoo puskea, on sillä sarvet. [3]
- Ihminen on irvikuva siitä mitä hänen pitäisi olla. (SSSK)
- Joka ilta olemme päivää köyhempiä.
- Jokainen kansakunta tekee pilaa toisista kansakunnista, ja kaikki ovat oikeassa.
- Jättää käymättä teatterissa on samaa kuin tekisi aamutoimensa ilman peiliä. (SSSK)
- Koko elämä on kärsimystä.
- Kuinka vähän onkaan hänellä täytynyt olla ajateltavaa, kun hän on ehtinyt lukea niin paljon. [4]
- Kuuluisuus ja nuoruus yhtäaikaa – siinä on liikaa tavalliselle kuolevaiselle.
- Maailma on mielikuva.
- Mitä enemmän kirjassa on ajatusviivoja, sitä vähemmän siinä on ajatuksia.[5]
- Myös se on valhe että on uskovinaan valehtelijaa.
- Rikkaus on kuin merivesi - mitä enemmän sitä juo, sitä janoisemmaksi tulee. (SSSK)
- Sisimmässään naiset ajattelevat, että miesten asiana on rahan ansaitseminen ja heidän sen kuluttaminen.
- Tyranni ja rahvas, isoisä ja lapsenlapsi, ovat luonnollisia liittolaisia. (SSSK)
- Tyyli ei ole kuin ajatuksen siluetti; epäselvä ja huono tyyli merkitsee hämärää tai sekavaa päätä. [6]
- Täyttyneen toiveen sijalle astuu aina uusi.
- Vaikka maailmassa onkin paljon läpeensä mätiä asioita, niin kehnoin kaikista on yhteiskunta. (SSSK)
- Avioituminen merkitsee oikeuksien puolittamista ja velvollisuuksien kaksinkertaistamista.[5]
Lähteet
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 38. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 74. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 78. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 197. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ 5,0 5,1 Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 448. Otava, 1989. ISBN 9511109618.