Ero sivun ”Käsitteiden määritelmiä” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
16 736 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Kumottu muokkaus 75474, jonka teki Thi (keskustelu)
Ei muokkausyhteenvetoa
(Kumottu muokkaus 75474, jonka teki Thi (keskustelu))
* [[Aasi]] on aasista kaunis ja sika siasta. ([[John Ray]]) {{SSSK|123}}
* Jos miehet voisivat tulla raskaaksi, abortti olisi sakramentti. ([[Florynce Kennedy]]) {{SSSK|10}}
* [[Abortti]] tarkoittaa suomen kielessä sikiönlähdetystä, mutta tuntuu vieraskielisenä [[sana]]na kauniimmin sopivalta [[lääkäri]]n reseptiin. Se ei ole niin merkitsevä asia, se tarkoittaa vain erästä toimenpidettä. Melko tavallista. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|10}}
* Absolutismi on oikeastaan piilevää juoppoutta. ([[Kari Suomalainen]]) {{SSSK|311}}
* [[Aforismi]] = uusaikainen, mieskohtaiseen, salattuun tuntoon pohjautuva [[sananlasku]], jossa [[ajatus]] tekee pienen, mutta tiukan solmun. ([[Juhani Siljo]]) {{SSSK|10}}
* Ahneella on paskanen [[loppu]]. ([[Suomalainen]] sananlasku) {{SSSK|10}}
* Aika on viila joka hioo ääntä pitämättä. ([[Englantilainen]] sananlasku) {{SSSK|11}}
* Aika paljastaa kaiken. Se on suupaltti ja puhuu silloinkin, kun ei pyydetä. ([[Euripides]]) {{SSSK|11}}
* Aika pysähtyy missä vain niille, joita se ei sido. ([[Mirkka Rekola]]) (Silmänkantama)
* Aika: se jota [[ihminen]] aina yrittää tappaa, mutta joka lopulta tappaa hänet. ([[Herbert Spencer]]) {{SSSK|12}}
* Aikuisena oleminen on yksinoloa. ([[Jean Rostand]]) {{SSSK|12}}
* Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen. (J. W. von [[Goethe]]) {{SSSK|13}}
* Ajatteleminen on [[maailma]]n epäterveellisin asia, ja ihmisiä kuolee siihen niin kuin mihin tahansa muuhunkin tautiin. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|14}}
* Ajatteleminen on olemista jossakin paikassa. ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|14}}
* Ajatteleminen on äänetöntä puhumista. [[Puhuminen]] on ääneen ajattelemista. ([[F. Max Müller]]) {{SSSK|13}}
* Ajattelijat valmistelevat vallankumouksen, bandiitit toteuttavat sen. ([[Mariano Azuela]]) {{SSSK|477}}
* Ajatus suuntautuu aina eteenpäin. Se näkee liian kauas, kauemmas kuin [[ruumis]], joka pysyy nykyhetkessä. ([[Albert Camus]]) {{SSSK|14}}
* Ajatus tulee silloin kun se haluaa, ei silloin kun minä tahdon. (F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|15}}
* [[Alastomuus]] merkitsee puhtautta. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|16}}
* Alempiarvoiset kapinoivat päästäkseen [[tasa-arvo]]isiksi ja tasa-arvoiset päästäkseen ylempiarvoisiksi. ([[Aristoteles]]) {{SSSK|477}}
* Aloittaminen on aina hauskaa. (J. W. von [[Goethe]]) {{SSSK|16}}
* [[Amerikka]]! [[maailma]]n velipuoli! Jotain [[hyvä]]ä ja jotain [[paha]]a jokaisesta maasta. ([[Philip James Bailey]]) {{SSSK|16}}
* Amerikka on iso, [[ystävä]]llinen [[koira]] hyvin pienessä huoneessa. Joka kerta kun se heilauttaa häntäänsä, se kaataa tuolin. ([[Arnold Toynbee]]) {{SSSK|17}}
* Amerikka on niin pelottava [[maa]], ei pelottava sen takia, että olisi paljon tuntematonta ja salattua ja niissä kohdissaan tappavaa, vaan sen takia, että kaikki on avointa, tunnettua ja julkista ja päivänselvää ja sen takia huomaa olevansa itse tuntematon ja täynnä eksyksiin joutunutta. ([[Veijo Meri]]) {{SSSK|17}}
* Amerikka on [[Jumala]]n sulatusastia. ([[Israel Zangwill]]) {{SSSK|17}}
* Amerikka on [[köyhä]]n maan [[unelma]] onnesta – kaukainen [[haave]] rikkaudesta ja vapaudesta. Siellä ovat kaikki ihmiset ruhtinaita – siellä ajavat työmiehetkin omilla [[auto]]illaan. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|17}}
* Amerikka on [[maa]], jossa yhdellä dollarilla ostaa elinikäisen varaston aspiriinia, ja käyttää sen viikossa. ([[John Barrymore]]) {{SSSK|16}}
* Amerikka on niin pelottava maa, ei pelottava sen takia, että olisi paljon tuntematonta ja salattua ja niissä kohdissaan tappavaa, vaan sen takia, että kaikki on avointa, tunnettua ja julkista ja päivänselvää ja sen takia huomaa olevansa itse tuntematon ja täynnä eksyksiin joutunutta. ([[Veijo Meri]]) {{SSSK|17}}
* Amerikka on nuorten [[mies]]ten maa. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|16}}
* Amerikka on ollut ja on osaksi edelleenkin yhden luokan maa. Se on suunnaton, synnyinmaan maaperästä ja sen perinteistä irtirepäistyjen ihmisten [[meri]]. ([[H. G. Wells]]) {{SSSK|17}}
* Aurinko on hyvä [[kello]]. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|25}}
* Aurinko se paistaa niin hyville kuin pahoillekin. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|25}}
* [[Auto]] pitää [[perhe]]en koossa. Siihen ei mahdu ulkopuolisia. ([[Henrik Tikkanen]]) {{SSSK|26}}
* Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|26}}
* Autot ovat niittokoneita. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|26}}
* Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku. (Suomalainen sananparsi) {{SSSK|26}}
* [[Avaruus]] / [[Ikuisuus]] // [[Taivas]] täynnä auringoita, / [[meri]] täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus. ([[Lauri Viita]]) {{SSSK|27}}
* Avioituminen merkitsee oikeuksien puolittamista ja velvollisuuksien kaksinkertaistamista. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|29}}
* Avioliiton ei tarvitse suinkaan olla onnellinen ollaksensa oikea avioliitto. Monta kertaa sen [[onnettomuus]] on juuri ainoa [[onni]], sillä se on [[koulu]], joka kasvattaa todellisen ihmisen. Vasta todellisina ihmisinä ja täysikasvuisina me olemme oikea käyttövoima. ([[Maria Jotuni]]) {{SSSK|28}}
* Avioliitto on ainoa orjuuden muoto, jonka lainsäädäntömme tunnustaa. Ei ole enää muita orjia kuin [[koti]]en valtijattaret. ([[John Stuart Mill]]) {{SSSK|28}}
* Avioliitto on ainoa [[paha]], jota ihmiset rukoilevat. ([[Kreikka]]lainen [[sananlasku]]) {{SSSK|28}}
* Avioliitto on ainoa taloudellinen yritys, johon sijoittajat yhtyvät tunnesyistä. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|28}}
* Avioliitto on arpapeli, johon miehet panevat panokseksi vapautensa ja naiset onnensa. ([[Mme de Rieux]]) {{SSSK|29}}
* Avioliitto on ateria, jolla pöytärukous on joskus [[ruoka]]a parempi. ([[C. C. Colton]]) {{SSSK|27}}
 
== D ==
* [[Demokratia]] alkaa tahdosta. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|34}}
* Demokratia antaa joka ihmiselle oikeuden olla oman itsensä sortaja. ([[James Russell Lowell]]) {{SSSK|33}}
* Demokratia ei ole mikään prototyyppi, se ei ole pysyväinen, ei aina sama, vaan alinomaisten vaihtelujen, alinomaisen käymisen ja kehityksen alainen. ([[Urho Kekkonen]]) {{SSSK|33}}
* Demokratia on tärkättyyn paitaan tehty reikä, josta sahanpuru hitaasti valuu ulos. ([[E. B. White]]) {{SSSK|34}}
* Demokratia sinne tai demokratia tänne. ([[Adolf Hitler]]) {{SSSK|33}}
* Ellei demokratia yllä myös sanoihin, ei sillä ole [[valta]]a [[teko]]jen nimeämiseen, se jää pelkäksi [[sana]]ksi. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|34}}
* Demokratiaa vastaan ei ole muuta [[lääke]]ttä kuin sotilaat. ([[Wilhelm von Merchel]]) {{SSSK|33}}
* Demokratian aluksen, joka on kyntänyt kaikki myrskyt, saattaa upottaa itse [[laiva]]ssa syntyvä kapina. ([[Grover Cleveland]]) {{SSSK|33}}
* Elämä on murheen laakso. ([[Mana Mana]])
* Elämä on [[taistelu]]a, mutta ei sodankäyntiä. ([[John Burroughs]]) {{SSSK|411}}
* Jokainen elämä on taivalta oman itsensä luokse. ([[Hermann Hesse]]) {{SSSK|100}}
* Elämä on [[vanha]] takki, joka aina [[aamu]]lla on vedettävä ylle. ([[Jean Anouilh]]) {{SSSK|38}}
* Elämä saattaa kaikki ihmiset toistensa tasalle; [[kuolema]] paljastaa ketkä ovat nousseet muita korkeammalle. ([[George Bernard Shaw]]) {{SSSK|210}}
* Elämän [[salaisuus]] on taiteessa. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|410}}
* Elämässä kaikki on jossakin muualla, ja sinne pääsee [[auto]]lla. ([[E. B. White]]) {{SSSK|26}}
* [[Enemmistö]] pysyy [[vähemmistö]]nä, aina. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|44}}
* Englannissa on neljäkymmentä kaksi [[uskonto]]a ja vain kaksi kastiketta. ([[Voltaire]]) {{SSSK|45}}
* [[Englantilainen]] keittiö ei käytä muita mausteita kuin puudutusaineita. ([[Paul Claudel]]) {{SSSK|127}}
* Englantilaisessa on kaikki hiilihangon ominaisuudet lukuunottamatta sen ajoittaista lämpöä. ([[Daniel O'Connell]]) {{SSSK|45}}
* Englantilaisilla on ihmeellinen kyky muuttaa [[viini]] vedeksi. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|46}}
* [[Enkeli]] ei taivaassa ole kukaan sen kummempi. ([[George Bernard Shaw]]) {{SSSK|46}}
* Epätoivo on voittanut monta [[taistelu]]a. ([[Voltaire]]) {{SSSK|48}}
* Epäusko on [[ihme]]itä voimakkaampi. ([[Jacques Rigaut]]) {{SSSK|80}}
* Erakon pitkän iän [[salaisuus]]: ei nähnyt kenenkään kuolevan. ([[Mirkka Rekola]]) (Maailmat lumen vesistöissä)
* Eriarvoisten [[tasa-arvo]]inen kohtelu johtaa väistämättä eriarvoisuuteen. ([[Platon]]) {{SSSK|34}}
* [[Esimerkki]] on parempi kuin sen noudattaminen. ([[Ambrose Bierce]]) {{SSSK|49}}
 
== G ==
* [[GraffittiGraffiitti]]en ja [[filosofia]]n välillä ei ole muuta [[ero]]a kuin rivot [[sana]]t. (GraffittiGraffiitti) {{SSSK|54}}
 
== H ==
* Kun hallintokoneisto paisuu, se muodostaa yhteiskuntaluokan. Se ei enää palvele [[kansa]]a eikä siihen pyrikään. Virkakoneisto elää omaa elämäänsä ja kansan on palveltava sitä. ([[Erno Paasilinna]]) (SSSK)
 
* Hallitsemisen taito on jumaloinnin organisointia. ([[George Bernard Shaw]]) {{SSSK|55}}
* Hallitsemisen taito perustuu siihen, ettei anna [[mies]]ten vanheta viroissaan. ([[Napoleon Bonaparte]]) {{SSSK|55}}
* Hiljaisuus on vastauksena sietämätön. ([[Charles Dickens]]) {{SSSK|63}}
* [[Hinta]], jonka [[raha]]sta maksamme, maksetaan vapaudella. ([[Robert Louis Stevenson]]) {{SSSK|309}}
* Jos hinta on sama, valitsevat ihmiset yleensä mieluummin hyvän kuin huonon, ellei se ole hengentuote. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|64}}
* [[Hirttäminen]] on liian lempeä [[rangaistus]] hänelle, sanoi herra Julmuus. ([[John Bunyan]]) {{SSSK|64}}
* [[Historia]] ei ole mitään seikkailukertomusta. ([[Samuel Johnson]]) {{SSSK|66}}
* Historia on pelkkää juoruilua. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|67}}
* Historia on vaarallisempi tuote kuin mikään kemian aikaansaannos. ([[Paul Valéry]]) {{SSSK|67}}
* Historia opettaa kaksi varmaa asiaa: hintoja ei voi säännöstellä ja kaikkea ei voi verottaa. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|66}}
* Historia opettaa miten sitä pitää väärentää. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) {{SSSK|67}}
* Historia todistaa oikeaksi sen mitä tahdotaan. ([[Paul Valéry]]) {{SSSK|67}}
* Hullusta se kävisi joka näkisi asiat sellaisina kuin ne ovat. ([[William Ellery Channing]]) {{SSSK|427}}
* Hullut ryntäävät sinne, minne [[enkeli]]tkin pelkäävät astua. ([[Alexander Pope]]) {{SSSK|70}}
* [[Hulluus]] kukkii keveästi. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|69}}
* [[Humala]]inen [[ihminen]] on elävä [[ruumis]]. ([[Johannes Khrysostomos]]) {{SSSK|71}}
* Humalatila on vapaaehtoista mielisairautta. ([[Seneca]]) {{SSSK|71}}
* Hyvälle ihmiselle [[maailma]] on hyvä. ([[Gandhi]]) {{SSSK|76}}
* [[Hyvä]]n [[loppu]] on [[paha]], ja pahan loppu on hyvä. ([[La Rochefoucauld]]) {{SSSK|77}}
* Todellinen hyväntekijä herättää meissä [[pelko]]a, [[viha]]a, jopa inhoa. Emme ymmärrä sellaista, se on hullua. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|76}}
* [[Härkä]] ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se [[tahto]]o puskea, on sillä sarvet. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|78}}
* Hävetä moraalittomuuttaan: se on askelma portaissa, joiden toisessa päässä häpeää [[moraali]]suuttaankin. (F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|78}}
* [[Ihminen]] ei muutu koskaan: aina joko uhri tai pyöveli. ([[Alphonse de Lamartine]]) {{SSSK|82}}
* Ihminen ei ole muuta kuin mitä hän tekee itsestään. Se on [[eksistentialismi]]n ensimmäinen [[periaate]]. ([[Jean-Paul Sartre]]) {{SSSK|26}}
* Ihminen ei [[viha]]a niin kauan kuin halveksii. ([[F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|503}}
* Ihminen hengittää kevyemmin kun pitää [[suu]]nsa kiinni. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) {{SSSK|63}}
* Ihminen: itsensä kesyttänyt petoeläin. ([[Pierre Reverdy]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on aina ollakseen, kun saa kirjoittaa nimensä, vaikkapa vain [[puu]]n kylkeen. ([[Alexandre Dumas nuorempi]]) {{SSSK|35}}
* Jokainen ihminen on ainut laatuaan / niin kuin versiot yhdestä teemasta ovat. ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on [[aurinko]], ja aistit ovat hänen kiertotähtensä. ([[Novalis]]) {{SSSK|25}}
* Ihminen on [[elämä]]n [[rukous]] yli sen rajojen. ([[Max Scheler]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on ihmiselle susi. ([[Plautus]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on ihmisen ainoa veli tässä [[maailma]]ssa. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|84}}
* Ihminen on ihmistä vain pinnalta. Nylkekää hänet, aukaiskaa, ja heti on vastassa koneisto. ([[Paul Valéry]]) {{SSSK|84}}
* Ihminen on irvikuva siitä mitä hänen pitäisi olla. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on kaunis kone, joka toimii hyvin huonosti. Hän on kuin rannekello, josta voi enintään sanoa että se tekee näyttävän vaikutuksen. ([[H. L. Mencken]]) {{SSSK|82}}
* Ihminen on kauppoja tekevä eläin; mikään muu eläin ei toimi siten - eivät [[koira]]t vaihda luita keskenään. ([[Adam Smith]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on kuin oikean käden rukkanen. Kun sen kääntää nurin, se on vasemman käden rukkanen. ([[Veijo Meri]]) {{SSSK|82}}
* Ihminen on Luojan mestariteos. Mutta kuka niin sanoo? - Ihminen. ([[Paul Gavarni]]) {{SSSK|81}}
* Ihminen on luonnon mestariteos jo siitäkin syystä, että hän kaiken determinismin uhallakin uskoo toimivansa vapaana olentona. ([[Georg Christoph Lichtenberg]]) {{SSSK|82}}
* Ihminen on olento, joka ei elä ainoastaan leivästä, vaan pääasiassa iskulauseista. ([[Robert Louis Stevenson]]) {{SSSK|83}}
* Ihminen on pohjalla eläin, keskivälissä kansalainen ja huipulla jumalallinen. Mutta tämän [[maailma]]n ilmanala on sellainen, että hyvin harva pysyy huipulla. ([[Henry Ward Beecher]]) {{SSSK|80}}
* Ihminen on [[porvari]]llinen kompromissi. ([[Hermann Hesse]]) {{SSSK|81}}
* Ihminen on raunioitunut [[jumala]]. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|81}}
* Ihminen on [[ruumis]]tunut paradoksi, ristiriitaisuuksien kimppu. ([[C. C. Colton]]) {{SSSK|80}}
* Ihminen on sipuli, jolla on sata kuorta. ([[Hermann Hesse]]) {{SSSK|81}}
* Ihminen on sitä mitä hän ajattelee. ([[Friedrich Hebbel]]) {{SSSK|81}}
* Ihminen on sitä mitä hän syö. ([[Ludwig Feuerbach]]) {{SSSK|81}}
* [[Ikä]] on niin kuin [[rakkaus]] - mahdoton salata. ([[Thomas Dekker]]) {{SSSK|85}}
* Ikävystyminen on moralistille kova pähkinä. Ainakin puolet maailman synneistä tehdään ikävystymisen pelosta. ([[Bertrand Russell]]) {{SSSK|86}}
* Kaikki ilmaisu on [[teko]]a. ([[Eeva-Liisa Manner]])
* Ilmoituksista löytää ainoat totuudet joihin sanomalehdessä voi luottaa. ([[Thomas Jefferson]]) {{SSSK|190}}
* [[Ilo]] on [[hyvä]] johdattaja, se on käynyt jo siellä, minne ollaan menossa. ([[Mirkka Rekola]]) (Maailmat lumen vesistöissä)
* [[Intohimo]] on kuin [[nerous]]: [[ihme]]. ([[Romain Rolland]]) {{SSSK|90}}
* Intohimo on [[syntymä]]stään kuuromykkä. ([[Honoré de Balzac]]) {{SSSK|90}}
* Itsekkyys puhuu kaikkia [[kieli]]ä ja näyttelee kaikkia osia, epäitsekkyydenkin. ([[La Rochefoucauld]]) {{SSSK|35}}
* Itsekkään ihmisen [[maailma]]: paikka jossa on vain itseään ajattelevia ihmisiä, joista jotkut onneksi ovat liian tyhmiä osatakseen käyttää hyväkseen tarjoutuvia tilaisuuksia. ([[Alex Matson]]) {{SSSK|36}}
* Itsekritiikki ei kiinnosta [[kriitikko]]a. Siitä hänelle ei makseta mitään. ([[Henrik Tikkanen]]) {{SSSK|159}}
* [[Itseluottamus]] on menestyksen ensimmäinen [[salaisuus]]. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|96}}
* Itsesäilytysvietti, seksuaalivietti, sosiaalinen vietti, - kolme valtavaa [[voima]]a, joihin voi johtaa kaiken tapahtuneen, kaikki teot ja [[päämäärä]]t. - [[Materialismi]]a? - ei. [[Biologia]]a, elämää! ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|32}}
* Itsetuntemus on vaarallinen asia, se pyrkii tekemään ihmisestä pintapuolisen tai hullun. ([[Karl Shapiro]]) {{SSSK|100}}
 
* Juopon kanssa kinaaminen on kuin seinälle puhumista. ([[Publilius Syrus]]) {{SSSK|112}}
* Vanhoja [[juoppo]]ja on enemmän kuin vanhoja lääkäreitä. ([[Benjamin Franklin]]) {{SSSK|111}}
* Juopunut vetoaa ja testaa [[puhe]]illaan. Kuin uhma- tai murrosikäinen. ([[Helena Anhava]]) {{SSSK|111}}
* [[Juusto]] - maidon harppaus kohti kuolemattomuutta. ([[Clifton Fadiman]]) {{SSSK|112}}
* [[Juutalainen]] [[mies]], jonka [[vanhemmat]] elävät, on viisitoistavuotias poika, ja viisitoistavuotiaana hän pysyy heidän [[kuolema]]ansa asti. ([[Philip Roth]]) {{SSSK|113}}
* Kansa on kuin [[lapsi]], sen pitää särkeä kaikki nähdäkseen mitä sisällä on. ([[Georg Büchner]]) {{SSSK|118}}
* Kansa on kuin [[nainen]] - myös sillä on [[voima]]kas [[intohimo]] kaikkeen mikä sen huomiota kiinnittää. ([[Novalis]]) {{SSSK|118}}
* Kansa tietää lopulta kaiken, vaikka sille ei kukaan mitään kertoisi, ja se tietää kaiken ensin hämärästi kuin unessa, mutta kerran selviää sille kaikki kuin leimahduksena, ja silloin tapellaan kadunkulmissa ja [[talo]]t palavat ja monet asiat muuttuvat entisestään. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|118}}
* [[Kansainvälisyys]] on ylellisyyttä johon vain yläluokilla on varaa; tavalliset ihmiset ovat auttamatta sidottuja kotikontuunsa. ([[Benito Mussolini]]) {{SSSK|118}}
* Kansakunnat - susilaumoja ne ovat, koskaan niiden [[taistelu]] ei lopu, yhäti ne karkaavat toistensa kurkkuun ja riemastuvat suloisesta verestä. Ne taistelevat, ihanteidensa ja [[maine]]ensa ja [[kunnia]]nsa ja asemansa puolesta - siksi, että niillä on [[nälkä]], ja iankaikkisesti huuruaa [[maa]]n pinta sutten verta, jota sudet juovat. ([[Joel Lehtonen]]) {{SSSK|119}}
* Kapitalismi on rikkaan miehen [[sosialismi]]a. ([[Alan Brien]]) {{SSSK|119}}
* Kapitalismin perussääntö on sinä tai [[minä]], ei sekä sinä että minä. ([[Karl Liebknecht]]) {{SSSK|120}}
* Kapitalismissa [[vero]]tus tekee saman kuin sosialismissa [[sosialismi]]: tekee kaiken mahdottomaksi. ([[Paavo Haavikko]]). {{SSSK|119}}
* Kapitalistien yksityisomaisuuden kuolinhetki lyö. Pakkoluovuttajat pakkoluovutetaan. ([[Karl Marx]]) {{SSSK|120}}
* Karja syntyy paimentamalla. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|118}}
* [[Kasku]] on tunteen hautakirjoitus. (F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|121}}
* Kaskulla ei koskaan voita puolelleen vihamiestä, mutta sillä usein menettää [[ystävä]]n. ([[Thomas Fuller]]) {{SSSK|120}}
* Kaunis on aina omituista. ([[Charles Baudelaire]]) {{SSSK|122}}
* Kaunista on se, minkä näkeminen miellyttää. ([[Tuomas Akvinolainen]]) {{SSSK|123}}
* Mutta mitä kaupallisuus on? Ihmiset maksavat siitä mitä haluavat ja on asetuttava heidän asemaansa. Niin itse [[Shakespeare]]kin joutui tekemään, sillä hänen [[teatteri]]nsa täytyi kilpailla mielenkiinnosta lähellä sijaitsevan hirttopaikan kanssa. Siispä hän kirjoitti väkivaltaviihdettä ja kesäyön unelmia. ([[Kari Suomalainen]]) {{SSSK|124}}
* Kauppa on yhteiskunnallista toimintaa. ([[John Stuart Mill]]){{SSSK|124}}
* Kauppiaalle on [[rehellisyys]]kin pelkkä hyötylaskelma. ([[Charles Baudelaire]]) {{SSSK|123}}
* Kirjailijoita on kahta lajia: toiset kirjoittavat oman [[aika]]nsa [[historia]]a, toiset omaelämäkertaansa. ([[H. D. Thoreau]]) {{SSSK|140}}
* Kirjallisuuden [[professori]]tko? Hehän ottavat neron vakavalta kannalta vasta sitten kun viimeinen postivirkailijakin on hänet sulattanut. ([[Egon Friedell]]) {{SSSK|140}}
* Kirjallisuudentutkijat muodostavat ammattikunnan, joka lahjattomasti selittää uudelleen sen, mikä on kerran kirjoitettu ja sellaisena lopullista. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|141}}
* Kirjallisuudessa on vain härkiä. Nerot ovat niistä isoimmat - ne jotka jaksavat väsymättä rehkiä kahdeksantoista tuntia [[päivä]]ssä. ([[Jules Renard]]) {{SSSK|139}}
* [[Kirjallisuus]] on merkityksellä ladattua kieltä. (Ezra Pound) {{SSSK|141}}
* Kirjoittaminen on suhteellisen ikävä elämäntapa. ([[Jörn Donner]]) {{SSSK|143}}
* Kirjoittaminen sujuu helpommin jos on jotain sanottavaa. ([[Sholem Asch]]) {{SSSK|142}}
* Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on [[lukeminen]]. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|196}}
* Kirjoja viehättävämpiä huonekaluja ei olekaan. ([[Sydney Smith]]) {{SSSK|138}}
* Kirjojen kautta nuori [[mies]] ei opi elämää. ([[Maria Jotuni]]) {{SSSK|136}}
* Korvat ovat sokean [[silmä]]t. ([[Sofokles]]) {{SSSK|156}}
* [[Kosto]] on tuottavaa, kiitollisuus kallista. ([[Edward Gibbon]]) {{SSSK|135}}
* Koti: [[museo]]ituva sanaparka, liian kallis [[elämä]]än. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|157}}
* Koti on paikka jossa sinut on pakko ottaa vastaan, kun sinun on pakko sinne mennä. ([[Robert Frost]]) {{SSSK|157}}
* Koti on tytön [[vankila]] ja naisen työlaitos. ([[George Bernard Shaw]]) {{SSSK|157}}
* Kunnianhimo on vain jalostettua turhamaisuutta. ([[Jerome K. Jerome]]) {{SSSK|165}}
* Kunnianhimo, sotilaan [[hyve]]. ([[William Shakespeare]]) {{SSSK|165}}
* Kunnianhimoisilla ei ole varaa miettiä [[teko]]jensa kunniallisuutta, sillä [[kilpailu]] on yhä ankarampi. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|165}}
* Kuolema ei ole [[jumala]]. Hän on vain jumalten palvelija. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|169}}
* Kuolema, kuten [[syntymä]]kin, on luonnon [[salaisuus]]. ([[Marcus Aurelius]]) {{SSSK|168}}
* Kuolema on [[elämä]]n portti. ([[Bernhard Clairvauxilainen]]) {{SSSK|166}}
* Kuolema on elämän sisällys. Sen selkäranka. ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|168}}
* Kuolema on elämän vapautuminen - kuolemasta. ([[Adolf Törneros]]) {{SSSK|169}}
* Kuolema on ikuinen [[uni]]. ([[Joseph Fouché]]) {{SSSK|166}}
* Kuolema on joskus [[rangaistus]], usein [[lahja]]; monille se on ollut suosionosoitus. ([[Seneca]]) {{SSSK|168}}
* Kuolema on jäätynyttä aikaa. [[Aika]] on sulanutta kuolemaa. ([[Franz Werfel]]) {{SSSK|12}}
* Kuolema on kaikkein objektiivisin ilmiö. Mitään vastaavaa valintaa ei ole olemassa. Kuolema korjaa nekin joita se ei ansaitse. (Erno Paasilinna) {{SSSK|168}}
* Kuolema on ruma [[tosiasia]], joka luonnon pitää salata, ja se salaa sen hyvin. ([[Alexander Smith]]) {{SSSK|169}}
* Kuolema on verho jota elävät sanovat elämäksi: he nukkuvat, ja verho nostetaan. ([[P. B. Shelley]]) {{SSSK|170}}
* Kuoleman ajatuksella ei ole [[leikki]]mistä; se voi viedä hengen ihmiseltä. ([[F. E. Sillanpää]]) {{SSSK|168}}
* Kuoleman valtakunta on rajaton, haudalla ei ole mitään kansallisuutta. ([[Axel Munthe]]) {{SSSK|56}}
* Kuolemattomuus on tärkeä sille joka on kuollut. ([[Tuomas Anhava]]) {{SSSK|169}}
* Kuolon varjo on vain elämän sarastusta. ([[Zachris Topelius]]) {{SSSK|170}}
* [[Kuri]] on säilöttyä [[viha]]a. ([[Henrik Tikkanen]]) {{SSSK|170}}
* [[Kustantaja]] on hidasliikkeinen otus, hidas sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin, aina vähintään kaksi sukupolvea kirjailijoitaan jäljessä. ([[Richard Le Gallienne]]) {{SSSK|171}}
* [[Kuu]] on patsaiden [[aurinko]]. ([[Jean Cocteau]]) {{SSSK|171}}
* Köyhyys ei ole [[synti]]. ([[George Herbert]]) {{SSSK|177}}
* Köyhyys on [[sääli]]ttävää, mutta köyhtyminen sata kertaa säälittävämpää. ([[Jean Paul]]) {{SSSK|177}}
* [[Köyhä]] maksaa kaikesta täyden hinnan. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|177}}
* Köyhä se joka ei näe [[tähti]]ä muulloin kuin saatuaan iskun vasten kasvojaan. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) {{SSSK|178}}
* Köyhän ei yleensä kannata joutua [[epätoivo]]on; hän on tavallisesti aina suuri optimisti. ([[Eino Leino]]) {{SSSK|178}}
* Laiskuus on [[äiti]]. Sillä on poika, varkaus, ja tytär, [[nälkä]]. ([[Victor Hugo]]) {{SSSK|179}}
* Laiskuus taittaa [[matka]]a niin hitaasti, että [[köyhyys]] saavuttaa sen tuota pikaa. ([[Benjamin Franklin]]) {{SSSK|179}}
* Lait jakavat [[paha]]t teot kahtia: luvallisiin ja luvattomiin. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|182}}
* Lait on tehty rikottaviksi. ([[John Wilson]]) {{SSSK|182}}
* Lait periytyvät kuten sairaudet. (J. W. von [[Goethe]]) {{SSSK|181}}
* Mitä muuta laiva on kuin [[vankila]]? ([[Robert Burton]]) {{SSSK|180}}
* [[Laiva]] on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa, kaikkinaiset [[elämä]]n mukavuudet monipuolisempia; lisäksi on laivassa haittapuolena sekin, että purjehtija on aina vaarassa. ([[Samuel Johnson]]) {{SSSK|180}}
* Laivamatka on lepoa, hidasta vegeteeraavaa siirtymistä ateriasta toiseen, tylsistyttävää, ellei onnistu löytämään sopivaa matkatoveria. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|180}}
* Laivat ovat vain lankkuja, merimiehet vain miehiä. ([[William Shakespeare]]) {{SSSK|180}}
* Laivat pelkäävät tulta enemmän kuin vettä. ([[George Herbert]]) {{SSSK|180}}
* [[Laki]] hyödyttää aina niitä joilla on varallisuutta ja vahingoittaa niitä joilla ei ole. ([[Jean-Jacques Rousseau]]) {{SSSK|182}}
* Laki on hyvä käyttöase, sen avulla on monta kertaa tehty puhdasta jälkeä. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|182}}
* Laki on kuin lukinseitti, johon kärpäset takertuvat mutta josta ampiaiset ja herhiläiset pääsevät lävitse. ([[Jonathan Swift]]) {{SSSK|182}}
* Laki on niin kuin Korkein [[oikeus]] sen lukee. ([[Franklin D. Roosevelt]]) {{SSSK|182}}
* Lakon alapäässä vuotaa [[veri]], yläpäässä konjakki. ([[Matti Kurjensaari]]) {{SSSK|183}}
* Lapissa kaikki kukkii nopeasti, / [[maa]], ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. ([[Eino Leino]]) {{SSSK|184}}
* Lapissa katastrofit seuraavat toisiaan jättiläismäisin mitoin. Ne ovat niin suuria ettei kukaan niihin usko. Ensin [[saksa]]laiset polttivat koko alueen maan tasalle. Sitten voimalaitosyhtiöt valjastivat joet ja tappoivat kalakannan. Sen jälkeen [[metsä]]t hakattiin maahan ja laskettiin tekojärvet. Nyt turistit valloittavat maan ja keinottelijat kahmivat käsiinsä autiotilat. Mitä muuta sieltä enää saa irti? ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|184}}
* [[Lappi]] merkitsee Suomelle tänä [[päivä]]nä samaa kuin Siperia on merkinnyt [[Venäjä]]n tsaareille. Siellä sai tapahtua mitä tahansa. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|184}}
* Lapsen [[kasvatus]] on aloitettava sata vuotta ennen hänen [[syntymä]]änsä. ([[Wilhelmi Malmivaara]]) {{SSSK|188}}
* Lapset ahertelevat mieluimmin sellaista, josta ei ole hyötyä. ([[F. E. Sillanpää]]) {{SSSK|192}}
* Lapset näyttävät sinulle miten on: [[kehto]] on uusi, lapsi [[vanha]]. ([[Tuomas Anhava]]) {{SSSK|184}}
* Lapset olisivat parhaat, jos ne toimisivat nappia painamalla, apteekkari ajatteli. ([[Anu Kaipainen]]) {{SSSK|185}}
* Lapset ovat meidän [[arvo]]kkain luonnonvaramme. ([[Herbert Hoover]]) {{SSSK|185}}
* [[Maa]] on meidän jyväaittamme ja ruoka-arkkumme. ([[Martti Luther]]) {{SSSK|204}}
* Maa on sen joka sitä viljelee. ([[Arvid Järnefelt]]) {{SSSK|204}}
* [[Maailma]] josta lehdet kertovat ei ole todellinen, / se on liian mitätön ollakseen maailma. ([[Pentti Saarikoski]]) (SSSK)
* Maailma katettu pöytä, siinä näet [[nälkä]]si. ([[Mirkka Rekola]]) (Muistikirja)
* Maailma olisi [[paratiisi]], jos ihmiset rakastaisivat toisiaan yhtä hartaasti kuin vainajiaan ja vaalisivat nykyhetkeä yhtä hellästi kuin muistojaan. ([[Eeva-Liisa Manner]]) (SSSK)
* Maailma on mielle, ei [[silmä]]n havainto. ([[Eeva-Liisa Manner]]) (SSSK)
* Maailma on naisia puolillaan. ([[Aknestik]])
* Maailma on suuri kaatopaikka. ([[Tuomiopäivän lapset]])
* Matematiikka on [[ovi]] ja avain tieteisiin. ([[Roger Bacon]]) {{SSSK|212}}
* Materialisti on kalvinisti ilman Jumalaa. ([[Eduard Bernstein]]) {{SSSK|212}}
* [[matka]] on [[päämäärä]], tienkeino päämäärä, latu vie itsestään. ([[Tuomas Anhava]]) {{SSSK|212}}
* Kaikki matkat kävellään [[askel]]en varassa. ([[Lauri Viita]]) {{SSSK|23}}
* Matkustaminen on kaiken onnellisuuden perikato. Ei enää tee mieli katsella rakennusta täällä, kun on nähnyt [[Italia]]n. ([[Fanny Burney]]) {{SSSK|212}}
* Matkustavaiset, kuten [[runoilija]]tkin, ovat enimmäkseen [[viha]]ista väkeä. ([[Richard Burton]]) {{SSSK|212}}
* [[Merimies]] ei pyydä myötätuulta. Hän opettelee purjehtimaan. (G. Lindborg) {{SSSK|217}}
* Metsillä on [[kieli]] niin kuin seinillä on [[korva]]t. ([[Alfred Tennyson]]) {{SSSK|218}}
* [[Metsä]] on akatemia jonka barbaarit hävittivät. ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|218}}
* Metsästyksen parhaita puolia on, että siinä joutuu alituisesti matkustelemaan paikkakunnalta toiselle, mikä joutilaasta on hyvin mieluista. ([[Ivan Turgenev]]) (SSSK)
* Metsästyskertomukset ovat yhtä luotettavia kuin tuloilmoitukset taksoitusta varten. ([[Olli]]) {{SSSK|218}}
* Naiset suovat meille lohtua, mutta ellei naisia olisi, emme koskaan kaipaisi lohdutusta. ([[Don Herold]]) {{SSSK|234}}
* Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan [[kysymys]]. ([[Minna Canth]]) {{SSSK|51}}
* Naispappeus tekee kirkon rappeutumisen [[tragedia]]sta [[komedia]]n. ([[Kari Suomalainen]]) {{SSSK|274}}
* Naistenvihaaja: [[mies]], joka [[viha]]a naisia yhtä kiihkeästi kuin naiset vihaavat toisiaan. ([[H. L. Mencken]]) {{SSSK|235}}
* Neuroosi näyttää olevan ihmisen etuoikeus. ([[Sigmund Freud]]) {{SSSK|293}}
* Neuvostokirjailijat ovat ihmissielun insinöörejä. (Josef [[Stalin]]) {{SSSK|140}}
* Neuvostoliitossa [[koti]] on [[arvo]]ssa, uskonnon korvaa ideologia ja [[isänmaa]] on huudossa. Minä sanonkin Neuvostoliittoa maailman konservatiivisimmaksi [[maa]]ksi. ([[Kari Suomalainen]]) {{SSSK|497}}
* [[Neuvostoliitto]]: siinä se on pelätti ja pelastaja samassa hahmossa! ([[Pentti Haanpää]]) {{SSSK|496}}
* Neuvostovalta on kaikkein vankin [[valta]] kaikista [[maailma]]ssa olevista valloista. (Josef [[Stalin]]) {{SSSK|482}}
== O ==
* Odottamisen [[filosofia]]a kannattavat [[maailma]]n kaikki oraakkelit. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|250}}
* [[Odotus]] on aina kauniimpi kuin täyttymys. Ja pettymys on suoraan verrannollinen odotukseen. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|250}}
* Odotus on kuin pingoitettu kieli. ([[Einari Vuorela]]) {{SSSK|250}}
* Oikeuden kädessä ei pitäisi olla miekkaa. ([[Juvenalis]]) {{SSSK|251}}
* Oikeuden tehtävänä ei ole tehdä vääryyttä ihmisille. ([[Cicero]]) {{SSSK|250}}
* Oikeudentuntomme herää, kun [[sorto]] kohdistuu meihin henkilökohtaisesti. Tästä syystä sitä olisi kutsuttava itsetunnoksi. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|251}}
* [[Oikeus]] ei laskeudu alas jalustaltaan. ([[Dante Alighieri]]) {{SSSK|250}}
* Oikeus ei ole lihamylly, vaan kompromissi. ([[Friedrich Dürrenmatt]]) {{SSSK|250}}
* Oikeus on [[totuus]] toiminnassa. ([[Benjamin Disraeli]]) {{SSSK|250}}
* Oikeus on useimmiten [[viha]]n naamio. ([[Jean de Rotrou]]) {{SSSK|251}}
* Oikeus se vain istuu ja istuu istunnosta toiseen eikä siitään leviä. Se on lain vanki. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|251}}
* Oikeus valaisee itse itsensä. {{SSSK|250}}
* Oikeuteen kuuluu, että ihminen on ihmiselle [[susi]]. ([[Francis Bacon]]) {{SSSK|250}}
* Puhdasoppinen pappi onnistuu urallaan yhtä hyvin kuin selluloidikoira ajaessaan asbestikissaa helvetin läpi. (Elbert Hubbard) {{SSSK|273}}
* Pappi: pääsylippujen trokaaja taivaan porttien ulkopuolella. ([[H. L. Mencken]]) {{SSSK|273}}
* Pappien [[kieli]] alkaa kangerrella vasta kun he yrittävät löytää väkivallan käytölle ja sodankäynnille pohjaa ja oikeutusta Uudesta testamentista. ([[Veijo Meri]]) {{SSSK|273}}
* [[Parodia]] on jo kauan ollut mahdotonta. / Ne tekevät sen itse. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|275}}
* Parta tuo täitä, ei järkeä. ([[Ammianus]]) {{SSSK|275}}
* Pessimismi voi olla optimistia elämänhaluisemman miehen peltoon kasvanut laiho. Pessimismi voi olla puutetta, mutta se voi toisissa tapauksissa olla reaktio, ja silloin siinä on [[voima]]a. ([[Aaro Hellaakoski]]) {{SSSK|282}}
* Pessimisti on [[ihminen]] jonka on ollut pakko elää optimistin kanssa. ([[Elbert Hubbard]]) {{SSSK|282}}
* Pessimistin vaalilause: liian totta voidakseen olla [[hyvä]]ä. ([[Jouko Tyyri]]) {{SSSK|282}}
* [[Piano]]nsoitto, ihmissormien [[tanssi]]. ([[Ludwig Wittgenstein]]) {{SSSK|283}}
* [[Pieru]] on paskan postimies. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|283}}
* Politiikka on kuin [[huora]]; jos epäonnistut rakastellessasi sitä, se puree sinulta [[pää]]n poikki. ([[Adolf Hitler]]) {{SSSK|290}}
* Politiikka on lupauksien [[taide]]tta. ([[V. A. Koskenniemi]]) {{SSSK|290}}
* Politiikka on sanojen hallitsemista. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|291}}
* Politiikka turmelee luonteen. ([[Otto von Bismarck]]) {{SSSK|290}}
* Politiikkaa ja ihmiskunnan [[kohtalo]]a muovaavat ihmiset, joilla ei ole ihanteita ja joissa ei ole suuruutta. ([[Albert Camus]]) {{SSSK|288}}
* [[Porvari]] näkee [[vaimo]]ssaan pelkän tuotannonvälineen. ([[Karl Marx]] ja [[Friedrich Engels]]) {{SSSK|31}}
* Porvaria pitää järkyttää. ([[Charles Baudelaire]]) {{SSSK|291}}
* Porvarit samastuvat [[isänmaa]]han, sillä he omistavat isänmaan. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|291}}
* [[Professori]] on se joka puhuu jonkun toisen [[uni]]ssa. ([[W. H. Auden]]) {{SSSK|293}}
* Professorin [[mielipide]]: tärkeintä ei ole [[Shakespeare]], vaan häneen liittyvä kommentaari. ([[Anton Tšehov]]) {{SSSK|293}}
* Porvarit samastuvat [[isänmaa]]han, sillä he omistavat isänmaan. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|291}}
* [[Presidentti]] ei voi olla aina suosittu. ([[Harry S. Truman]]) {{SSSK|292}}
* [[Profeetta]] on henkilö joka ennustaa ikävyyksiä. ([[Finley Peter Dunne]]) {{SSSK|292}}
* [[Propaganda]] ei ole saavuttanut suurimpia voittojaan tekemällä jotain, vaan jättäessään tekemättä. Väkevä jos onkin [[totuus]], niin vielä väkevämpi, käytännössä, on totuudesta [[vaikeneminen]]. ([[Aldous Huxley]]) {{SSSK|293}}
* Propaganda on melto [[ase]]: pitäkää sitä kädessänne liian pitkään, niin se liikkuu kuin [[käärme]] ja iskee väärään suuntaan. ([[Jean Anouilh]]) {{SSSK|293}}
* Propaganda, / sitä kuunnelkaa, / miten se meitä kasvattaa onnellisia aikoja päin! ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|293}}
* Propagandassa ei tarvitse olla suurta [[äly]]llistä sisältöä. ([[Joseph Goebbels]]) {{SSSK|293}}
* [[Psykiatria]]n suurin anti [[filosofia]]lle on ollut havainto siitä että [[sielu]]n tyyssija on vessa. ([[Alexander Chase]]) {{SSSK|293}}
* Puheen [[runous]]. ([[Lordi Byron]]) {{SSSK|296}}
* Puheet eivät voi olla kyllin pitkiä puhujalle eivätkä kyllin lyhyitä kuulijalle. ([[James Perry]]) {{SSSK|295}}
* [[Puhtaus]] meitä erottaa, saasta yhdistää. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|194}}
* Puhua paljon on yksi asia, puhua asiaa toinen. ([[Sofokles]]) {{SSSK|298}}
* Puhuva [[ihminen]] sanoo aina enemmän kuin aikoo. ([[Jean-Paul Sartre]]) {{SSSK|297}}
* Raamattu saattaa olla totta, mutta se ei ole koko [[totuus]] eikä yksinomaan totta. ([[Samuel Butler]]) {{SSSK|305}}
* Raamatun täydellinen [[huumori]]ttomuus on yksi koko kirjallisuuden merkillisimmistä ilmiöistä. ([[Alfred North Whitehead]]) {{SSSK|306}}
* Radikaaleiksi kutsutaan niitä jotka tahtovat muuttaa yhteiskuntajärjestystä niissä maissa joissa se on sallittua. ([[Henrik Tikkanen]]) {{SSSK|306}}
* Radikaali on henkilö jolla on molemmat [[jalat]] tukevasti ilmassa. ([[Franklin D. Roosevelt]]) {{SSSK|306}}
* Radikaali [[nuoriso]] marssii sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa marssiminen on kielletty. ([[Matti Kurjensaari]]) {{SSSK|306}
* [[Radikaalisuus]]. - Se on sitäkin vaarallisempaa, jos se on piilevää. [[Tasavalta]] johtaa meidät radikalismiin. ([[Gustave Flaubert]]) {{SSSK|306}}
* [[Radio]]: lukutaidottomuuden riemuvoitto. ([[John Dos Passos]]) {{SSSK|306}}
* [[Raha]] auttaa taivaan portille asti. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|309}}
* Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja. ([[Sean O'Casey]]) {{SSSK|309}}
* Raha ei tuo täällä onnea rahattomille. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|309}}
* Raha maksaa usein liikaa. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|307}}
* Raha merkitsee [[elämä]]ä meille kurjille kuolevaisille. ([[Hesiodos]]) {{SSSK|308}}
* [[Raittius]] on paras [[lääkäri]]. ([[H. G. Bohn]]) {{SSSK|310}}
* Raittiusintoilija on sellainen tyyppi jonka kanssa ei viitsi ryypätä - ei vaikka hän olisi juovuksissa. ([[H. L. Mencken]]) {{SSSK|310}}
* Raittiusmiestenkin elämänsisältö on alkoholi. He ovat [[viina]]n orjia. Ilman alkoholia he menehtyisivät. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|310}}
* Rakastuessaan luo uskonnon jolla on mahdollisesti väärä [[jumala]]. ([[Jorge Luis Borges]]) {{SSSK|311}}
* Rakastuminen ei ole rakkautta. Rakastua voi samaan aikaan kun [[viha]]a. ([[Fjodor Dostojevski]]) {{SSSK|312}}
* Rohkeus on pakenemista eteenpäin. ([[Jacques Maritain]]) {{SSSK|331}}
* Rohkeus voi olla hyvinkin vaikea neuroosi. ([[Graham Greene]]) {{SSSK|331}}
* Rohkeutta ei voi oppia. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|331}}
* [[Hyvä]] romaani kertoo meille totuuden sen päähenkilöstä, mutta huono romaani sen kirjoittajasta. ([[G. K. Chesterton]]) {{SSSK|332}}
* Jokainen romaani on [[velka]]a Homerokselle. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|332}}
* Runoilija on [[valehtelija]], joka aina puhuu totta. ([[Jean Cocteau]]) {{SSSK|336}}
* Runoilijalle riittää vastaanotoksi [[vaikeneminen]], se jopa imartelee. ([[Colette]]) {{SSSK|339}}
* Runoilijan keskittymiskykyyn täytyy liittyä kyky levätä tuntemattomassa ja välittömässä, kyky olla hajamielinen ja kokoava. ([[Bo Carpelan]])
* Runoilijan on saatava [[maa]] järjestykseen / toisin kuin hallitsevain. ([[Tuomas Anhava]]) {{SSSK|335}}
* Runoilijan pitää olla edistyksen [[silmä]], totuuden [[suu]], ihmiskunnan [[omatunto]]. ([[J. H. Erkko]]) {{SSSK|336}}
* Runoilijat ovat papukaijoja jotka toistavat sanomatonta. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) {{SSSK|337}}
* Runoilijoille ja sioille ei anneta [[arvo]]a ennen kuin ne ovat kuolleet. ([[Italia]]lainen sananlasku) {{SSSK|336}}
* Runoilijoissaan [[ihmiskunta]] uneksii. ([[Friedrich Hebbel]]) {{SSSK|336}}
* Runokokoelma ei ole [[hyvä]], ellei siinä ole myös epäonnistuneita [[runo]]ja. Minusta puistojen karsitut [[puu]]t ovat rumia. (Pentti Saarikoski) {{SSSK|340}}
* Runon ei pitäisi tarkoittaa / vaan olla. ([[Archibald MacLeish]]) {{SSSK|340}}
* Runotekniikka ei noudata [[sääntö]]jä, vaan sääntöjen poikkeuksia. ([[Juhani Siljo]]) {{SSSK|341}}
* Runous on [[maa]]lla elävän, lentämään mielivän merieläimen [[päiväkirja]]. ([[Carl Sandburg]]) {{SSSK|340}}
* Runous on paholaisen [[viini]]ä. ([[Augustinus]]) {{SSSK|338}}
* Runous on puhetta, [[puhe]] kävelemistä, ja se joka ei tätä tajua ei ikinä kirjoita hyvää runoa. ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|340}}
* Runous on [[uskonto]] ilman [[toivo]]a. ([[Jean Cocteau]]) {{SSSK|338}}
* Kaikki runous on vaikeata lukea. ([[Robert Browning]]) {{SSSK|338}}
* Kaikki [[hyvä]] runous osallistuu: se on [[elämä]]n ja ihmisen asialla. ([[Bo Carpelan]])
* Runous parantaa haavat joita [[järki]] iskee. ([[Novalis]]) {{SSSK|340}}
* Runoutta voi inhota kahdella tavalla, joko inhoamalla sitä tai lukemalla Popea. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|341}}
* [[Ruumis]] on [[sielu]]n [[hauta]]. ([[Platon]]) {{SSSK|56}}
* Ruumis on sielun työpaja. ([[H. G. Bohn]]) {{SSSK|343}}
* Ruumis, [[tuska]]n renki. ([[Lauri Viita]]) {{SSSK|344}}
* Ruumista minä olen kokonaan, enkä mitään muuta. (F. W. [[Nietzsche]]) {{SSSK|344}}
* Ryppyjen pitäisi vain osoittaa missä [[hymy]]t ovat olleet. ([[Mark Twain]]) {{SSSK|73}}
* Sananlasku on lyhyt lause, joka perustuu pitkään kokemukseen. ([[Miguel de Cervantes]]) {{SSSK|353}}
* Sanat elävät kauemmin kuin teot. ([[Pindaros]]) {{SSSK|351}}
* Pienet sanat opettavat meitä tekemään, suuret peittämään [[teko]]mme. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|351}}
* Sanat, kuten hyvin tiedetään, ovat todellisuuden suuria vihollisia. ([[Joseph Conrad]]) {{SSSK|350}}
* Sanat ovat aina rohkeampia kuin teot. ([[Friedrich von Schiller]]) {{SSSK|352}}
* Sanoillamme on siivet, mutta ne eivät lennä minne haluaisimme. ([[George Eliot]]) {{SSSK|350}}
* Sanomalehdessä on aina sama määrä sanoja, oli siinä uutisia tai ei. ([[Henry Fielding]]) {{SSSK|190}}
* Sanomalehdet olen lukenut moneksi vuodeksi eteenpäin. ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|191}}
* Sanomalehdet ovat taantuneet: niihin voi nykyisin täydellisesti luottaa. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|191}}
* Sanomalehdessä on aina sama määrä sanoja, oli siinä uutisia tai ei. ([[Henry Fielding]]) {{SSSK|190}}
* [[Sunnuntai]] on [[kulttuuri]]mme ydin, omistettu mietiskelylle ja hartaudenharjoitukselle. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|381}}
* Sunnuntai puhdistaa pois koko viikon ruosteen. ([[Joseph Addison]]) {{SSSK|381}}
* [[Suomalainen]] kestää [[viha]]n paremmin kuin rakkauden. Se johtuu arkuudesta. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|503}}
* Jokainen suomalainen [[mies]] on näet pikku teknikko. ([[Martti Jukola]]) {{SSSK|383}}
* Suomalainen on sitkeä asiansa puolesta, jonka hän oikeaksi [[usko]]o. ([[Akseli Järnefelt-Rauanheimo]]) {{SSSK|383}}
* Me suomalaiset olemme kartallisesti ja [[historia]]llisesti muitten sivistyskansojen takana, kuin pitkän kujan perällä. ([[O. Tallgren]]) {{SSSK|386}}
* Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään, / ei mikään paitsi [[kuolema]] ja [[poliisi]]. ([[Jorma Etto]]) {{SSSK|382}}
* Suomalaisten on vaikea käsittää että joku, esimerkiksi keisari, voisi rankaisematta rikkoa [[laki]]a. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|383}}
* Suomen [[historia]]n voisi kertoa lyhyesti. Tämän maan sijainti on sen [[kohtalo]], sen [[kieli]] tekee Suomen kansan asumasta alueesta saaren. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|388}}
* Tämä Suomen [[kansa]] on niin paska kansa, että sen pitää lyödä joka kolmas vuosi (milloin joka toinen, viides tai peräti joka vuosi!) [[pää]]nsä seinään. ([[J. K. Paasikivi]]) {{SSSK|385}}
* Suomen kansa on passiivinen kansa. Se katsoo [[elämä]]n ihanuuden muille luoduksi, ei sille. ([[P. Mustapää]]) {{SSSK|385}}
* Perusvika, jos sen rohkenisin sanoa, Suomen kansassa on tosikkomaisuus. ([[Urho Kekkonen]]) {{SSSK|383}}
* Suomenmaa on niinkuin Kreikanmaa ennen ja Suomen kansa on toinen Kreikan kansa! Eikö meillä ole saaristomme niinkuin heillä oli arkipelaaginsa? Emmekö me ole usein voitollisesti taistelleet ylivoimaa vastaan niinkuin! On meilläkin Thermopylai ja Salamis, ja olemme mekin pelastaneet länsimaisen sivistyksen! ([[Juhani Aho]]) {{SSSK|387}}
* Suomen [[mies]] on sankariluonne. Hän ei valita, ei tunteile, puhuu kolme [[sana]]a [[amerikka]]a, hänellä on veritulppa, hän menee kesälomalla Leningradiin, juo siellä vodkaa ja rähjää, tulee kaljuna [[koti]]in ja saa [[ilo]]a siitä kun naapuri on sillä välin tappanut itsensä, saa toisen veritulpan, kuolee. Kersat tulevat Ruotsista peijaisiin ja keräävät kolehdin, ostavat haudalle marmorilevyn eivätkä muista paikkaa sen jälkeen. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|385}}
* Suomen [[nimi]] ei voi kuolla niin kauan kuin täällä sykkii yksikin [[sydän]]. ([[Fredrik Cygnaeus]]) {{SSSK|387}}
* Suomen [[rotu]]han se on, joka on kaikki kestänyt, kaikki kärsinyt, asuttanut nämä [[maailma]]n ääret, Suomen työmies ... ([[Pentti Haanpää]]) {{SSSK|382}}
* Suomen ulkopolitiikasta ei voi aina sanoa, että niin on, jos siltä näyttää. Tätä ulkomaisten tarkkailijoiden on jatkuvasti vaikea tajuta. ([[Max Jakobson]]) {{SSSK|388}}
* Suomeni, kansani, synnyinmaa! / [[Äiti]]ni kurja ja kallis! ([[Arvi Jännes]]) {{SSSK|389}}
* Suomessa elättää hyvin ahkera kansa hyvin laiskaa [[raha]]a. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|385}}
* [[Suomi]] ei ole pohjoiseen vaan länteen Pietarista. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|38}}
* Suomi ei voi saada väkivallalla mitään aikaan, sivistyksen [[voima]] on sen ainoa pelastus. ([[J. V. Snellman]]) {{SSSK|390}}
* Suomi kuuluu hyvinvointivaltioihin, suomalaiset pahoinvointikansoihin. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|385}}
* Suomi on eräänlainen perheyhtiö, pieni kansa, kielen ja sijainnin takia syrjässä. ([[Kari Suomalainen]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on Euroopan kallein [[maa]]. ([[Kolera]])
* Suomi on [[jäkälä]], joka on asettunut kasvamaan polulle. Se on sitkeä, mutta sen [[voima]]t hupenevat elämiseen. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on kaunis kaksitavuinen [[sana]]. ([[Jouko Tyyri]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on liian pieni [[kansa]]. ([[Juice Leskinen]])
* Suomi on paholaisen maa. ([[Venäläinen]] [[sananlasku]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on Pohjolan varjoalue, itäraja. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on Suomi ja linnut lentää; [[kritiikki]] on mahdotonta. ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on suuri [[valtio]] / ja [[Venäjä]] on sen lääni. ([[Kaarlo Uskela]]) {{SSSK|390}}
* Suomi on syvä [[uni]]. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|390}}
* Suomi suomalaisille. ([[Elias Lönnrot]]) {{SSSK|389}}
* [[Suru]] on [[elämä]]n varjo. ([[F. M. Franzén]]) {{SSSK|391}}
* Tiede sanoo ensimmäisen [[sana]]n kaikesta, eikä viimeistä sanaa mistään. ([[Victor Hugo]]) {{SSSK|423}}
* Tiedemiehet ovat hiukan vaarallista joukkoa. He ovat keskinäisessä seurustelussa äärettömän herkkiä loukkaantumaan ja kaikkea muuta kuin objektiivisia. He ovat eräänlainen Hyvän Jumalan pila. Kun he ovat kautta aikojen tehneet parhaansa syöstäkseen hänet valtaistuimelta, niin hän on kostanut tekemällä heidät tieteen ulkopuolella epätieteellisiksi. ([[Yrjö Kivimies]]) {{SSSK|424}}
* Tiedon ja vallan haltijat ovat aina olleet lojaaleja toisilleen. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|425}}
* Tiedon kaihi samentaa näön / vain lapsen silmin näen. ([[Tuija Kuha]]) (Sielunmyötäinen nahka, FinnEpos)
* Tieteen suurin murhenäytelmä - kauniin hypoteesin mestaaminen rumalla [[tosiasia]]lla. (T. H. Huxley) {{SSSK|423}}
* [[Tieto]] ei ole suunta. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|425}}
* Tieto itsessään ei ole hyvää eikä pahaa, mutta tiedon sovellutukset voivat osoittautua miksi tahansa. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|425}}
* Tieto on hengen [[ruoka]]a. ([[Platon]]) {{SSSK|425}}
* Tieto on pelon vastamyrkky. ([[Ralph Waldo Emerson]]) {{SSSK|424}}
* Tieto on tietämättömyyttämme kohdannut häiriö. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|425}}
* Tieto on [[valta]]a. ([[Francis Bacon]])<ref>Sanonta on yhdistetty Francis Baconiin ja hänen teokseensa ''Meditationes sacræ'' (1597), jossa esiintyy ilmaisu ”ipsa scientia potestas est”. {{Kirjaviite | Tekijä=Sinnemäki, Maunu (toim.) | Nimeke=Sitaatit ja lentävät lauseet | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-07029-0}}</ref></ref>
* [[Tietämättömyys]] ei koskaan ratkaise ongelmia. ([[Benjamin Disraeli]]) {{SSSK|426}}
* Todellisuus on portaikko joka ei nouse, ei laske, me emme liiku, tänään on tänään, aina on tänään. ([[Octavio Paz]]) {{SSSK|427}}
* Todellisuutta ei ole olemassa. Me luomme sen. ([[Honoré de Balzac]]) {{SSSK|427}}
* Toden löytämiseen tarvitaan paljon parempi [[mielikuvitus]] kuin sen hukkaamiseen. ([[Lauri Viita]]) {{SSSK|435}}
* Toijalan takana ei ole paljon mitään. ([[Pentti Saarikoski]]) {{SSSK|390}}
* Täyttyneen toiveen sijalle astuu aina uusi. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|429}}
* Toiveet eivät petä. Toiveet meitä elähdyttävät, eivät toteutumiset. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|429}}
* Toivo leviää kuin rikkaruoho. ([[Harri Kaasalainen]]) {{SSSK|428}}
* Toivo on ainoa mehiläinen joka kerää hunajaa ilman kukkia. ([[Robert Ingersoll]]) {{SSSK|428}}
* Tottumus vaikuttaa rokotteen tavoin; se tekee meidät immuuneiksi kaikelle uudelle mitä elämällä olisi meille tarjottavana. ([[Fredrik Wislöff]]) {{SSSK|431}}
* Totuuden luonteeseen kuuluu, että se on tuloksena eri vakaumusten kamppailusta. ([[J. V. Snellman]]) {{SSSK|435}}
* [[Vanha]]t totuudet löytää kun kiertää samaa kehää. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|434}}
* Ikuisia totuuksia ovat ne totuudet, joita jokainen [[sukupolvi]] joutuu vuorollaan kumoamaan, sukupolvesta sukupolveen. (Erno Paasilinna) {{SSSK|434}}
* [[Totuus]] asuu kuolevien huulilla. ([[Matthew Arnold]]) {{SSSK|431}}
* Totuus ei ole minkään [[arvo]]inen silloin kun sitä ei kannateta. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|434}}
* Totuus ei tarvitse isoa sanavarastoa. ([[Katariina II]]) {{SSSK|433}}
* Totuus ei tee ihmistä suureksi, vaan [[ihminen]] tekee totuuden suureksi. ([[Konfutse]]) {{SSSK|433}}
* Totuus katoaa, kun sen kertoo. ([[Lawrence Durrell]]) {{SSSK|432}}
* Totuus kerjäläisen lailla / kulkee asuinsijaa vailla. ([[Einari Vuorela]]) {{SSSK|435}}
* Totuus käy sydämestä [[sana]]an, sanasta sanaan ei. ([[Tuomas Anhava]]) {{SSSK|431}}
* Totuus lakkaa olemasta totta, kun useampi kuin yksi [[ihminen]] [[usko]]o siihen. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|435}}
* Totuus on [[arvo]]kkainta mitä meillä on. Käyttäkäämme sitä säästäväisesti. ([[Mark Twain]]) {{SSSK|435}}
* Jokainen totuus on [[nainen]]. Se on ensin valloitettava, vasta sitten se synnyttää! ([[Jarno Pennanen]]) {{SSSK|434}}
* Totuus on niin kallisarvoinen, että tarvitaan valheiden henkivartiosto sitä suojelemaan. ([[Winston Churchill]]) {{SSSK|432}}
* Totuus on [[tuli]], se ei pala, se polttaa. ([[Lauri Viita]]) {{SSSK|435}}
* Totuus on. Vain [[valhe]] keksitään. ([[Georges Braque]]) {{SSSK|431}}
* Totuus on viiltävä veitsi, totuus on parantumaton haava ihmisessä, totuus on lipeä, joka katkerana syö [[sydän]]tä. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|435}}
* Totuus on [[vähemmistö]]ä varten. ([[Baltasar Gracián]]) {{SSSK|432}}
* Totuus piilee [[uni]]ssamme, mielikuvituksessamme. ([[Eugène Ionesco]]) {{SSSK|433}}
* Totuus vain on anteeksiantamattoman mustankipeä. ([[Hannu Salama]]) {{SSSK|435}}
* Totuutta ei voi pistää säkkiin ja kantaa pimeään huoneeseen. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|434}}
* Totuutta pitää rakastaa enemmän kuin itseään, mutta lähimmäistä enemmän kuin totuutta. ([[Romain Rolland]]) {{SSSK|434}}
* Tuote vain täyttää tyhjiön jonka se on itse luonut. ([[John Kenneth Galbraith]]) {{SSSK|123}}
* [[Tyranni]] on Pahin [[sairaus]] ja kaikkien muiden Syy. ([[William Blake]]) {{SSSK|446}}
* Tyrannia piiloutuu nyt mekaniikkaan, sitä ei voi teloittaa, sillä ei ole kaulaa, ei [[sydän]]tä, ei henkeä, eivätkä sen teot ole kenenkään [[teko]]ja. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|447}}
* Tyrannien vastustaminen on kuuliaisuutta [[Jumala]]lle. ([[Thomas Jefferson]]) {{SSSK|446}}
* [[Tyyli]] on kaikkien tyylien unohtamista. ([[Jules Renard]]) {{SSSK|447}}
* Vaimokseen pitäisi valita nainen jonka tahtoisi [[ystävä]]kseen, jos hän olisi mies. ([[Joseph Joubert]]) {{SSSK|31}}
* Vaimonne ovat teidän peltonne. ([[Koraani]]) {{SSSK|31}}
* Vainoharhaisen maailmassa kaikki nähty on mielekästä. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|473}}
* Vaitiolo on suurin vainooja. ([[Blaise Pascal]]) {{SSSK|473}}
* Vaitonaisuus on hölmöjen [[hyve]]. ([[Francis Bacon]]) {{SSSK|63}}
* Valhe on totuuden viikunanlehti - sitä tarvitseville. ([[Elmer Diktonius]]) {{SSSK|476}}
* Valhe puhkeaa [[kukka]]an ja siinä on totuuden [[tuoksu]]. ([[Robert Ingersoll]]) {{SSSK|476}}
* Valheen ympärillä parveilevat näet ihmiset kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadunkertojan [[sana]]t tuoksuvat suitsutukselta hänen istuessaan karjanlannassa kadunkulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|477}}
* Valheeseen tarttuu rakastunut / itseään pettäen. / Rakkaudettoman kalansilmät / sanovat totuuden. ([[Kurt Vonnegut]]) ([[Kissan kehto]])
* On kolmenlaisia valheita: valheet, emävalheet ja tilastot. ([[Mark Twain]]) {{SSSK|477}}
* Valoa on enemmän kuin ikkuna näyttää. ([[Venäläinen]] sananlasku) {{SSSK|481}}
* [[Valokuva]]: [[museo]] ilman seiniä. ([[Marshall McLuhan]]) {{SSSK|481}}
* Valokuvaajien ammattitauti on [[sokeus]]. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|481}}
* Kun valta alkaa horjua, se kiristää heti otettaan. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|482}}
* [[Valta]] ei lopu [[maailma]]sta, / nakerra sitä. ([[Tuomas Anhava]]) {{SSSK|481}}
* Kaikki valta häikäisee, ehdoton valta sokaisee ne, jotka astuvat vallan haltijan eteen. ([[Max Jakobson]]) {{SSSK|481}}
* Kun valta keskittyy, muuttuvat kansalaiset alamaisiksi ja heidän [[elämä]]stään tulee anottava asia. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|482}}
* Valta on aina varastamista monilta harvoille. ([[Wendell Philips]]) {{SSSK|482}}
* Valta on kuin ruoko ihmisen [[käsi]]ssä. Ruoko katkeaa, mutta [[viisas]] [[lintu]] hypähtää ajoissa keinumaan toisen kaislan nenään. ([[Mika Waltari]]) {{SSSK|482}}
* Valta pyrkii turmelemaan ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti. ([[Lordi Acton]]) {{SSSK|481}}
* Valta turmelee myös ne joilla valtaa ei ensinkään ole. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|482}}
* [[Valtio]] olen [[minä]]! ([[Ludvig XIV]]) {{SSSK|482}}
* Valtio on kansalaisen palvelija, ei hänen isäntänsä. ([[John F. Kennedy]]) {{SSSK|482}}
* [[Varovaisuus]] on [[rikas]] ruma [[vanhapiika]], jota Kykenemättömyys kosiskelee. ([[William Blake]]) {{SSSK|493}}
* Varovaisuus: se mitä toisissa nimitämme pelkuruudeksi. ([[Oscar Wilde]]) {{SSSK|493}}
* Vartija on aina [[vankila]]nsa vanki, vanki ei aina. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|487}}
* Lyhyin [[vastaus]] on [[teko]]. ([[George Herbert]]) {{SSSK|493}}
* Kun [[vastuu]] jaetaan, se haihtuu. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|493}}
* [[Velka]] on vapaiden orjuutta. ([[Publilius Syrus]]) {{SSSK|494}}
* Velkojat ovat [[taikausko]]ista väkeä, pitävät tarkasti vaarin määrätyistä päivistä ja kellonajoista. ([[Benjamin Franklin]]) {{SSSK|494}}
* Venäläisethän ovat vaikutuksille herkkiä, tuhmia [[lapsi]]a. ([[Paul von Gerich]]) {{SSSK|498}}
* [[Vero]]tus ilman edustusta on [[tyranni]]aa. ([[James Otis]]) {{SSSK|500}}
* Vertaukset ovat yhtä valaisevia kuin pimeä hämärässä. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|500}}
* [[Vertaus]] on aina ontuva, se on jo aikoja sitten tunnettu. (V. I. [[Lenin]]) {{SSSK|500}}
* [[Vesi]] on ainoa juoma viisaalle miehelle. ([[H. D. Thoreau]]) {{SSSK|501}}
* Vesi on [[maailma]]n [[muisti]]. ([[Mirkka Rekola]])
* Vesi on parasta. ([[Pindaros]]) {{SSSK|501}}
* Vesi on profeetan juoma. ([[Hollanti]]lainen sananlasku) {{SSSK|500}}
* Vähemmistöjen täytyy kärsiä. ([[Augustine Birrell]]) {{SSSK|513}}
* Väkivalta on oikeutettua silloin kun [[hyvyys]] ei auta. ([[Pierre Corneille]]) {{SSSK|513}}
* Väkivalta saa uusia muotoja. Se perustellaan jo [[moraali]]sesti. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|513}}
* [[Väri]]t puhuvat kaikkia [[kieli]]ä. ([[Joseph Addison]]) {{SSSK|514}}
* Kaikki värit sointuvat yhteen pimeässä. ([[Francis Bacon]]) {{SSSK|514}}
== Y ==
* [[Yhteiskunta]] on hulluinhuone, jossa ovat vartijoina viranomaiset ja [[poliisi]]. ([[Arthur Schopenhauer]]) {{SSSK|515}}
* Yhteiskunta on samaa eläintä. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|515}}
* [[Yksilö]] on yhteiskunnallisten suhteiden kokonaisuus. ([[Karl Marx]]) {{SSSK|516}}
* Yksin oot sinä, [[ihminen]], kaiken keskellä yksin, / yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. ([[V. A. Koskenniemi]]) {{SSSK|517}}
* Yleinen mielipide on viisaampi kuin Napoleon, [[Voltaire]] tai kaikki [[ministeri]]t, nykyiset ja tulevat. ([[Talleyrand]]) {{SSSK|520}}
* Yleinen mielipide on [[voima]]kkaampi lainsäädäntöä ja melkein yhtä voimakas kuin kymmenen [[käsky]]ä. ([[C. D. Warner]]) {{SSSK|520}}
* Yleisen mielipiteen [[luominen]] ei kuulu demokratisointiin vaan yhdenmukaistukseen. ([[Samuli Paronen]]) {{SSSK|520}}
* Yleislakko on [[lakko]] muodoltansa, mutta sisällykseltänsä jotain muuta, määrittelemätöntä. ([[Paavo Haavikko]]) {{SSSK|183}}
* Kaikki yleistykset ovat vaarallisia - tämäkin. ([[Alexandre Dumas nuorempi]]) {{SSSK|520}}
* [[Yliopisto]] kehittää kaikkia lahjoja, myös tyhmyyttä. ([[Anton Tšehov]]) {{SSSK|521}}
* Ystävyys päättyy usein rakkauteen, mutta [[rakkaus]] ystävyyteen - ei milloinkaan. ([[C. C. Colton]]) {{SSSK|312}}
* Ystävyyttä ei osteta markkinoilta. ([[Thomas Fuller]]) {{SSSK|523}}
* Ystävyyttä on [[maailma]]ssa juuri niin paljon kuin on [[tasa-arvo]]isuutta, sillä mitään ystävyyttä ei rakenneta eriarvoisten kesken. ([[Erno Paasilinna]]) {{SSSK|523}}
* Ystävyyttä on maailmassa vähän ja kaikkein vähiten samanvertaisten kesken. ([[Francis Bacon]]) {{SSSK|522}}
* [[Ystävä]] ei laske ystäviään sormillaan: heitä ei ole niin monta. ([[H. D. Thoreau]]) {{SSSK|525}}
* Äidin sydän on villoja pehmeämpi. (Suomalainen sananlasku) {{SSSK|530}}
* Äidinpalvonta on sellainen asia, joka saa tulevat sukupolvet mylvimään [[nauru]]sta. ([[Gustave Flaubert]]) {{SSSK|528}}
* Äidit vain, nuo [[toivo]]ssa väkevät, / Jumalan näkevät. ([[Lauri Viita]]) {{SSSK|530}}
* [[Äiti]] on hyvin kiltti [[sana]] - paras sana. ([[Uuno Kailas]]) {{SSSK|528}}
* Äiti on Jumalan [[nimi]] pienten lasten huulilla ja sydämessä. ([[W. M. Thackeray]]) {{SSSK|530}}
* Äly etsii, mutta [[sydän]] löytää. ([[George Sand]]) {{SSSK|530}}
* Äly ilman [[tunne]]tta on myllynkivi ilman jyviä. ([[Jean Paul]]) {{SSSK|530}}
* Äly on puhdistettava kaikesta siitä, mitä ei selkeästi ymmärrä. Melkein ymmärtäminen on vaarallisinta typeryyttä. ([[Jouko Tyyri]]) {{SSSK|530}}
* Älymme on valettu toiminnan muotissa. ([[Henri Bergson]]) {{SSSK|530}}
* Älyn on osattava nauraa eikä se saa suuttua. ([[Antoine de Rivarol]]) {{SSSK|530}}
28 778

muokkausta

Navigointivalikko