Ero sivun ”Häme” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 9: Rivi 9:
* Vaikka ei hämäläinen ole ulkomuodoltaan erikoisen kaunis, on hänellä kuitenkin sekä ruumiillisen että henkisen sitkeytensä, uutteruutensa ja mietiskelevän luonteensa vuoksi ominaisuuksia, jotka tekevät tämän rodun voimakkaaksi kestämään [[taistelu]]ssa [[olemassaolo]]nsa puolesta. ([[M. G. Retzius]])
* Vaikka ei hämäläinen ole ulkomuodoltaan erikoisen kaunis, on hänellä kuitenkin sekä ruumiillisen että henkisen sitkeytensä, uutteruutensa ja mietiskelevän luonteensa vuoksi ominaisuuksia, jotka tekevät tämän rodun voimakkaaksi kestämään [[taistelu]]ssa [[olemassaolo]]nsa puolesta. ([[M. G. Retzius]])


* Hämäläisten [[nimi]] johtuu [[viro]]nkielisestä "häm"-[[sana]]sta, joka merkitsee rämettä. ([[Odo Morannal Reuter]])
* Hämäläisten [[nimi]] johtuu vironkielisestä "häm"-[[sana]]sta, joka merkitsee rämettä. ([[Odo Morannal Reuter]])


* Pohjaltaan itsepäisempää, taipumattomampaa kansaa kuin oikea hämäläinen, [[kirjailija]]mme [[Juhani Aho]]n "katajainen [[kansa]]", ei ole olemassa. Hän pitäytyy niin tunnollisesti , niin järkähtämättä kaikkeen [[vanha]]an, että hän - paitsi mitä [[kristinusko]] ja [[sivistys]] pakostakin ovat häntä hioneet - luonteeltaan, tavoiltaan, koko maailmankatsomukseltaan on vielä tänäkin [[päivä]]nä sama kuin puoli vuosituhatta sitten. (O. M. Reuter)
* Pohjaltaan itsepäisempää, taipumattomampaa kansaa kuin oikea hämäläinen, [[kirjailija]]mme [[Juhani Aho]]n "katajainen [[kansa]]", ei ole olemassa. Hän pitäytyy niin tunnollisesti , niin järkähtämättä kaikkeen [[vanha]]an, että hän - paitsi mitä [[kristinusko]] ja [[sivistys]] pakostakin ovat häntä hioneet - luonteeltaan, tavoiltaan, koko maailmankatsomukseltaan on vielä tänäkin [[päivä]]nä sama kuin puoli vuosituhatta sitten. (O. M. Reuter)


* [[Hämeenlinna]], ensikerran kun sen [[kuutamo]]ssa näin / Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin! ([[J. L. Runeberg]])
* [[Hämeenlinna]], ensikerran kun sen kuutamossa näin / Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin! ([[J. L. Runeberg]])


* Oi, Suomen [[sydän]], Hämeen [[maa]]! / Miss' on sun vertaisesi? ([[Uno von Schrowe]])
* Oi, Suomen [[sydän]], Hämeen [[maa]]! / Miss' on sun vertaisesi? ([[Uno von Schrowe]])
Rivi 20: Rivi 20:


* Häme, kansa, jonka [[sielu]] on harmaata ja punaista, miten rakastankaan sitä. ([[Mika Waltari]])
* Häme, kansa, jonka [[sielu]] on harmaata ja punaista, miten rakastankaan sitä. ([[Mika Waltari]])

== Lähteet ==


Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989.
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989.

Versio 20. joulukuuta 2017 kello 11.59

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
  • Kuulin kummat, näin imehet, / Hämehessä käyessäni. (Kanteletar)
  • Häme - nimesi sointu jo lämmin ja suvinen on / kuin rukiin kelta kullassa auringon. (Lauri Pohjanpää)
  • Vaikka ei hämäläinen ole ulkomuodoltaan erikoisen kaunis, on hänellä kuitenkin sekä ruumiillisen että henkisen sitkeytensä, uutteruutensa ja mietiskelevän luonteensa vuoksi ominaisuuksia, jotka tekevät tämän rodun voimakkaaksi kestämään taistelussa olemassaolonsa puolesta. (M. G. Retzius)
  • Pohjaltaan itsepäisempää, taipumattomampaa kansaa kuin oikea hämäläinen, kirjailijamme Juhani Ahon "katajainen kansa", ei ole olemassa. Hän pitäytyy niin tunnollisesti , niin järkähtämättä kaikkeen vanhaan, että hän - paitsi mitä kristinusko ja sivistys pakostakin ovat häntä hioneet - luonteeltaan, tavoiltaan, koko maailmankatsomukseltaan on vielä tänäkin päivänä sama kuin puoli vuosituhatta sitten. (O. M. Reuter)
  • Myös syntynyt mä olen Hämehessä / ja synnyinmaana sitä rakastan. (Tuokko)
  • Häme, kansa, jonka sielu on harmaata ja punaista, miten rakastankaan sitä. (Mika Waltari)

Lähteet

Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.

Katso myös Lauluja Hämeestä