Ero sivun ”Arthur Schopenhauer” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9: Rivi 9:
*''Fille de joien [[elämä]] on yhtä tyhjä [[ilo]]sta kuin [[kunnia]]stakin.''
*''Fille de joien [[elämä]] on yhtä tyhjä [[ilo]]sta kuin [[kunnia]]stakin.''
*''Hajuaisti on hyvin tehokas herättämään muistoja.'' {{SSSK|440}}
*''Hajuaisti on hyvin tehokas herättämään muistoja.'' {{SSSK|440}}
*''Halpahintaisin ylpeyden laji on kansallisylpeys. Se nimittäin ilmaisee, ettei sitä tuntevilla ole [[yksilö]]llisiä ominaisuuksia, joista he voisivat ylpeillä; eiväthän he muuten turvautuisi sellaisiin ylpeyden aiheisiin jotka heidän on [[pakko]] jakaa monen miljoonan kanssa. {{SSSK|522}}
*''Henkilökohtainen [[rohkeus]] on tosiasiassa kovin mitätön hyve - vain alistussuhteen tunnusmerkki - hyve jossa alemmat [[eläimet]] vievät meistä voiton: eihän muuten kuulisi ihmisten sanovan "rohkea kuin [[leijona]]".'' {{SSSK|331}}
*''Henkilökohtainen [[rohkeus]] on tosiasiassa kovin mitätön hyve - vain alistussuhteen tunnusmerkki - hyve jossa alemmat [[eläimet]] vievät meistä voiton: eihän muuten kuulisi ihmisten sanovan "rohkea kuin [[leijona]]".'' {{SSSK|331}}
*''[[Hyve]]ttä ei voi [[oppi]]a sen enempää kuin neroutta.'' {{SSSK|74}}
*''[[Hyve]]ttä ei voi [[oppi]]a sen enempää kuin neroutta.'' {{SSSK|74}}

Versio 19. huhtikuuta 2018 kello 20.48

Arthur Schopenhauer.
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Arthur Schopenhauer (1788–1860) oli aikansa merkittävä saksalainen filosofi.

Mielipiteitä

  • Eläimet kuulevat kuolemasta ensimmäisen kerran silloin kun kuolevat. [1]
  • Fille de joien elämä on yhtä tyhjä ilosta kuin kunniastakin.
  • Hajuaisti on hyvin tehokas herättämään muistoja. [2]
  • Halpahintaisin ylpeyden laji on kansallisylpeys. Se nimittäin ilmaisee, ettei sitä tuntevilla ole yksilöllisiä ominaisuuksia, joista he voisivat ylpeillä; eiväthän he muuten turvautuisi sellaisiin ylpeyden aiheisiin jotka heidän on pakko jakaa monen miljoonan kanssa. [3]
  • Henkilökohtainen rohkeus on tosiasiassa kovin mitätön hyve - vain alistussuhteen tunnusmerkki - hyve jossa alemmat eläimet vievät meistä voiton: eihän muuten kuulisi ihmisten sanovan "rohkea kuin leijona". [4]
  • Hyvettä ei voi oppia sen enempää kuin neroutta. [5]
  • Härkä ei puske sen tähden että sillä on sarvet, vaan koska se tahtoo puskea, on sillä sarvet. [6]
  • Ihminen on irvikuva siitä mitä hänen pitäisi olla. (SSSK)
  • Joka ei nauti yksinäisyydestä, ei rakasta vapautta. [7]
  • Joka ilta olemme päivää köyhempiä.
  • Jokainen kansakunta tekee pilaa toisista kansakunnista, ja kaikki ovat oikeassa.
  • Jättää käymättä teatterissa on samaa kuin tekisi aamutoimensa ilman peiliä. (SSSK)
  • Kohteliaisuus on ihmisluonnolle samaa kuin lämpö vahalle. (SSSK)
  • Kohtalo sekoittaa kortit ja me pelaamme. [8]
  • Koko elämä on kärsimystä.
  • Kuinka vähän onkaan hänellä täytynyt olla ajateltavaa, kun hän on ehtinyt lukea niin paljon. [9]
  • Kuuluisuus ja nuoruus yhtäaikaa – siinä on liikaa tavalliselle kuolevaiselle.
  • Maailma on mielikuva.
  • Mitä enemmän kirjassa on ajatusviivoja, sitä vähemmän siinä on ajatuksia.[10]
  • Muissa maanosissa on apinoita, Euroopassa ranskalaiset. Silläpä asia on korjattu. [11]
  • Myös se on valhe että on uskovinaan valehtelijaa.
  • Rikkaus on kuin merivesi - mitä enemmän sitä juo, sitä janoisemmaksi tulee. (SSSK)
  • Se mitä historia kertoo, on itse asiassa vain ihmisyyden pitkää, raskasta, sekavaa unta. (SSSK)
  • Sisimmässään naiset ajattelevat, että miesten asiana on rahan ansaitseminen ja heidän sen kuluttaminen.
  • Tyranni ja rahvas, isoisä ja lapsenlapsi, ovat luonnollisia liittolaisia. (SSSK)
  • Tyyli ei ole kuin ajatuksen siluetti; epäselvä ja huono tyyli merkitsee hämärää tai sekavaa päätä. [12]
  • Täyttyneen toiveen sijalle astuu aina uusi.
  • Vaikka maailmassa onkin paljon läpeensä mätiä asioita, niin kehnoin kaikista on yhteiskunta. (SSSK)
  • Avioituminen merkitsee oikeuksien puolittamista ja velvollisuuksien kaksinkertaistamista.[10]

Lähteet

  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 38. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 440. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 522. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 331. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 74. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 78. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  7. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 518. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  8. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 149. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  9. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 197. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  10. 10,0 10,1 Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  11. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 320. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  12. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 448. Otava, 1989. ISBN 9511109618.