Ero sivun ”Victor Hugo” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
{{wikiaineisto}} |
{{wikiaineisto}} |
||
'''Victor Marie Hugo''' (26. |
'''Victor Marie Hugo''' (26. [[helmikuu]]ta 1802 Besançon – 22. toukokuuta 1885 [[Pariisi]]) oli [[ranska]]lainen [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Pariisin Notre-Dame (1831) ja Kurjat (1862). |
||
== Mielipiteitä == |
== Mielipiteitä == |
||
* Aidon rakkauden ensimmäinen merkki miehessä on arkuus, naisessa sitä vastoin [[rohkeus]]. [[Sukupuoli]]lla on taipumus lähestyä toisiaan ja ne omaksuvat toistensa piirteitä. {{SSSK|313}} |
* Aidon rakkauden ensimmäinen merkki miehessä on [[arkuus]], naisessa sitä vastoin [[rohkeus]]. [[Sukupuoli]]lla on taipumus lähestyä toisiaan ja ne omaksuvat toistensa piirteitä. {{SSSK|313}} |
||
* [[Hauta]] ei ole mikään umpikuja. Se on portti, läpikäytävä. Se suljetaan pimeän tullen ja avataan jälleen [[aamu]]n sarastaessa. |
* [[Hauta]] ei ole mikään umpikuja. Se on portti, läpikäytävä. Se suljetaan pimeän tullen ja avataan jälleen [[aamu]]n sarastaessa. |
||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
* Ihmisten kaupungeissa täytyy olla muistomerkkejä - miten ne muuten erottaisi muurahaispesästä. |
* Ihmisten kaupungeissa täytyy olla muistomerkkejä - miten ne muuten erottaisi muurahaispesästä. |
||
* Kaikki [[menestys]]tä kumartaa, [[kielioppi]]kin. {{SSSK|133}} |
|||
* Kun astun hautaan, voin sanoa kuten niin monet muutkin: "Päivätyöni on päättynyt", mutta en voi sanoa: "Elämäni on päättynyt. (SSSK) |
* Kun astun hautaan, voin sanoa kuten niin monet muutkin: "Päivätyöni on päättynyt", mutta en voi sanoa: "Elämäni on päättynyt. (SSSK) |
Versio 14. kesäkuuta 2018 kello 16.46
Victor Marie Hugo (26. helmikuuta 1802 Besançon – 22. toukokuuta 1885 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija ja runoilija. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Pariisin Notre-Dame (1831) ja Kurjat (1862).
Mielipiteitä
- Aidon rakkauden ensimmäinen merkki miehessä on arkuus, naisessa sitä vastoin rohkeus. Sukupuolilla on taipumus lähestyä toisiaan ja ne omaksuvat toistensa piirteitä. [1]
- Hauta ei ole mikään umpikuja. Se on portti, läpikäytävä. Se suljetaan pimeän tullen ja avataan jälleen aamun sarastaessa.
- Ihmiset vihaavat niitä, joille heidän täytyy valehdella.
- Ihmisten kaupungeissa täytyy olla muistomerkkejä - miten ne muuten erottaisi muurahaispesästä.
- Kaikki menestystä kumartaa, kielioppikin. [2]
- Kun astun hautaan, voin sanoa kuten niin monet muutkin: "Päivätyöni on päättynyt", mutta en voi sanoa: "Elämäni on päättynyt. (SSSK)
- Lapset tuntevat niin vähän pelkoa helvettiä kohtaan, että jos he saisivat nähdä sen, se olisi heistä hieno paikka. (SSSK)
- Mitä onkaan tämä inhimillinen viisaus, joka muistuttaa niin kovasti hulluutta, kun sitä katsoo vähän korkeammalta.
- Musiikki ilmaisee sen mitä ei voi pukea sanoiksi, mutta mitä ei voi jättää lausumatta.
- Naisen suussa on kielto vain myönnön isoveli.
- Naurava suu näyttää kaikki hampaansa.
- Panin punaisen myssyn vanhan sanakirjan päälle. [4]
- Silmä ei näe Jumalaa selvästi kuin kyynelten läpi.
- Sydän pysyy aina nuorena ja voi aina vuotaa verta.
- Symmetria on ikävystyttävää, ja ikävystyminen on murheen ja melankolian ydin. Epätoivo haukottelee.
- Tulevaisuus on tyhjäkourainen kummitus, joka lupaa kaiken ja jolla ei ole mitään.
- Työ ei voi olla velvollisuus, ellei se ole oikeus.
- Vapaus merkitsee filosofiassa järkeä, taiteessa innoitusta, politiikassa oikeutta.
Lähteet
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 313. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 133. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 228. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 478. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 351. Otava, 1989. ISBN 9511109618.