Sananparsia Hollolasta ja Hollolan Lahdesta

Katso myös Hollola

• Aatelisill om musta persläpi.

• Ahhas, sano Asikkalan akka ku hautaal laskettii.

• Aika poika, aika paikast kotosin Kärköläst.

• Ajaa ku hollolaim markkinoil.

• Ajat kuluu arvelles, päivät pietä kiennelles.

• Anna hirmullev viis penniä, ettei aina ruinaa.

• Anteiks maalaisuutein, olen enskertaa kaupunkis.

• Arka mies ei saak kaunist vaimoa.

• Asikkalan tallukkajalat, Hollola hevoshuijarit, Nastolar ruumiivvarkaat, Sysmän takatuupparit, Jämpsän tervapersiät, Länkelmäjen siallypsäjät.

• Ei aikaiv vieras kauvav viivy.

• Ei hyttösel laulu taivaasien kuulu.

• Ei hyviä syöläp persien täylelt.

• Ei häräl pitkällem mennä, sano Orimattilam miäs.

• Ei itku häissä auta eikä parku pahos päivis.

• Ei käy, muuton kävis, sanottiim pankis.

• Ei meiläl likkoja niin naila, kirkolle ens!

• Ei mies merta syö, mut ei se tuulellakan elä.

• Ei mies nimell elä.

• Ei minus kuppaa pahempat o.

• Ei mitiär riitaa eikä vihaa muuta kun alinomain nalkutos.

• Ei nälkähiist nukuta.

• Ei ol luulo tielov viertti.

• Ei ollak köyhiä eikä kipeit.

• Ei om muuval maata kun kynsien alla.

• Ei os synti ollas savolai, mut se on iso häpeä.

• Ei ot toisillien sukua kun Aatamist ja Ievast.

• Ei pahakan yksin tappele.

• Ei piru kyytihevoistaan ensimmäiseks tapa.

• Ei puhuta ettei levijä.

• Ei raha tuulest tu.

• Ei rahall os sielua.

• Ei se saastuta, joka suusta ales menie vaan se, joka ulos tulie.

• Ei se sit varastannu, se otti itte.

• Ei se tartte häävi olla, joka toise haukkua osaa.

• Ei senkiän suu tuohest o.

• Ei sit kestäs pirukan kiljumati.

• Ei tie suku sure eikä siestä.

• Ei Turku ot tuvan takana eikä Saksa saunam porstuas.

• Ei tus, sano Turul likka, eikä rahallakan saa.

• Ei täs nyt tuttuus auta.

• Ei vatta om mikiäm pernakellar.

• Ei ves pala eikä noki valkene.

• Eihän se vanhakam mikiän saatana o.

• Eihän siin tarttek ku hyvät leuvat, kun toise haukkua osaa.

• Eihääj Jumala muuta luonnuk kun aikaa.

• Eihään sen Asikkalam miehem paatti vuola, vaan se vetiä velen sisiä.

• Eihääv varkaan surko tu.

• Ekkös sä höhlä hohla?

• Eletien ninkuv voilaa, ei ninkun tahlotaa.

• Em minä koskaan tappelus viimöseks käpälämäkiel lähle.

• Em minä runttia rukoile, runtti minä olen ittekkii.

• En op paljokas vaikk olem persokas.

• En tiälän nii, sano Hollolal likka.

• Enner rauta katkeaa ennenko miehen sana ratkeaa.

• Ensihhää lintukiin kaveri hakie, kum pesäl laittaa.

• Ensin asia tutkitaa, sittem miestä hutkitaa.

• Enstev veletiäl lakanat ja sittem piletiäl lystiä.

• Ero tul kur riaska!

• Harmaat vaattiet om pirum paraat vaattiet.

• Hartijat kum poikavariksel.

• Harvaksien ku herroja kirkos.

• Heikot ei kestäl liipanteis.

• Heittelie kuj Jumala kerjäläist.

• Henkäv välil! sano Iitim mies sulelle.

• Hevoihhan se oj joka juopoller rahaa tienaa.

• Hiljaa mi huoniessav vaikkei siin seiniäkän olis.

• Hjuva tulemas, Vääksy palamas, sano ryssä.

• Hoh hoikkaa, risat roikkaa, eij o aikaa että paikkaa.

• Hohtaa Hollolast pappilaa(n).

• Hoikka poika Hollolast, mut vetäkäis solmuu!

• Hollolallahtelainem paaluttaa sylämmensä.

• Hollolass o hopeakirkko, Asikkalas ailaskoppi.

• Hollolast ollaaj ja aikoin tullaa.

• Hotkit tuulta pitkän nenäs kans!

• Huanoa en syä enkä renkiä riijaa.

• Hukkaam män kur Rekolan kerjäläisel laulu.

• Huokaus tulie hyvissäkiv vaatteis, saatikka tälläsis.

• Huorra lasketaa huoniesie, varast ei valtakuntaanka.

• Hyviv vetiä, sano Hollolam miäs muijalle kun ol pulonnur rejest humalapäissiäj ja muija kelkal kotiav vei.

• Hyviä meilä huonotki.

• Hyvähän kuttuiss on kulkea.

• Hyvästin nyv vaikkei tavattas kun nahkana karvalin seinäs, taikka reppuna sällin seläs.

• Hyvästir rakas maalima, minä menen nyt taivaasie.

• Hyvät naip naapurist, pahat taipalien takaa.

• Hyvät päivät hyppii käsist pois.

• Häihim mänie joko häviöiksien taikka häpeiksie.

• Ihmiim päättiä, Jumala säätiä.

• Ihmiin älä hermostu, ihmettelev vaa!

• Ilkomen alast kun Kurhilam mullikat.

• Iso talo ja ruokain koto.

• Istu ales ettei ilma pilainnu!

• Istutaan Nastolan istumiist.

• Itkiskiin kun sais alun.

• Ittestiäm paha lajil lukie.

• Ja sittem pannaan että pikkusej jää, sano Hollolam poika kun tappelun alotti.

• Jatkaa kuj Jaalam miäs hiivaa.

• Jempti kun mummur röijy.

• Jo ol leikki leiväst ja tuska tupakast.

• Jo rupes meilänlil likka tienaamaa.

• Joha heitti puukirviel vasten naamaa.

• Jok on ylpie, sen nälkä nylkie.

• Joka ei mieltäns pahota, ei se tapojaas paranna.

• Joka ottaa neulan, se ottaa naulanki.

• Joka ruokans hotkii, se muijaans potkii.

• Joka sikolätin elesthään tie Turkuun mänie.

• Joka toisellek kuoppaa kaivaa, ittes siihip pyllyää.

• Jokahiim pitie huolen omistaa, Jumala kaikist.

• Jokos toiset kirkkomiehet tul, sano Timo kun keskiviikkona juoksis kotiat tul. (Korpikylä)

• Jos köyhä tiätäs voimans ja talompoika oikeutens, ei niit voittas kukaa.

• Jos mies o Hollolast, nin älä kävelep peräs!

• Joutaahaj jorista, sano Ahtialam muori kun kirnuum pier.

• Jualaj jouluna pitiä, syäläl lihaa laskiaisen.

• Jumalall on onnel lahjat, Luojal lykyn avaset.

• Jumalan sanast ja tolppatiästä ei piläk koskaan erota.

• Juonia ne om pitkät puhiet.

• Jutut kul lehmän ostajil.

• Juu-u sano jaa, muori se makaa yksiv vaa, sano Hollolam mies.

• Jäi kuj Jämpsän äijä taivaast.

• Järjestys ollap pitiä, sano Kemil lukkar kun kanampoikia piiskas.

• Jää kylät käymätij ja kyrsät syömäti.

• Kahta rinnan niinkuv vihil.

• Kaikkihaan Tuulokses rekiä osaa tehlä, emännätkiim pait se Koskelt tullu.

• Kaks ov vikaa voilla: joko se sulaa tai loppuu.

• Kallellaan kun Artjärven pitäjä.

• Kalut ovat märkiä ja liukkaita, sano Hollolan tyttö kun kadulla lätäkköön liukastui.

• Kaso mutta älä kose, sanoi evakkotyttö.

• Kauniithaan noon sammakonkiin nuijapiät.

• Kestiähän ne jäniksennahkaset rahkietkiv vaikka kymmenev vuotta, josei niit käytetä.

• Kielell on kaks lukkoa, huulet ja hampaat.

• Kierräm min, älä kiroa, sano kivi kyntäjää.

• Kihloss ollul likka on kul lämmitettyv velli.

• Kiiltää kul läkkituopim pohja.

• Kiinij ja kovasti, sano vallesmanni.

• Kirjota eles, vaikket rahaakal lähetä.

• Kolmel lämpymän antaa: sauna, viina ja pillu.

• Kolmettoist om pirun tusina.

• Komea kun kahlen talon emäntä.

• Konstit om monet, sano Noitalam muija kum pier ja potkas. (Paimela)

• Kontit selkiäj ja taas ressuttaan, sano Sysmäm poika kun tanssi alko.

• Kopeekast ruplaa kootaa.

• Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii.

• Koron kans voileipä maasta nousie.

• Kotio om moni kuallu.

• Koto näkkyy, sano pohjalaispoika linnaa.

• Kuj Jumala henken ottaa, niin kyl piru perillisiä tuo.

• Kulkie peräkkäin kun köyhän talom porsaat vaikkei niit ollukkan kun yks.

• Kuluu se päivä pilvessäki.

• Kum maatep pannes omenan syö, niin tohtuorit takkiis velast myö.

• Kun iittiläin irvistää, niiv valkealaist hirvittää.

• Kun nuoren kualie, jää kaunis ruumis.

• Kun sais, kun sais, mut hyvä kun näkieki.

• Kun sem pesie ja paikkaa, nin sil käy kirkos monta aikaa.

• Kun syä homeist leipiä, tulie hyvä laulunääni.

• Kun syö nir raukasie, ku heriä ni hiukasie.

• Kun tulis sota että toi roskakansa vähäv vähenis.

• Kun tuomi kukkii, nim pellava kylvetie.

• Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa.

• Kurjuutta kurjuulem pielle, sano vaivasukko kun kaatu kerjäläisem pielle.

• Kuulusa rikkaan kipu, muttei köyhän kuolemakaa.

• Kuv vaivaans räknie pois, nim palkaks ei jääm mitiä.

• Kyl myö pojat nyr reisuul lähletiäv, vaikka satas vanhoja ämmiä puukot hampais.

• Kyl ruaka ja uni maittaa, mut tyä se on kun tervaa.

• Kyl se on tekemätöim paikka.

• Kyl se pitie, sano Lammil likka kun ol kerran kuultettu.

• Kyl viina hyviä olis kun sais vaa.

• Kylhäm muori muanastaa hualem pitiä.

• Kylhäm puolir ryynistä hiljallensav velliä syö vaikka koko päivän, sano Kärköläm mies.

• Kylhäv vanha voi, jos se viittii.

• Kyll Iitiss on sentään nätei likoi kur röijyn napei, mut tääll om paljait juntei.

• Kyll on täs maalimas marssimiist, sukis ja tallukois parsimiist.

• Kylmä kur ryssä helvetti.

• Kylät on käytyj ja kyrsät syöty ja kannikkaat kotiat tuotu.

• Kyttää kur ryssä vittua.

• Kälet kun kätilön kälet.

• Kärsik, kärsik, kirkkaammar ruunun saat!

• Käy täylest kuv vierä raha markkinoil.

• Köyhie on oltu, kun om persekkin kahlest kappaliest.

• Köyhyys ei tu yksiniä.

• Köyhä kun kirkor rotta.

• Köyhäm pitiä ollan nöyti.

• Köyhän ylpeys ei mitiäm maksa.

• Laiskan kiiriet lauvantaina.

• Laps se on saivarellaki.

• Laulaa kun onkmatoi.

• Lauvantak-ilta ja poikamies.

• Leikki siasas saakuov vaikka sika nenäv veis.

• Leikiss on totta takana.

• Lennäl lennäl leppäkerttu ison kivej juurie, siell on sin isäs, äites keittiä sullep puuroa.

• Liikaa komeutta, että työmiehell on kaks paitaa.

• Likat voi hyvij ja vatta kasvaa.

• Likka on kum mantoliini: piletiän kaulast kii ja rimputetaal lävem piellä.

• Lisie tulie kum pyytiä.

• Luonto voittaa viisaule.

• Lupas yhleksä hyviä ja kymmenen kaunist.

• Luussa laihav voima o.

• Lyhkäset ov valiej jälet.

• Läks kum palkan saannu.

• Läpi, sano liäkär, toinen, sano tohtuor.

• Maa kasvaa maatessaki.

• Maatej ja maha vierie, käs poviej ja loikkar lovien.

• Matij jalka mem poikki, kun saarnatuolist tänäim putos.

• Meill oj ja meiltä annetaa.

• Meill on aina läski ja voi pöyläs ja paras kahvi, sano Nastolam mies kun nenääs niisti.

• Meill ov vehkeit jos ov velkaaki.

• Mem makeisiin kum mansikat.

• Menev vaikka satas vanhoja ämmiä ja piikkiäkeit.

• Meniehän se näin työläisperhies.

• Menim minä kerram Porii, pantiim pärekkorii, velettiim pitkin torii ja perses sano horil lorii.

• Metkusak kullai, sano Iitil likka kun uunilt putos.

• Miehen om maalima, Jumala venettä viep.

• Mikskäs paska punniten tulie.

• Mikäs sen koreampat kum pitsimyssy lapsem piessä.

• Minkä virta vie sen koski tuo.

• Minä olen siit maasta kotosi, missä sika nahkonien syäliäj ja nurkat ulospäi hakataa.

• Minull on niim paljo rahaa kun tehtyä pahaa.

• Minä olenkiin kotosin Kärköläst enkä Arkalast.

• Minä olin kerran seittemäv vuotta selälläir renkinä äiteiv vanhas kolos, sano Asikkalam poika.

• Missiän ei puhutan niin selviä suamia ku Hollolas ja Hollolal Lahles. Siäl ei viännetä eikä kiännetä, siäl sanotaan et siärystin.

• Mitä useamp kokki, sit vetelämp velli.

• Mitäs rikkaat välittiä vaikka tulta piärie, että köyhält silmäkarvat palaa.

• Mitäs siat kirkos tekie, eihän siel ok kaukaloitakaa.

• Mitäs sinä tielät, joka Sysmäst olet ja sem mitättömän akam poika.

• Mitäs täst Nastolan istumiisest, koitetaan sit Orimattilam makaamist.

• Monta om mutkaa matkas, monta Mattia maantien ojas.

• Muijaa ja kissaa pitiä aina piiskata: jos ne ei ot tehnyp pahaa, niim pijaan tekie.

• Mänie hietaa pimppahas, kun istut hietakasas.

• Mänie takaperin kur rapu.

• Nakkelie kum piru kerjäläist.

• Nastolaim mänie ja pölkiä männessiä.

• Nauriivvarast ei hirtetä.

• Nenä kuv virstan tolppa.

• Nenäkij juoksie kur Ritola vaikkei saap palkintoa.

• Niihhän ne rikkaat röhkii.

• Niihän se loppu että lopsahti.

• Niir rikkaat ajaa, että akselit palaa.

• Niit om paljon sellassia miehiä ettei ok kun seipiänala maata kuokittavana.

• Niit om parittain kuv Viialam piruja.

• Noi on niit lainiel loiskimie, sano Mikkolav vaari kuv Veskansam miehiä kirkollet tul. (Korpikylä)

• Noin sem pitäs soiman, sano Lammim muija kun kirnuum pier.

• Nuarkiv voi kualtam mut vanhan täytyy.

• Nuoren nahka venyy.

• Nuorena raataa, vanhana voivottaa.

• Nyhhää minä jouten olen, sano Kahma kum muijan sai.

• Nym männiäm maatej ja laitetaav vatta sylii.

• Nyp pannaan selät yhtiej ja ruvetaan ulvomaa.

• Nys se alkaa, sano suutar nälkää.

• Nyt ei autar rukous eikä kirous.

• Nyt on oksat pois ranskampullist!

• Nyt onkiin oltava niinkun oletetaa.

• Nyt otti olkileipä ja kaunakaakku.

• Nythäm mull ol hyvä hevoi.

• Näkiehän sen että soon Asikkalast, kun nenäkin or räjäs.

• Näkönä kur Rekola kirkos.

• Nälkä että näköä haittaa.

• Nälkä kun sulel jouluaamuna.

• Nätei tytöi ku kliivi knapei, sano Turum miäs.

• Nätit likat tahallaam makaa aina mahallaa, joskus makaa kylelliä, tarpiem mukaan selälliä.

• Näytän nyj Jumalallek kantapäitäs!

• Ohaam makkarassakiin kaks päätä, toinem pää ja toinem pää.

• Ohal lupa leikkiä puhua, vaan ei pakko viisastella.

• Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe.

• Oikies olet pallinaama.

• Ol se nyj Jumalal lykky ettei myö palettu, sano Sairakkalam muijat kum pyykkitiinu kaatu. (Tennilä)

• Olekkos kuullu uusia, että mettäs kasvaa kuusia?

• Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa.

• Olet kum mikä mettän elävä.

• Olis aina suvi ja sunnuntai eikä koskaan talvi ja maanantai.

• Olis viikko pyhiä ja tynnyr voita.

• Om meil noit astioit, sano Hollolam muija kun sahtia kessiin kaato.

• On ikävää kum mustalaisel kirkos.

• On kaikkiruokain kun torakka.

• On kova raittiusmies: se koittaa juomal hävittiäv viinam maalimast.

• On kovaa kum Paimilam miehen särvin.

• On ku haulankaivajalt karannu.

• On kul lammilaist risuaitaa.

• On kum puusta pulonnuj ja vähä pölästynny.

• On kun olis seipiän nielly.

• On kun ukkoser repimä piruraato.

• On niim pitkä ettei pieruaan kuule.

• On niim pitkäl kun kerjäläisem pylly pitkäl kyläv välil.

• On niin iso maha, ettei tavarataan nie.

• On niin kiiru ettei joulam mitien tekemiä.

• On niin kylmä, että kus kaarellej jäätyy.

• On niin käyrä kun sian kirkkotie.

• On niin nätti, että sit kattelie vaikka viis päiviä syömätä.

• On niin sekasin kun Akum maha.

• On o nyt on tyähalut muuttunnur ruokahaluks.

• On olevannaan niinkur roska maalimas.

• Onko syy sysis vai sepis.

• Onks se likka päreeppuuta?

• Onks se myyrä? sano Orimattilam miäs hevoist.

• Onneshaan se on kun Kastarim pojav varpusem pesäl löytö.

• Onni miehen tyyrmanni.

• Orava hyppiä puusta puuhu, haukko lentiä suusta suuhu.

• Orimattilan onnettomat rämppäkellol lyöjät, pukin tappajat, muijav vahtajat, ohran siemenen syöjät.

• Otan nuuskaa ja aivasta, niim piäset siitäkiv vaivast!

• Ov väkeä ku helluntai-epistolas.

• Paha tie ja laiska hevoi.

• Pahan ämmäv vie halla leivät uunistakii.

• Pantu oh, sano pastuor kul likkaa ripillek kirjotti.

• Pappia tulie aina parempia ja parempia ja vallismannia aina pirumpia ja pirumpia.

• Parei pienkim perna kun tyhjä vat.

• Parei vanham parran alla kun nuorev vallan alla.

• Paremp on olla hyväm miehe huorana ku huonom miehem muijana.

• Paremp rahatoin kun neuvvotoi.

• Parran alta löytie paraam mieheh.

• Passaa kun sormi perseisii.

• Pennihäm markan kivijalka o.

• Piijan nauru ja akan laulu ei tiälä hyviä.

• Piläl leipäläpes kii!

• Piru kum poraat, sano Lammil likka lastaan.

• Piru tiäs, muttei puhu.

• Pitiä kiini omastaan kul Lusim miäs rajastaa.

• Puhuu mitä sylki suuhut tuo.

• Pukie ja vaatettaa kum pokasaha halkomiestä.

• Punain kuh helvetim peräseinä.

• Punottaa kun siampillu pakkasel.

• Purie ja pistiä vaikkei ok kipeä mistiä.

• Pussi seläs, keppi käles, tallukat ne tassaa.

• Puuroll ei piesek kum porstuaa.

• Raastaa kun sikavillaist köyttä rupisem persiel läpitte.

• Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu.

• Rahaa kur roskaa ja roska ei lopuk koskaa.

• Rahahaan se oj joka mielem muuttaa.

• Rahal piesie taivaam portille asti.

• Rahall on taivaalliiv voima.

• Rahantuloa se oj jos akka kualee, menoa jos hevoi.

• Rakkaus ei om mikiäm potaatti eikä markkinarinkilä.

• Rakkautta se vaan on, sano mies kum muija kirviel heitti.

• Renttelit selkiäj ja länlinkit, siin ol leipä kun särvinki.

• Rikas maksaa rahallaa, köyhä selkänahallaa.

• Rikkaat jua, väkevät tappelie, köyhät ajaa rahtia.

• Rikkaat röhkien elel, köyhät kiljuem peräs.

• Rikkaiter rinnal vaikka täi puris.

• Risti or rikkaam pihas, kuri köyhäl lihas.

• Rohkeus kasvaa yrittäes, pölkö epäröiles.

• Ryssä on elukois lähempänä ihmiist.

• Röyhlyttiä se ykskin kuppi, sano Messilän Antti kunei toista kaalettu.

• Sakeamp ov ver kuv ves.

• Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie?

• Sanuo viimesen sanav vaikka hiljaa.

• Sattuhan kerral lihapala köyhänkiin kuppii.

• Sattuuhan sit paremmiskin perheis.

• Sauhut on kum mettäksiä, vaikka mies on kum pyy.

• Se ei o yhtiän kotiap päin kallellaa.

• Se ensij jauhattaa, joka ensim myllyyn ehtii.

• Se o hyvin kustun niim pienest reijäst.

• Se om piän vahinko jos nappi takist putoo.

• Se on Kellokoskem meininkiä.

• Se on ku hyttöspaska Itämeres.

• Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko.

• Se on selvä pyy, sano sysmäläiv varist.

• Se on tarpietoint, mikä meiltä puuttuu.

• Se on tuhma joka käret puuskas seisuo.

• Se ruuvvi mikä mull ol löysäl, on silt pulonnut tykkäniä.

• Se valehtelie niin että korvat heiluu.

• Sehäv vet matalahousua upsieriks.

• Seis sii! sano Hollolam muija lehmälliäs.

• Seisuo kum puujumala.

• Sekasin kun Kärkölän kupparin sarvet.

• Sekasin kun Säyhtiem miehem munat.

• Sellain se olis meininki että vihille, jos pappi vaal luvan antaa.

• Selvä kuj juna vaikka huikkaamiist vailla.

• Selvä pyy, sano Asikkalan miäs varist.

• Selvä tapaus: seinä pois ja piano sisiä.

• Sem mä teim pilam pilkkosem pilam päite.

• Siell on ku herran kukkaros.

• Siihän toi om mennyl leiväj ja kaljan nojal.

• Siin on kans yks Jumalam mielharmi.

• Siin on siv viilas ja höyläs, tien nin sileät kun osaat, sano likka kun anto kihlat takasi.

• Siit ei otas selviä ryssäm pappika.

• Sijampaskahan itte o.

• Sika mänie, kaukalo jääp, toinen tulie ja tonkasie.

• Sil perustiel Mikkokir Riikans sai.

• Sill on tavaraa ku hullul juutalaisel.

• Siniset suolet ja tuule huhtoma takapuol.

• Sinne em me, sano pohjalaim putkaa.

• Sinnem men kul lautamies helvettii.

• Sitähään on kun Turum mummaa.

• Sool leivän ientä se.

• Soov vaivail lintu, joka pesies paskantaa.

• Sukkela mies, kun selkä loppuu, nim perse alkaa.

• Suolaij ja sakea on talompojan makea.

• Suolaist o hyvä nuolasta.

• Suorraan tupakkamies sylkie.

• Surut nurkkaaj ja räkä orsille.

• Susiahan sukulaiset o.

• Suu poikki korvie myöleh!

• Suur piä ja vähän älyä, mut piänes piässä ei os sitäkä.

• Syytöi heittäkyön ensimmäisel kivel.

• Syä kum puuroa pullost naskalin kans.

• Syö kum Mikko mämmiä.

• Syös suissahampain!

• Syös syöv vaa, muuton sinust tulie kukkopilli!

• Syöttiä pajuköyttä.

• Sänky lähettiä terveisiä.

• Särvin vuas kun Kärköläm miähel, kun täyty kaks lehmiä kolmest rehum puutties tiinuum panna.

• Tallel ikä eletty.

• Tapetaan yks toisten kauhuks.

• Tarkam pelin ajat kun naimises.

• Tauti tulie niim piikaan kun ihmisienki.

• Tavallaan kukiim persettä haistaa.

• Tehkäij hyvij ja ottakai, pankai sekaaj ja kastakai, sano emäntä kun kahvia tarjos.

• Tervem mies se hikoaa ja haisie.

• Tie auki taivast myöle!

• Toinem pie ja toinem pie kuh hollolaisem makkaras.

• Toinen nyrkki viä sairaalaj ja tää toinev viä hautausmaalle.

• Toisem persiel o hyvä tulell istua.

• Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä.

• Toisest o hyvä vikoja löytiä.

• Toisest piästähän se kanampaskakin ov valkea.

• Toiset saa heiniä, minä en saam mitiä.

• Toista miäles, toista kiäles.

• Toivolan torakat, Hattina harakat, Sairakkalan saivaret, Kastariv varikset.

• Totta jumalaut kum meillä ens kerrar ruumis on niin isämeilän osataan, sano Kärköläm pojat kun isä kual ja neljä ol poikaa ruumiiv vieres eikä kukaan osannu isämeilär rukoust.

• Totta puhuap pitiä, vaikkei tulis kun sana päiväs.

• Tul ikävä äiteä ja puhlast paitaa.

• Tulia omillaan aikoin kum Mäntyharjun kerjäläi.

• Tulie ja mänie kun Säyhtien sepäm pajaan.

• Tulieks siit mitiäv vai pannaanks uulet miähet?

• Tulis kesä ja kärpäsiä, sais köyhäkiin seuraa.

• Tulithav vaikket luvannu.

• Tulkai tännes syypahat, tielhän ne on kaikki entisetki!

• Turha ei maksat Turussakaam mitiä.

• Tuuppii ja lykkii kun Nastolam mies maitovellin kuorta.

• Tuvan takaahan tiä Turkuum meniä.

• Tytykyön kukiim päivä suruhuus.

• Työmiehest on alkannuj ja poliisiks om piessy.

• Työtä on aina korviin asti.

• Tähtiest ruvan alku.

• Täi purie ja maalima vihaa.

• Tänäin sataa jollei toisin käy.

• Täs tulia joulu ja hiät, niinkun sen ittekin niät.

• Täss olis, sano poika sormust; likka otti ja itki.

• Täytyy pannat tossua vinuo.

• Tää hämäläiseh hitaus vaivaa kum pakkair rikkinäist kenkää.

• Ui kiven kans kilpaa.

• Uni om paras vieras.

• Unihaan se ol lapser ruokaa.

• Useiv vieraisill ollaam, mut harvoh hyvänä piletiä.

• Uskuo pappia kuj Jumalaa.

• Uutta sualeen kuv vanha kualee.

• Uutta tulie, sano Vehmaam mies ku housuhisal laski.

• Vaatettaa kum pussi kerjäläist.

• Vaatettaa kuv vihlallehti vittua.

• Vaatteis ne nuarem miähen säästöt o.

• Valot sammuksiij ja mummut kumuo!

• Vanha mies ja liukkaat saappaat.

• Varis varist soimaa, vaikka omakin nokka paskas o.

• Vehmaast saa talon tyttäriä, vaikkei Kalliolam piikaripsut huolis, sano Änkkä-Eero. (Lahti)

• Velell on notkeat niskat ja sammakoll ol lyhkäset jalat; ei ne ojat niin suoria tartte olla.

• Veljeksiä kun ilveksiä.

• Velät tukka silmille ettei vituta!

• Viina viisaav villittie, tyhmän tekie hulluks.

• Viippaa ja vaappaa kuv vaivasen onni vartaas.

• Viljasillej ja vaivasillej ja viel ittellekkii hyvin eleä.

• Voi isä renttua, kur ryyppäs tenttua.

• Vot, vot, vot, sanoi Sysmän tyttö kun vitun kautta pieri.

• Vuoroiv vierais käylieh.

• Väist varpaas! sano Iitim mies sulelle.

• Yhleksän kertaa jouluyönä syöläp pitiä.

• Yhtehiisiä uskovaisten tavarat.

• Yhtä tyhjä kur ruumiim piaru.

• Yhtä viätiin taas, sano haulankaivaja.

• Yhtähään yltynnet tekiä.

• Ylpeä kum Porin kerjäläi.

• Yö om pitkä vierais syömäti.

• Yöks kotiav vaikka aamu tulis.

• Ähkää ja puhkaa kul Loviisaj juna.

• Äkkinäin kun kissar rikkinäi.

• Äkkiä kum mallassäkkiä!

• Äkäin kum pippur.

• Älkäist puhum mitiäj ja olkaist nyv vait!

• Älä kysyk kyytiä vaan istur rekie!

• Älä lasker rakkauttas pohjaam palamaa, vaan sekotas sit tulevaisuulen suurel kauhal.

• Älä läyskyttelel leukojas, kylhän ne kuluu viel kerjätes!

• Älä nauran näkemäti, kysys syytä syvemmält.

• Älä nys sentän nahostas ulos karkaa!

• Älä pak kissaa makkarav vahliks, poikaa piijam paimeneks!

• Älä suulla suurentele, kun taitohos takerrut.

• Älä tunkep puuj ja kuorev välii.

• Älä vihellä, halkaset huules!

• Äläs lählel Lahlel likka, sano Hollolam poika.

Lähteet

Piiskan lovi kainalossa. Toimittanut Mika Sirén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983.