Ero sivun ”Sananparsia Hollolasta ja Hollolan Lahdesta” versioiden välillä

Wikisitaateista
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vilho-Veli (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Vilho-Veli (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 374: Rivi 374:


* Leikiss on totta takana.
* Leikiss on totta takana.

* Lennäl lennäl leppäkerttu ison kivej juurie, siell on sin isäs, äites keittiä sullep [[puuro]]a.


* Liikaa komeutta, että työmiehell on kaks paitaa.
* Liikaa komeutta, että työmiehell on kaks paitaa.

Nykyinen versio 6. marraskuuta 2020 kello 22.02

Katso myös Hollola

  • Ajat kuluu arvelles, päivät pietä kiennelles.
  • Anna hirmullev viis penniä, ettei aina ruinaa.
  • Anteiks maalaisuutein, olen enskertaa kaupunkis.
  • Ei aikaiv vieras kauvav viivy.
  • Ei hyttösel laulu taivaasien kuulu.
  • Ei hyviä syöläp persien täylelt.
  • Ei itku häissä auta eikä parku pahos päivis.
  • Ei käy, muuton kävis, sanottiim pankis.
  • Ei meiläl likkoja niin naila, kirkolle ens!
  • Ei mies merta syö, mut ei se tuulellakan elä.
  • Ei mies nimell elä.
  • Ei minus kuppaa pahempat o.
  • Ei mitiär riitaa eikä vihaa muuta kun alinomain nalkutos.
  • Ei ol luulo tielov viertti.
  • Ei ollak köyhiä eikä kipeit.
  • Ei om muuval maata kun kynsien alla.
  • Ei piru kyytihevoistaan ensimmäiseks tapa.
  • Ei puhuta ettei levijä.
  • Ei se saastuta, joka suusta ales menie vaan se, joka ulos tulie.
  • Ei se sit varastannu, se otti itte.
  • Ei se tartte häävi olla, joka toise haukkua osaa.
  • Ei senkiän suu tuohest o.
  • Ei täs nyt tuttuus auta.
  • Ei vatta om mikiäm pernakellar.
  • Ei ves pala eikä noki valkene.
  • Eihän siin tarttek ku hyvät leuvat, kun toise haukkua osaa.
  • Eihään sen Asikkalam miehem paatti vuola, vaan se vetiä velen sisiä.
  • Eihääv varkaan surko tu.
  • Ekkös sä höhlä hohla?
  • Eletien ninkuv voilaa, ei ninkun tahlotaa.
  • Em minä koskaan tappelus viimöseks käpälämäkiel lähle.
  • Em minä runttia rukoile, runtti minä olen ittekkii.
  • En op paljokas vaikk olem persokas.
  • En tiälän nii, sano Hollolal likka.
  • Enner rauta katkeaa ennenko miehen sana ratkeaa.
  • Ensihhää lintukiin kaveri hakie, kum pesäl laittaa.
  • Enstev veletiäl lakanat ja sittem piletiäl lystiä.
  • Ero tul kur riaska!
  • Harmaat vaattiet om pirum paraat vaattiet.
  • Hartijat kum poikavariksel.
  • Harvaksien ku herroja kirkos.
  • Heikot ei kestäl liipanteis.
  • Heittelie kuj Jumala kerjäläist.
  • Henkäv välil! sano Iitim mies sulelle.
  • Hevoihhan se oj joka juopoller rahaa tienaa.
  • Hiljaa mi huoniessav vaikkei siin seiniäkän olis.
  • Hjuva tulemas, Vääksy palamas, sano ryssä.
  • Hoh hoikkaa, risat roikkaa, eij o aikaa että paikkaa.
  • Hohtaa Hollolast pappilaa(n).
  • Hoikka poika Hollolast, mut vetäkäis solmuu!
  • Hollolallahtelainem paaluttaa sylämmensä.
  • Hollolast ollaaj ja aikoin tullaa.
  • Hotkit tuulta pitkän nenäs kans!
  • Huanoa en syä enkä renkiä riijaa.
  • Hukkaam män kur Rekolan kerjäläisel laulu.
  • Huokaus tulie hyvissäkiv vaatteis, saatikka tälläsis.
  • Huorra lasketaa huoniesie, varast ei valtakuntaanka.
  • Hyviv vetiä, sano Hollolam miäs muijalle kun ol pulonnur rejest humalapäissiäj ja muija kelkal kotiav vei.
  • Hyviä meilä huonotki.
  • Hyvähän kuttuiss on kulkea.
  • Hyvästin nyv vaikkei tavattas kun nahkana karvalin seinäs, taikka reppuna sällin seläs.
  • Hyvästir rakas maalima, minä menen nyt taivaasie.
  • Häihim mänie joko häviöiksien taikka häpeiksie.
  • Ihmiim päättiä, Jumala säätiä.
  • Ihmiin älä hermostu, ihmettelev vaa!
  • Ilkomen alast kun Kurhilam mullikat.
  • Istu ales ettei ilma pilainnu!
  • Itkiskiin kun sais alun.
  • Ittestiäm paha lajil lukie.
  • Ja sittem pannaan että pikkusej jää, sano Hollolam poika kun tappelun alotti.
  • Jatkaa kuj Jaalam miäs hiivaa.
  • Jempti kun mummur röijy.
  • Jo rupes meilänlil likka tienaamaa.
  • Joha heitti puukirviel vasten naamaa.
  • Joka ei mieltäns pahota, ei se tapojaas paranna.
  • Joka ottaa neulan, se ottaa naulanki.
  • Joka sikolätin elesthään tie Turkuun mänie.
  • Joka toisellek kuoppaa kaivaa, ittes siihip pyllyää.
  • Jokahiim pitie huolen omistaa, Jumala kaikist.
  • Jokos toiset kirkkomiehet tul, sano Timo kun keskiviikkona juoksis kotiat tul. (Korpikylä)
  • Jos köyhä tiätäs voimans ja talompoika oikeutens, ei niit voittas kukaa.
  • Jos mies o Hollolast, nin älä kävelep peräs!
  • Joutaahaj jorista, sano Ahtialam muori kun kirnuum pier.
  • Jumalan sanast ja tolppatiästä ei piläk koskaan erota.
  • Juonia ne om pitkät puhiet.
  • Juu-u sano jaa, muori se makaa yksiv vaa, sano Hollolam mies.
  • Jäi kuj Jämpsän äijä taivaast.
  • Järjestys ollap pitiä, sano Kemil lukkar kun kanampoikia piiskas.
  • Jää kylät käymätij ja kyrsät syömäti.
  • Kahta rinnan niinkuv vihil.
  • Kaikkihaan Tuulokses rekiä osaa tehlä, emännätkiim pait se Koskelt tullu.
  • Kaks ov vikaa voilla: joko se sulaa tai loppuu.
  • Kallellaan kun Artjärven pitäjä.
  • Kalut ovat märkiä ja liukkaita, sano Hollolan tyttö kun kadulla lätäkköön liukastui.
  • Kaso mutta älä kose, sanoi evakkotyttö.
  • Kauniithaan noon sammakonkiin nuijapiät.
  • Kestiähän ne jäniksennahkaset rahkietkiv vaikka kymmenev vuotta, josei niit käytetä.
  • Kielell on kaks lukkoa, huulet ja hampaat.
  • Kierräm min, älä kiroa, sano kivi kyntäjää.
  • Kihloss ollul likka on kul lämmitettyv velli.
  • Kiiltää kul läkkituopim pohja.
  • Kiinij ja kovasti, sano vallesmanni.
  • Kirjota eles, vaikket rahaakal lähetä.
  • Kolmettoist om pirun tusina.
  • Konstit om monet, sano Noitalam muija kum pier ja potkas. (Paimela)
  • Kontit selkiäj ja taas ressuttaan, sano Sysmäm poika kun tanssi alko.
  • Kopeekast ruplaa kootaa.
  • Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii.
  • Koron kans voileipä maasta nousie.
  • Koto näkkyy, sano pohjalaispoika linnaa.
  • Kuj Jumala henken ottaa, niin kyl piru perillisiä tuo.
  • Kulkie peräkkäin kun köyhän talom porsaat vaikkei niit ollukkan kun yks.
  • Kum maatep pannes omenan syö, niin tohtuorit takkiis velast myö.
  • Kun iittiläin irvistää, niiv valkealaist hirvittää.
  • Kun nuoren kualie, jää kaunis ruumis.
  • Kun sais, kun sais, mut hyvä kun näkieki.
  • Kun sem pesie ja paikkaa, nin sil käy kirkos monta aikaa.
  • Kun syä homeist leipiä, tulie hyvä laulunääni.
  • Kun syö nir raukasie, ku heriä ni hiukasie.
  • Kun tulis sota että toi roskakansa vähäv vähenis.
  • Kun tuomi kukkii, nim pellava kylvetie.
  • Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa.
  • Kurjuutta kurjuulem pielle, sano vaivasukko kun kaatu kerjäläisem pielle.
  • Kuv vaivaans räknie pois, nim palkaks ei jääm mitiä.
  • Kyl myö pojat nyr reisuul lähletiäv, vaikka satas vanhoja ämmiä puukot hampais.
  • Kyl ruaka ja uni maittaa, mut tyä se on kun tervaa.
  • Kyl se on tekemätöim paikka.
  • Kyl se pitie, sano Lammil likka kun ol kerran kuultettu.
  • Kyl viina hyviä olis kun sais vaa.
  • Kylhäm muori muanastaa hualem pitiä.
  • Kylhäv vanha voi, jos se viittii.
  • Kyll Iitiss on sentään nätei likoi kur röijyn napei, mut tääll om paljait juntei.
  • Kyll on täs maalimas marssimiist, sukis ja tallukois parsimiist.
  • Kylät on käytyj ja kyrsät syöty ja kannikkaat kotiat tuotu.
  • Kälet kun kätilön kälet.
  • Kärsik, kärsik, kirkkaammar ruunun saat!
  • Käy täylest kuv vierä raha markkinoil.
  • Köyhie on oltu, kun om persekkin kahlest kappaliest.
  • Köyhä kun kirkor rotta.
  • Köyhäm pitiä ollan nöyti.
  • Köyhän ylpeys ei mitiäm maksa.
  • Laps se on saivarellaki.
  • Laulaa kun onkmatoi.
  • Leikiss on totta takana.
  • Lennäl lennäl leppäkerttu ison kivej juurie, siell on sin isäs, äites keittiä sullep puuroa.
  • Liikaa komeutta, että työmiehell on kaks paitaa.
  • Likat voi hyvij ja vatta kasvaa.
  • Likka on kum mantoliini: piletiän kaulast kii ja rimputetaal lävem piellä.
  • Lisie tulie kum pyytiä.
  • Lupas yhleksä hyviä ja kymmenen kaunist.
  • Lyhkäset ov valiej jälet.
  • Läks kum palkan saannu.
  • Läpi, sano liäkär, toinen, sano tohtuor.
  • Maa kasvaa maatessaki.
  • Maatej ja maha vierie, käs poviej ja loikkar lovien.
  • Matij jalka mem poikki, kun saarnatuolist tänäim putos.
  • Meill oj ja meiltä annetaa.
  • Mem makeisiin kum mansikat.
  • Menev vaikka satas vanhoja ämmiä ja piikkiäkeit.
  • Meniehän se näin työläisperhies.
  • Menim minä kerram Porii, pantiim pärekkorii, velettiim pitkin torii ja perses sano horil lorii.
  • Metkusak kullai, sano Iitil likka kun uunilt putos.
  • Mikskäs paska punniten tulie.
  • Mikäs sen koreampat kum pitsimyssy lapsem piessä.
  • Minkä virta vie sen koski tuo.
  • Minä olen siit maasta kotosi, missä sika nahkonien syäliäj ja nurkat ulospäi hakataa.
  • Minä olin kerran seittemäv vuotta selälläir renkinä äiteiv vanhas kolos, sano Asikkalam poika.
  • Missiän ei puhutan niin selviä suamia ku Hollolas ja Hollolal Lahles. Siäl ei viännetä eikä kiännetä, siäl sanotaan et siärystin.
  • Mitä useamp kokki, sit vetelämp velli.
  • Mitäs rikkaat välittiä vaikka tulta piärie, että köyhält silmäkarvat palaa.
  • Mitäs siat kirkos tekie, eihän siel ok kaukaloitakaa.
  • Mitäs sinä tielät, joka Sysmäst olet ja sem mitättömän akam poika.
  • Mänie hietaa pimppahas, kun istut hietakasas.
  • Mänie takaperin kur rapu.
  • Nakkelie kum piru kerjäläist.
  • Nauriivvarast ei hirtetä.
  • Nenäkij juoksie kur Ritola vaikkei saap palkintoa.
  • Niihhän ne rikkaat röhkii.
  • Niihän se loppu että lopsahti.
  • Niir rikkaat ajaa, että akselit palaa.
  • Niit om paljon sellassia miehiä ettei ok kun seipiänala maata kuokittavana.
  • Niit om parittain kuv Viialam piruja.
  • Noi on niit lainiel loiskimie, sano Mikkolav vaari kuv Veskansam miehiä kirkollet tul. (Korpikylä)
  • Noin sem pitäs soiman, sano Lammim muija kun kirnuum pier.
  • Nuarkiv voi kualtam mut vanhan täytyy.
  • Nuorena raataa, vanhana voivottaa.
  • Nyhhää minä jouten olen, sano Kahma kum muijan sai.
  • Nym männiäm maatej ja laitetaav vatta sylii.
  • Nyp pannaan selät yhtiej ja ruvetaan ulvomaa.
  • Nys se alkaa, sano suutar nälkää.
  • Nyt ei autar rukous eikä kirous.
  • Nyt on oksat pois ranskampullist!
  • Nyt onkiin oltava niinkun oletetaa.
  • Nyt otti olkileipä ja kaunakaakku.
  • Nythäm mull ol hyvä hevoi.
  • Näkiehän sen että soon Asikkalast, kun nenäkin or räjäs.
  • Näkönä kur Rekola kirkos.
  • Nälkä kun sulel jouluaamuna.
  • Nätei tytöi ku kliivi knapei, sano Turum miäs.
  • Nätit likat tahallaam makaa aina mahallaa, joskus makaa kylelliä, tarpiem mukaan selälliä.
  • Ohaam makkarassakiin kaks päätä, toinem pää ja toinem pää.
  • Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe.
  • Oikies olet pallinaama.
  • Ol se nyj Jumalal lykky ettei myö palettu, sano Sairakkalam muijat kum pyykkitiinu kaatu. (Tennilä)
  • Olekkos kuullu uusia, että mettäs kasvaa kuusia?
  • Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa.
  • Olet kum mikä mettän elävä.
  • Olis viikko pyhiä ja tynnyr voita.
  • Om meil noit astioit, sano Hollolam muija kun sahtia kessiin kaato.
  • On ikävää kum mustalaisel kirkos.
  • On kaikkiruokain kun torakka.
  • On kova raittiusmies: se koittaa juomal hävittiäv viinam maalimast.
  • On kovaa kum Paimilam miehen särvin.
  • On ku haulankaivajalt karannu.
  • On kul lammilaist risuaitaa.
  • On kum puusta pulonnuj ja vähä pölästynny.
  • On kun olis seipiän nielly.
  • On kun ukkoser repimä piruraato.
  • On niim pitkäl kun kerjäläisem pylly pitkäl kyläv välil.
  • On niin kiiru ettei joulam mitien tekemiä.
  • On niin kylmä, että kus kaarellej jäätyy.
  • On niin käyrä kun sian kirkkotie.
  • On niin nätti, että sit kattelie vaikka viis päiviä syömätä.
  • On niin sekasin kun Akum maha.
  • On olevannaan niinkur roska maalimas.
  • Onko syy sysis vai sepis.
  • Onks se likka päreeppuuta?
  • Onks se myyrä? sano Orimattilam miäs hevoist.
  • Onneshaan se on kun Kastarim pojav varpusem pesäl löytö.
  • Onni miehen tyyrmanni.
  • Otan nuuskaa ja aivasta, niim piäset siitäkiv vaivast!
  • Ov väkeä ku helluntai-epistolas.
  • Pantu oh, sano pastuor kul likkaa ripillek kirjotti.
  • Pappia tulie aina parempia ja parempia ja vallismannia aina pirumpia ja pirumpia.
  • Parei pienkim perna kun tyhjä vat.
  • Parei vanham parran alla kun nuorev vallan alla.
  • Parran alta löytie paraam mieheh.
  • Pennihäm markan kivijalka o.
  • Piläl leipäläpes kii!
  • Piru tiäs, muttei puhu.
  • Pitiä kiini omastaan kul Lusim miäs rajastaa.
  • Pukie ja vaatettaa kum pokasaha halkomiestä.
  • Punain kuh helvetim peräseinä.
  • Punottaa kun siampillu pakkasel.
  • Purie ja pistiä vaikkei ok kipeä mistiä.
  • Pussi seläs, keppi käles, tallukat ne tassaa.
  • Raastaa kun sikavillaist köyttä rupisem persiel läpitte.
  • Rahaa kur roskaa ja roska ei lopuk koskaa.
  • Rahahaan se oj joka mielem muuttaa.
  • Rahal piesie taivaam portille asti.
  • Rahall on taivaalliiv voima.
  • Rahantuloa se oj jos akka kualee, menoa jos hevoi.
  • Rakkaus ei om mikiäm potaatti eikä markkinarinkilä.
  • Rakkautta se vaan on, sano mies kum muija kirviel heitti.
  • Renttelit selkiäj ja länlinkit, siin ol leipä kun särvinki.
  • Rikkaat jua, väkevät tappelie, köyhät ajaa rahtia.
  • Rikkaat röhkien elel, köyhät kiljuem peräs.
  • Rikkaiter rinnal vaikka täi puris.
  • Rohkeus kasvaa yrittäes, pölkö epäröiles.
  • Ryssä on elukois lähempänä ihmiist.
  • Röyhlyttiä se ykskin kuppi, sano Messilän Antti kunei toista kaalettu.
  • Sakeamp ov ver kuv ves.
  • Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie?
  • Sanuo viimesen sanav vaikka hiljaa.
  • Sauhut on kum mettäksiä, vaikka mies on kum pyy.
  • Se ei o yhtiän kotiap päin kallellaa.
  • Se ensij jauhattaa, joka ensim myllyyn ehtii.
  • Se o hyvin kustun niim pienest reijäst.
  • Se om piän vahinko jos nappi takist putoo.
  • Se on Kellokoskem meininkiä.
  • Se on ku hyttöspaska Itämeres.
  • Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko.
  • Se on tarpietoint, mikä meiltä puuttuu.
  • Se on tuhma joka käret puuskas seisuo.
  • Se ruuvvi mikä mull ol löysäl, on silt pulonnut tykkäniä.
  • Se valehtelie niin että korvat heiluu.
  • Sehäv vet matalahousua upsieriks.
  • Seisuo kum puujumala.
  • Sekasin kun Säyhtiem miehem munat.
  • Sellain se olis meininki että vihille, jos pappi vaal luvan antaa.
  • Selvä kuj juna vaikka huikkaamiist vailla.
  • Selvä tapaus: seinä pois ja piano sisiä.
  • Sem mä teim pilam pilkkosem pilam päite.
  • Siell on ku herran kukkaros.
  • Siihän toi om mennyl leiväj ja kaljan nojal.
  • Siin on kans yks Jumalam mielharmi.
  • Siin on siv viilas ja höyläs, tien nin sileät kun osaat, sano likka kun anto kihlat takasi.
  • Sijampaskahan itte o.
  • Sika mänie, kaukalo jääp, toinen tulie ja tonkasie.
  • Sil perustiel Mikkokir Riikans sai.
  • Siniset suolet ja tuule huhtoma takapuol.
  • Sinne em me, sano pohjalaim putkaa.
  • Sitähään on kun Turum mummaa.
  • Sool leivän ientä se.
  • Suolaij ja sakea on talompojan makea.
  • Suolaist o hyvä nuolasta.
  • Suorraan tupakkamies sylkie.
  • Surut nurkkaaj ja räkä orsille.
  • Suu poikki korvie myöleh!
  • Suur piä ja vähän älyä, mut piänes piässä ei os sitäkä.
  • Syytöi heittäkyön ensimmäisel kivel.
  • Syä kum puuroa pullost naskalin kans.
  • Syö kum Mikko mämmiä.
  • Syös suissahampain!
  • Syös syöv vaa, muuton sinust tulie kukkopilli!
  • Syöttiä pajuköyttä.
  • Särvin vuas kun Kärköläm miähel, kun täyty kaks lehmiä kolmest rehum puutties tiinuum panna.
  • Tapetaan yks toisten kauhuks.
  • Tarkam pelin ajat kun naimises.
  • Tehkäij hyvij ja ottakai, pankai sekaaj ja kastakai, sano emäntä kun kahvia tarjos.
  • Tervem mies se hikoaa ja haisie.
  • Toinem pie ja toinem pie kuh hollolaisem makkaras.
  • Toisem persiel o hyvä tulell istua.
  • Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä.
  • Toisest o hyvä vikoja löytiä.
  • Toisest piästähän se kanampaskakin ov valkea.
  • Toiset saa heiniä, minä en saam mitiä.
  • Toista miäles, toista kiäles.
  • Toivolan torakat, Hattina harakat, Sairakkalan saivaret, Kastariv varikset.
  • Totta jumalaut kum meillä ens kerrar ruumis on niin isämeilän osataan, sano Kärköläm pojat kun isä kual ja neljä ol poikaa ruumiiv vieres eikä kukaan osannu isämeilär rukoust.
  • Tul ikävä äiteä ja puhlast paitaa.
  • Tulia omillaan aikoin kum Mäntyharjun kerjäläi.
  • Tulie ja mänie kun Säyhtien sepäm pajaan.
  • Tulieks siit mitiäv vai pannaanks uulet miähet?
  • Tulithav vaikket luvannu.
  • Tulkai tännes syypahat, tielhän ne on kaikki entisetki!
  • Turha ei maksat Turussakaam mitiä.
  • Tuvan takaahan tiä Turkuum meniä.
  • Työmiehest on alkannuj ja poliisiks om piessy.
  • Tähtiest ruvan alku.
  • Tänäin sataa jollei toisin käy.
  • Täs tulia joulu ja hiät, niinkun sen ittekin niät.
  • Täss olis, sano poika sormust; likka otti ja itki.
  • Täytyy pannat tossua vinuo.
  • Tää hämäläiseh hitaus vaivaa kum pakkair rikkinäist kenkää.
  • Ui kiven kans kilpaa.
  • Useiv vieraisill ollaam, mut harvoh hyvänä piletiä.
  • Uutta sualeen kuv vanha kualee.
  • Uutta tulie, sano Vehmaam mies ku housuhisal laski.
  • Vaatettaa kum pussi kerjäläist.
  • Vaatettaa kuv vihlallehti vittua.
  • Vaatteis ne nuarem miähen säästöt o.
  • Valot sammuksiij ja mummut kumuo!
  • Vanha mies ja liukkaat saappaat.
  • Vehmaast saa talon tyttäriä, vaikkei Kalliolam piikaripsut huolis, sano Änkkä-Eero. (Lahti)
  • Velell on notkeat niskat ja sammakoll ol lyhkäset jalat; ei ne ojat niin suoria tartte olla.
  • Veljeksiä kun ilveksiä.
  • Velät tukka silmille ettei vituta!
  • Viippaa ja vaappaa kuv vaivasen onni vartaas.
  • Viljasillej ja vaivasillej ja viel ittellekkii hyvin eleä.
  • Voi isä renttua, kur ryyppäs tenttua.
  • Vot, vot, vot, sanoi Sysmän tyttö kun vitun kautta pieri.
  • Vuoroiv vierais käylieh.
  • Väist varpaas! sano Iitim mies sulelle.
  • Yhtä tyhjä kur ruumiim piaru.
  • Yhtä viätiin taas, sano haulankaivaja.
  • Yhtähään yltynnet tekiä.
  • Ylpeä kum Porin kerjäläi.
  • om pitkä vierais syömäti.
  • Ähkää ja puhkaa kul Loviisaj juna.
  • Äkkinäin kun kissar rikkinäi.
  • Äkkiä kum mallassäkkiä!
  • Äkäin kum pippur.
  • Älkäist puhum mitiäj ja olkaist nyv vait!
  • Älä kysyk kyytiä vaan istur rekie!
  • Älä lasker rakkauttas pohjaam palamaa, vaan sekotas sit tulevaisuulen suurel kauhal.
  • Älä läyskyttelel leukojas, kylhän ne kuluu viel kerjätes!
  • Älä nauran näkemäti, kysys syytä syvemmält.
  • Älä nys sentän nahostas ulos karkaa!
  • Älä suulla suurentele, kun taitohos takerrut.
  • Älä tunkep puuj ja kuorev välii.
  • Älä vihellä, halkaset huules!
  • Äläs lählel Lahlel likka, sano Hollolam poika.

Lähteet[muokkaa]

Piiskan lovi kainalossa. Toimittanut Mika Sirén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983.