Satakuntalaisia sananlaskuja
Ulkoasu
Katso myös Raumalaisia sananlaskuja
- Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen)
- Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki)
- Aikane valmistus on ain hyvä. (Luvia)
- Aikas kutaki. (Eurajoki)
- Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa)
- Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää)
- Apu kärväsenki apu. (Ahlainen)
- Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen)
- Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori)
- Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku)
- Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää)
- Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila)
- Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (Pomarkku)
- Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä. (Pori)
- Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori)
- Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori)
- Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori)
- Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku)
- Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila)
- Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano. (Honkajoki)
- Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää)
- Ei lisä pahhaa tee muukku selkää saamises ja maantiä javos. (Nakkila)
- Ei miakkaa ol annettu hullu kättee. (Noormarkku)
- Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö)
- Ei nälkästä jekuta. (Siikainen)
- Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat. (Pori)
- Ei raha syödä kelpaa. (Noormarkku)
- Ei rakkaus ruastu. (Noormarkku)
- Ei rikas rahojansa kehu. (Pori)
- Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki)
- Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki)
- Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori)
- Ei sepän hevosella eikä suutarin akalla ole koskaan kenkiä. (Siikainen)
- Ei sota sanomita kulje. (Karkku)
- Ei sutta neulalla tapeta. (Kokemäki)
- Ei yhden puolen hyvä kauvan kestä. (Kokemäki)
- Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o. (Vampula)
- Ei öljyllä tulta sammuteta. (Ahlainen)
- Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku)
- Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku)
- Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki)
- Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila)
- Etelästä tulee vetelää. (Ulvila)
- Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia)
- Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku)
- Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori)
- Hampais koiran miakka o. (Noormarkku)
- Haukka sauhuti elää. (Vampula)
- Herra o heikollakin, köyhälläki Jumala. (Noormarkku)
- Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa)
- Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori)
- Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki)
- Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen)
- Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia)
- Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia)
- Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku)
- Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia)
- Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila)
- Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki)
- Hullun eväät ensin syödään. (Vampula)
- Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori)
- Isosesti isoset pieree. (Huittinen)
- Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala)
- Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää)
- Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku)
- Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori)
- Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki)
- Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku)
- Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori)
- Jollei mulkku seiso, niin ei seiso maailmakaan. (Pori)
- Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia)
- Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori)
- Kapakka katumattoman kirkko. (Noormarkku)
- Katajat kun on savussa, pojat ovat haussa, ja kun lepät ovat piimässä, tytöt ovat kiimassa. (Siikainen)
- Kell on akka, sill on vakka. (Pori)
- Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (Luvia)
- Kiittämätöin on aina väärä. (Karkku)
- Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila)
- Kiusatust miäs tule, muttei voileevä syäjäst. (Eurajoki)
- Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia)
- Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä)
- Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (Eurajoki)
- Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö)
- Kohtuus on paras makkaraskin. (Siikainen)
- Koskas kettu hyvillä reisuilla on? (Vampula)
- Kyl pirulla juonia piisaa. (Vampula)
- Kyl fiksut ain pärjää. (Pori)
- Kyl siin sissuu tarvitaa, ko tollukkaal vettee astuu. (Pori)
- Kyl susi penikkas ulvomaan opettaa. (Eurajoki)
- Kyll ölj notkiaks teke vaik vanha vallesmanni. (Luvia)
- Kyllä aika kalvaa, jos on tyveä taikka lalvaa. (Jämijärvi)
- Kyllä ajalla ja vaivalla saa vaikka auringon alas taivaalta. (Nakkila)
- Kyllä lehmä ruakkijas tuntee. (Noormarkku)
- Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen)
- Kyllä piru omansa perii. (Pori)
- Kyllä sopu sijaa tekee. (Eurajoki)
- Kyllä tuhlaten tavara menee. (Noormarkku)
- Kylmiä on kesän lämpymäkki. (Pomarkku)
- Kylmät talven lämpymäkki. (Noormarkku)
- Köyhyys tua riiran tullesas. (Pori)
- Leipä lapsen paras o. (Ulvila)
- Loppu maailmastaki tulee. (Merikarvia)
- Lupa kattoo, vaikkei vara ostaa. (Lavia)
- Lupa koiran luita louhia, poikain piikoja pilkata. (Huittinen)
- Luut ne on jotka pelaa, ja suanet pitää kiinni. (Eurajoki)
- Mies se on vaan akan pää. (Ahlainen)
- Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia. (Karvia)
- Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen)
- Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia)
- Naimiseen kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. (Pori)
- Naimisessa se korvataan, mitä nuorena kommeillaan. (Kokemäki)
- Naitua naiset lihoovat. (Pori)
- Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala)
- Nololla peukalo keskellä kämmentä. (Ahlainen)
- Nälk o leevä särvin. (Eurajoki)
- Paimen paras palkollinen. (Huittinen)
- Papil ja paimenell ei tul nälkävuat koskaa. (Kokemäki)
- Paska ahneen kooras. (Nakkila)
- Pikkunen kiltti on, ko hyvänä pitää. (Huittinen)
- Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila)
- Raha mielen muuttaa. (Kankaanpää)
- Raha naedes, tauttii kuolles. (Eura)
- Raha on rikkaan jumala. (Pomarkku)
- Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori)
- Rikasta halaa vaikka hampaat hirvissä. (Pori)
- Rikkaan kipu ja köyhän pryki ne kuuluu kauvaks. (Merikarvia)
- Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen)
- Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori)
- Se kosken tavat tietää, joka kosken partaalla asuu. (Jämijärvi)
- Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila)
- Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu. (Kokemäki)
- Seor tekee kaltasekses. (Eurajoki)
- Seppä, suutari ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät taloon jättää. (Säkylä)
- Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen)
- Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku)
- Suu säkkiä myöten. (Ahlainen)
- Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa. (Kauvatsa)
- Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen)
- Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku)
- Tekemällä torpasta talo tulee. (Eura)
- Terva on talonpojan tohtori. (Pomarkku)
- Terva trengin työn kaunistaa. (Kokemäki)
- Toinen vuor, toinen mäki, ei kumar kumpikaan. (Eura)
- Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki)
- Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki)
- Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori)
- Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori)
- Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet. (Pori)
Lähteet
[muokkaa]- Kansanrunousarkisto