V. A. Koskenniemi

Veikko Antero Koskenniemi, vuoteen 1906 Forsnäs (8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920 – 1930 -lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä "valkoisen Suomen hovirunoilija". Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.

PÄÄKALLOPERHONEN: Häll' on lehdossa ilmava, ihana maja / hän on liljan ja ruusun rakastaja, / hän on hehkuva, hiljainen, hauras ja hento, / kuin aatos niin kevyt on kiitonsa lento / ja kuin ylväintä, ylintä rakkauttaan / hän kantaa - Kuoleman harteillaan.

Eläinrunojen kirja. Toimittanut Satu Koskimies. Kirjayhtymä, 1997.

Mielipiteitä

• Ainoa uskollinen on oma varjosi vaan.
• Despootin suonissa virtaa orjan veri.
• Ei kulje se tyhjänä maailman rantaa, / joka ilonsa omassa repussa kantaa. (SSSK)
• Himo maineeseen: mikä päättymätön huokausten silta. (SSSK)
• Ikävystyminen on merkki sydämen köyhyydestä.
• Itsemurhaaja on monien kateellisen palvonnan kohde. (SSSK)
• Iva on älyn asepoika ilman ritarikannuksia.
• Ja hengen maailmassa Reinin vahti / on vielä vankkumatta paikallaan."
• Jumalakaan ei voi muuttaa menneisyyttä. Vain historiankirjoittajat ja runoilijat kykenevät sen tekemään.
• Jääkukkaset ikkunalla, / te vuoteni viimeiset / kukat, joihin ei koskenut halla, / te olette jäänehet.
• Kaikki viisaus on käytännöllistä viisautta.
• Kateus on sielun home.
• Keskinkertaisuuden pettämättömimpiä tunnusmerkkejä on innostuksen pelko.
• Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan.
• Maailmanhistoria kirjoitetaan viattomien verellä. (SSSK)
• Maailmankatsomus rajoittaa horisonttia.
• Minä seisoin rannalla nuoruutein, / missä kerran kaarnavenheitä tein.
• Minä tunnen ne elämän ankarat lait: / kukat parhaat on kukkia surun.
• Muusain vuorella mist' ilo hilpeä? Rinnettä jyrkkää / köysin kiskotahan, kas, sisar kymmenes nyt!
• On Saksan päivä ihmiskunnan päivä / ja Saksan yö on ihmiskunnan yö
• Yksimielisempänä, kootumpana, tahtovampana en ole Saksan kansaa aikaisemmin tavannut
• Oi kevät, ihmehen ihme, sun tullessas maailma nuortuu / nuoreks uudestaan, nuortuu ja voimakas on.
• Politiikka on lupauksien taidetta.
• Puolueet ovat hautaustoimistoja. Niiden tehtäväksi on jäänyt kantaa "aatteet" viimeiseen lepoon." (SSSK)
• Sa suksi, kiidä, lennätä jo järven jäistä pintaa / ja viistä vuoret, viidakot ja suot!
• Saituuden taakka on raskas. Se pakottaa kantamaan kaikki rikkaan huolet ja kaikki köyhän puutteet. (SSSK)
• Sielua ei opeteta, sielua ravitaan.
• Sua, Suomen Leijona, tervehdän: / miten säilässäs aurinko palaa!
• Todellisuus katsoo aina mustasukkaisilla silmillä mahdollisuuksien maailmaa.
• Työ on paras huumausaine.
• Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, / yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.

Lähteet

Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.