Blaise Pascal

Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 – 19. elokuuta 1662) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja filosofi.

Muutamia Blaise Pascalin mietelmiä[muokkaa]

Blaise Pascal
  • ”Se hyvä, minkä ihminen salassa tekee, on arvokkain.”
  • ”Vaatimattomuudella lisätään ylpeän ylpeyttä, mutta myös nöyrän nöyryyttä. Samoin myös epäilijän epäilys lisää uskovaisen uskoa. Harvat ovat ne jotka puhuvat nöyrästi nöyryydestä, siveästi siveydestä tai epäilyksellä epäilyksestä.”
  • ”Me ihmiset olemme alituista valhetta, kaksipuolisuutta ja ristiinpuhumista! Me piiloittelemme itseämme ja teeskentelemme itsellemme.”
  • ”Ihmisluonto on täynnä huikentelevaisuutta, ikävää ja levottomuutta.”
  • ”Järjen viimeinen aste on se, että se tunnustaa löytyvän paljon asioita, joita meidän järkemme ei käsitä.”
  • ”Rakkaus on vahvin voima maailmassa: se hallitsee koko maailmaa ruhtinaineen, sotajoukkoineen.”
  • ”Ahnekin muuttuu anteliaaksi silloin kun hän rakastaa eikä muista ensinkään olleensa koskaan toisenlainen.”
  • ”Jos tahdotte että teistä puhutaan hyvää, niin älkäät itse tehkö sitä!”
  • ”Inhimillisiä esineitä täytyy meidän tuntea voidaksemme niitä rakastaa, mutta taivaallisia täytyy meidän rakastaa voidaksemme niitä tuntea.”
  • ”Jos ihmiset aina tietäisivät mitä yksi puhuu toisesta, ei maailmassa löytyisi neljää hyvää ystävää!”
  • ”Monelle on kirkko samaa kuin teaatteri ja hän kuuntelee saarnaa niinkuin hän kuuntelee lausuntoa näyttämöltä.”
  • ”Ihmisellä ei muuta ole kuin alituisia tarpeita ja toivomuksia eikä hän muusta huoli kuin näiden tarpeiden ja toiveiden täyttämisestä.”
  • "Ajattelussa on ihmisen suuruus."[1]
  • "Haluaisin kirjoittaa pakoon päässeen ajatuksen, mutta sen sijaan kirjoitan, että minulta pääsi ajatus pakoon."[1]
  • "Elämän tärkein asia on ammatin valinta; siitä päättää sattuma."[1]
  • "Ateismi osoittaa mielenlujuutta, mutta vain tiettyyn rajaan asti."[1]

Lähteet[muokkaa]

  1. Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989.