Jussi Halla-aho

Wikisitaatit

Jussi Kristian Halla-aho (s. 27. huhtikuuta 1971 Tampere^[1]) on helsinkiläinen kielitieteilijä (slavisti), blogikirjoittaja ja sitoutumaton Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, joka tunnetaan kriittisyydestään maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa kohtaan. Hän pitää blogia nimeltä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä.

Sisällysluettelo 1 Lausahduksia 1.1 Politiikassa mukana olemisesta 1.2 Maahanmuuttopolitiikasta 1.3 Monikulttuurisuudesta 1.4 Islamismista 1.5 Tasa-arvoisuudesta 1.6 Sananvapaudesta 1.7 Scriptasta 1.8 Kohua herättäneet kommentit 1.8.1 Seksuaalisesta häirinnästä 1.8.2 Raiskauksia lisäävästä politiikasta 1.9 Muita 2 Kirjallisuutta 3 Lähteet 3.1 Viitteet 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Lausahduksia

[muokkaa] Politiikassa mukana olemisesta

• ”Olen politiikassa, koska Eurooppa on matkalla kohti katastrofia ja tätä ei ymmärretä. Ruotsiin tuli viime vuonna 80000 maahanmuuttajaa. Nopeimman skenaarion mukaan siellä on maahanmuuttajaenemmistö vuosisadan puolivälissä. Ei siinä mitään, jos ihmiset tekevät tämän valinnan. Mutta kun asiaa pidetään demokraattisen prosessin ulkopuolella. Puolueiden välillä on herrasmiessopimus, että maahanmuutosta ei tehdä vaaliteemaa.” (Helsingin Sanomien haastattelussa 2. maaliskuuta 2007)^[2]

• ”Toivon, että suuret puolueet säikähtävät tästä edes sen verran, että haudanhiljaisuus maahanmuuttopolitiikan suhteen viimein loppuu.” (Helsingin Sanomille kunnallisvaalivoittonsa jälkeen 26. lokakuuta 2008)^[3]

• Tässä ei ole kyse mistään rasismista, somalifobiasta tai toiseudenpelosta. Kyse on suomalaisesta yhteiskuntarauhasta ja julkisen talouden kantokyvystä. Tulijat eivät vastaanottamalla lopu, mutta raha ja maksajien sietokyky loppuvat. Mitäs sitten tehdään? (Scriptassa 18. helmikuuta 2009)^[4]

[muokkaa] Maahanmuuttopolitiikasta

• ”Maahanmuuton arvosteleminen ylipäätään on hirvittävä tabu tässä yhteiskunnassa. Tämä median reaktio väärään vaalitulokseen on yllättänyt minut siinä mielessä, että minä en pystynyt ennen vaaleja aavistamaan, että tämä tabu voi olla näin kipeä. Mutta nythän yhteiskunnassa on ruvennut tapahtumaan.” (B-Studion haastattelussa 19. joulukuuta 2008)^[5]

• ”En suinkaan vaadi maahanmuuttopolitiikan tiukentamista siksi, että nykyinen tilanne olisi kestämätön. Vaadin tiukentamista, jotta siitä ei tulisi kestämätön.” (Scriptassa 30. marraskuuta 2008)^[6]

• ”Vastustan kaikkea sellaista maahanmuuttoa, jonka vaikutus vastaanottavalle yhteiskunnalle ja siinä asuville ihmisille on kielteinen. Islamilaista maahanmuuttoa vastustan erityisesti, koska islam, sellaisena kuin se todellisessa elämässä (ei siis Jaakko Hämeen-Anttilan teorioissa) eksistoi, on paitsi taantumuksellinen uskonto myös sotaisa poliittinen ideologia.” (Scriptassa 23. lokakuuta 2006)^[7]

• ”Jos maahanmuuttoa on lisättävä siksi, että Suomen kansantalous tarvitsee työvoimaa, ts. siksi, että työntekijöitä on liian vähän suhteessa elätettäviin, tästä luulisi automaattisesti seuraavan, että muut kuin työtätekevät maahanmuuttajat eivät ole tervetulleita. Hehän nimenomaan ylläpitävät korjattavaa ongelmaa, toisin sanoen epäedullista huoltosuhdetta.” (Scriptassa 12. joulukuuta 2005)^[8]

• Kun on myönnetty se tosiasia, että humanitaarinen maahanmuutto ei ole Suomelle rikkaus vaan rasite, on siirryttävä pohtimaan sitä, miten suuri rasite se saa olla. Kuinka paljon rahaa humanitaariseen maahanmuuttoon voidaan käyttää, ja mistä muusta tämä raha ollaan valmiita ottamaan pois? Miten aiotaan ratkaista kunnalliset rahoitusongelmat, kun lisääntyvä gettoutuminen, koulujen rauhattomuus ja katurikollisuus ajavat vähitellen työssäkäyvän väestön pois Turun ja Helsingin kaltaisista maahanmuuttajakeskittymistä? (Scriptassa 31. lokakuuta 2008)^[9]

• ”Se, että suomalaisetkin tekevät rikoksia, ei voi olla puolustus tai perustelu sille, että rikollisia tuodaan maahan ja siedetään. Yhtä älykästä olisi vaatia aidsinvastaisen työn lopettamista sillä perusteella, että ihmisiä kuolee muihinkin tauteihin.” (Scriptassa 2. maaliskuuta 2007)^[10]

• ”Se, että minua kutsutaan maahanmuuttajavastaiseksi tai rasistiksi, ei kerro mitään minusta, mutta se kertoo siitä tabujen kahlitsemasta ilmapiiristä, joka maahanmuuttokeskustelussa on tähän asti vallinnut.” (Scriptassa 31. lokakuuta 2008)^[11]

• En vilpittömästi ymmärrä sitä ajatusta, että maahanmuuttajaväestön pieni määrä on peruste sen kasvattamiselle. Varsinkaan, jos tiedetään, että Suomessa on myös vähemmän maahanmuutosta syntyneitä ongelmia kuin niissä vanhoissa EU-maissa, joissa on Suomea enemmän maahanmuuttajia. (Scriptassa 30. marraskuuta 2008)^[12]

• Pitääkö maahanmuuttopolitiikkaan tehdä tarkennuksia vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo karannut käsistä? Kannattaako kattoa ryhtyä korjaamaan vasta sitten, kun sataa? (Scriptassa 30. marraskuuta 2008)^[13]

[muokkaa] Monikulttuurisuudesta

• ”Suomessa on lähtökohtana, että monikulttuurisuus itsessään on rikkaus. Tämä on perustelematon väite. Kun yhteiskunnassa hyväksytään kilpailevia arvojärjestelmiä ja käyttäytymiskoodeja, se johtaa automaattisesti konflikteihin. Suomi ei ole poikkeus.” (Helsingin Sanomien haastattelussa 2. maaliskuuta 2007)^[2]

• ”Pitäisi tarkoin miettiä, missä yhteisiä verovaroja halutaan käyttää. Kumpi on tärkeämpää: se, että lapsella on päiväkodissa hoitaja vaiko se, että kaupunki syytää rahaa kaiken maailman monikulttuurisuusfestivaaleihin ja eksoottisten kielten tulkkauksiin?” (Helsingin Uutisille 28. lokakuuta 2008)^[14]

• Monikulttuurisuuden "edut", joista meille paljon puhutaan, ovat puhtaasti mielikuvallisia ja abstrakteja. Monikulttuurisuus on hyvä vain siksi, että se on hyvä. Piste. Kaikki laskennalliset seuraamukset ovat negatiivisia. Suomalaiset ja muut länsieurooppalaiset maksavat hengellään mielikuvista ja abstraktioista. He maksavat hengellään siitä, että punavihreällä eliitillä turvallisissa norsunluutorneissaan on hyvä mieli. (Scriptassa 2. lokakuuta 2005)^[15]

[muokkaa] Islamismista

• ”Jos islamia tarkasteltaisiin yhteiskunnallisena aatteena, sen tuhoisuudesta tuskin kiisteltäisiin. Mitä mieltä olisimme liikkeestä, joka vaatii kuolemaa toisin ajatteleville, juutalaisille ja homoille? Itse asiassa esimerkkejä on Euroopankin lähimenneisyydessä, eikä niiden tuomittavuudesta tunnu olevan suurempaa erimielisyyttä.” (Cross Sectionille vuonna 2007)^[16]

• Mielestäni on hullua, että aina, kun arabi Allahin nimessä räjäyttää jotain tai ampuu jonkun, länsimaisten älykköjen armeija on vakuuttelemassa, että ei tuo ole oikeaa islamia ja että islamissa on kyse ihan muista asioista. Jos haluan tietää, mitä on islam, kyllä minä mieluummin uskon partasuuimaamia, joka sentään on koko ikänsä omistautunut aiheelle, kuin ateistista vasemmistoälykköä, joka ei tiedä asiasta mitään. (Scriptassa 20. huhtikuuta 2005)^[17]

[muokkaa] Tasa-arvoisuudesta

• ”Ihmisiä ei tulisi arvottaa tai kohdella eri tavalla heidän rodullisten ominaisuuksiensa perusteella. Myöskään minkäänlaista "positiivista" syrjintää tai kulttuurisia ja etnisiä erivapauksia ei tulisi sallia, sillä ne rapauttavat yhteiskunnan egalitaarista pohjaa ja ovat tosiasiallista rasismia.” (Policyssa 1/2008)^[18]

• Kiintiöetnot eivät, suvaitsevaiston sitkeästä uskomuksesta huolimatta, suinkaan kerro valtaväestölle, että maahanmuuttajat ovat osaavia. Päinvastoin, kiintiöetnot kertovat valtaväestölle, että etnosta ei oikeasti ole mihinkään. Lisäksi kiintiöt, ts. "positiivinen syrjintä", so. suomalaisten syrjintä, ymmärrettävästi loukkaavat tavallisen ihmisen oikeustajua. (Scriptassa 5. lokakuuta 2007)^[19]

• Ei se ole epätasa-arvoista, että somalien työttömyysaste on 60 tai 70. Epätasa-arvoista on vasta se, että järjestelmässä on jotakin, joka syrjäyttää nimenomaan somaleja. Jos tätä jotakin ei voida osoittaa, on lähdettävä siitä, että niin somalien työttömyys kuin heidän muutkin ongelmansa johtuvat heistä itsestään. Positiivisia erityistoimia ja paapomista perustellaan sillä, että ne kompensoivat rakenteellista epätasa-arvoa ja syrjintää, mutta jos jälkimmäisten olemassaoloa ei voida osoittaa, erityistoimet ovat perusteettomia ja edustavat puhdasta ja alastonta etnistä suosimista ja kääntäen muiden ryhmien etnistä syrjintää. (Scriptassa 5. lokakuuta 2007)^[20]

[muokkaa] Sananvapaudesta

• ”Jos oikeutta tietyn mielipiteen ilmaisuun ei käytetä riittävän usein, syntyy kirjoittamattomia sääntöjä siitä, mitä ei saa sanoa. Jos sananvapaudesta ei pidetä kiinni täysimääräisesti, se lakkaa olemasta.” (Cross Sectionille vuonna 2007)^[16]

• ”Pyrin pitäytymään verifoitavissa tosiasioissa ja välttämään subjektiivisia tunteenpurkauksia. Tosiasioita ei voi kriminalisoida, olivatpa ne miten epämiellyttäviä tahansa.” (Policyssa 1/2008)^[18]

• ”Sananvapauslait on luotu turvaamaan juuri sellaisia mielipiteitä, joista joku loukkaantuu tai ei pidä. Neuvostoliitossa kuka tahansa sai vapaasti sanoa, että kommunismi on hyvä ja kapitalismi paha. Ei tällaisella sananvapaudella ole mitään arvoa. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että tosiasioiden tai omien mielipiteiden esittämisestä ei seuraa sanktioita, kunhan toisista ihmisistä ei esitetä valheellisia väitteitä.” (Policyssa 1/2008)^[18]

[muokkaa] Scriptasta

• ”Tämä sivusto on minun julkaisukanavani. Se, mitä oikeasti olen sanonut, on luettavissa täältä.” (Scriptassa 31. lokakuuta 2008)^[11]

• ”Sanat ovat pelkkä vaate, johon ajatus on puettu. Sisällön tyrmääminen tyylillisesti epämiellyttävän ilmaisun vuoksi ei eroa mitenkään siitä, että lapset haukkuvat toisiaan vaatteiden perusteella.” (Scriptassa 30. lokakuuta 2008)^[11]

[muokkaa] Kohua herättäneet kommentit

[muokkaa] Seksuaalisesta häirinnästä

• ”Tehtaanpuiston homon kanssa mietin hetken, että jospa hakisin yläkerrasta pyssyn ja ampuisin päähän. Olisiko siitä seuraava hekuma niin suuri, että se ylittäisi vankilareissusta seuraavan harmituksen? Väkivalta on nykyään aliarvostettu ongelmanratkaisukeino.” (Katuhäirintää käsittelevässä kirjoituksessaan Scriptassa 17. lokakuuta 2003 jouduttuaan itse seksuaalisen häirinnän uhriksi)^[21]

[muokkaa] Raiskauksia lisäävästä politiikasta

• ”Kollektiivisessa närkästyksessäni huomaan välillä, että minun on vaikea tuntea aitoa sympatiaa näiden rikosten uhreja kohtaan. Tunnen houkutusta ajatella, että naiset saavat sitä, mitä pyytävät. Yritän kuitenkin olla ajattelematta näin. Koska kaikki naiset eivät ole sellaisia kuin Virtanen, Biaudet ja Filatov. Raiskaukset tulevat joka tapauksessa lisääntymään. Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan.” (Scriptassa 20. joulukuuta 2006, viittaa työministeriön maahanmuuttopolitiikan johtajaan Mervi Virtaseen, RKP:n kansanedustajaan Eva Biaudet’hen sekä tuolloiseen työministeri Tarja Filatoviin)^[22]

• ”Sanon aivan suoraan, että jos maahanmuuttajajengi raiskaa Rosa Meriläisen, minä olen tapauksesta yksinomaan iloinen. Olen valmis sanomaan tämän suoraan aivan koska, missä ja kenelle tahansa. Pystyn myös perustelemaan sen: Se on moraalisesti oikein, koska Meriläisen kaltaiset ihmiset ovat syyllisiä siihen, että noita tyyppejä tulee Suomeen. Se vähentää raiskaajien Suomessa oloon syyttömien naisten tilastollista todennäköisyyttä tulla raiskatuksi. Se on opettavaista.” (Scriptassa 20. joulukuuta 2006. Halla-aho poisti huomiota herättäneen kohdan puoli vuorokautta sen jälkeen, kun se oli julkaistu)^[23]

[muokkaa] Muita

• ”Akateemisissa piireissä käy ankara kilpailu siitä, kuka on edistyksellisin ja suvaitsevaisin ja kuka osaa saada hysteerisimmän kohtauksen taantumuksellisia ajatuksia kohdatessaan. Ihmiskunnan tiedollisen pääoman kasvattaminen tylsällä perustutkimuksella ei tunnu niin tärkeältä.” (Scriptassa 23. lokakuuta 2006)^[7]

• ”Mitä pahaa on pelon lisääntymisessä, jos se pelko on aiheellinen? Minäkin lisään lasteni pelkoa opettamalla heidät väistämään käärmettä, jos sellainen luikertaa metsässä vastaan.” (Scriptassa 7. tammikuuta 2008)^[24]

• ”On vaikea nimetä röyhkeämpää, kiittämättömämpää, vaateliaampaa, aggressiivisempaa ja kaikkinaisesta itsekriittisyydestä vapaampaa vähemmistöä kuin somalit.” (Scriptassa 10. tammikuuta 2007)^[25]

• ”Tentaattoriksi Hesari oli ketään yllättämättä kaivanut unohduksen yöstä Suomen Kommunistisen Puolueen taistolaissiiven pitkäaikaisen vaikuttajan Leif Salménin, joka useimpien vanhojen ja kitkerien stallareiden tavoin kelpaisi ilman maskeerausta statistiksi George A. Romeron zombie-elokuviin.” (Scriptassa 9. lokakuuta 2008)^[26]

• ”Koska elämme Suomessa, on selvää, että RKP:n edustus kaikissa merkittävissä elimissä turvataan viime kädessä vaikka poikkeuslailla.” (Scriptassa 19. lokakuuta 2008)^[27]

• ”Ideologisessa yhteiskunnassa, jossa tarjonta ei perustu kysyntään eikä tuotantoa rahoiteta liikevoitolla, voidaan esimerkiksi väittää, että paska maistuu hyvälle ja myydä sitä purkitettuna kauppojen hyllyiltä. Markkinataloudessa tämä ei onnistu, koska ihmiset eivät oikeasti halua syödä paskaa eivätkä näin ollen osta sitä.” (Scriptassa 6. toukokuuta 2008)^[28]

• ”Kaikilla aseilla on se yhteinen nimittäjä, että ne tekevät reikiä kohteeseen, johon niillä ammutaan. Se, mihin reikiä ammutaan, riippuu käyttäjästä. Tämän vuoksi ei ole lainkaan merkityksellistä, millaisia aseita ihmisillä on. Merkityksellistä on vain se, kenellä niitä on.” (Scriptassa 21. tammikuuta 2009)^[29]

• ”Ratsasta sinä kommunismilla.” (Leif Salménille Yle TV2:n Pressiklubi-ohjelmassa 6. helmikuuta 2009 Salménin väitettyä Halla-ahon ratsastavan pelolla ja vihalla)^[30]

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Halla-aho, Jussi (2009): Kirjoituksia uppoavasta Lännestä. Valikoima Scriptassa 2005-2008 julkaistuja, maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta käsitteleviä kirjoituksia.^[31]. Halla-aho, Jussi. ISBN 978-952-92-5213-8.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kotisivu – Jussi Halla-ahon kotisivut (suomeksi) (englanniksi)
• Scripta – Jussi Halla-ahon maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta käsittelevä blogi.