Varsinaissuomalaisia sananlaskuja

• Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä)

• Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki)

• Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo)

• Ahneus vie viljan pellost. (Salo)

• Aik sit satta ku ova heinä laros. (Mynämäki)

• Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki)

• Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi)

• Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina)

• Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko)

• Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila)

• Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo)

• Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta)

• Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto)

• Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela)

• Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku)

• Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku)

• Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali)

• Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla)

• Aurink paista krisukassa. (Halikko)

• Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela)

• Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio)

• Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi)

• Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen)

• Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo)

• Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää)

• Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali)

• Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio)

• Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki)

• Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla)

• Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali)

• Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo)

• Ei huol nokkatas joka paikkan pistä. (Muurla)

• Ei kala miästä hae, jollei miäs kala. (Turku)

• Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman päähän puto. (Pyhämaa)

• Ei korppi toisen silmää puhkaise. (Naantali)

• Ei lehmäkä pitkäs hännästäs lyps, jollei se mittä suihis saa. (Uusikaupunki)

• Ei lukeminenka laiskan työt ol. (Kalanti)

• Ei luulo ol tiaro väärtti. (Turku)

• Ei maito salli raiskaa eikä piika pahhaa puhetta. (Alastaro)

• Ei mies ikä niin täynn ol, ettei vatilist vellinki syö. (Uusikaupunki)

• Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja oravan puust. (Mynämäki)

• Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero)

• Ei nälkkäne velaast väliit, ku vaa syärä sais. (Uskela)

• Ei nälkästä janota. (Alastaro)

• Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko)

• Ei oppi ol taakaks. (Lokalahti)

• Ei oppi tyhmemmäks tee. (Turku)

• Ei paholainenka poikasians moiti. (Turku)

• Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku)

• Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta)

• Ei raha est kuolemast, ei köyhyys kauva elämäst. (Salo)

• Ei raha maata anna. (Somero)

• Ei raha sukkuu ol. (Marttila)

• Ei raha syären eikä juaren lopu, saamattomuus sen tekee. (Pöytyä)

• Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki)

• Ei saa kattoo kattii karvaan ko karva juuree. (Lieto)

• Ei se kato ku nai, eikä se nai ku katto. (Turku)

• Ei se mikkä miäs ol, jolle sil lusika verran paska pöksyiss ol. (Kaarina)

• Ei se pelkkä kun pelaa. (Paimio)

• Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali)

• Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa)

• Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila)

• Ei susika pessäs paskan. (Nousiainen)

• Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko)

• Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero)

• Ei yht miäst sota kaip. (Kalanti)

• Ei yks kauva naor, jos ei toine vasta naor. (Laitila)

• Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina)

• Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero)

• Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko)

• Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo)

• Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero)

• Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne)

• Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki)

• Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi)

• Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela)

• Hakeva etsii povestansakin. (Lieto)

• Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali)

• Halu voimaa antaa. (Naantali)

• Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero)

• Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä)

• Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko)

• Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä)

• Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio)

• Haukka on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä)

• Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro)

• Helppes kaora valmistu. (Kaarina)

• Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti)

• Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela)

• Helppo tyhmä narrata. (Uskela)

• Heone ruakkias tunte. (Mynämäki)

• Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta)

• Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti)

• Herra on herra helvetissäkin. (Naantali)

• Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria)

• Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko)

• Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä)

• Himonsa on hiirelläkin. (Uskela)

• Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla)

• Hul kaik asjas juttele. (Muurla)

• Hul siämenäs syä. (Mynämäki)

• Hul toise vahinkol naora. (Muurla)

• Hul töitäs rekna. (Perniö)

• Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää)

• Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero)

• Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo)

• Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa)

• Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina)

• Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa)

• Hätä hullu on, ei mies. (Somero)

• Hätä tekkee kauppaa ja miäs kattelee päält. (Yläne)

• Istumast on pare lähte. (Kaarina)

• Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku)

• Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo)

• Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen)

• Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla)

• Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti)

• Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee. (Mellilä)

• Joka piarun ilmaisee, se on piarun isä. (Uusikaupunki)

• Jolle nuaren op, ni o vanhan klop. (Perniö)

• Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura)

• Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela)

• Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti)

• Jota rikkaampi, sen kitsaampi. (Muurla)

• Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän puurost kumminki. (Kalanti)

• Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali)

• Kato emäntää säkin sitteest ja isäntää härkäin ikkeest. (Marttila)

• Katto huoneen honka, sänki pellon sonta. (Naantali)

• Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa)

• Kellä on paksu perse, se tarttee suuret pöksyt. (Marttila)

• Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti)

• Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla)

• Kiiskine joka kalan kans kutte. (Muurla)

• Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti)

• Ko ämmä kuole, on niin kon toine vantus putosisis. (Nousiainen)

• Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta. (Vehmaa)

• Kokenu kaik tiättä, vaivane kaik kokke. (Turku)

• Koskas helvetti täys o? (Suomusjärvi)

• Krapisee munatki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä)

• Ku alku o hyvä, ni o loppu kans. (Muurla)

• Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela)

• Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku)

• Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko)

• Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina)

• Kukas katin hännä nosta, jos ei katti itte. (Rymättylä)

• Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti)

• Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio)

• Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö)

• Kun persses nosta niin plassis mista. (Kaarina)

• Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla)

• Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo)

• Kun yö oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku)

• Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio)

• Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää)

• Kuu on torpparin aurinko. (Loimaa)

• Kuuntele juoppo juttu ja syä ojakonnan kuttu! (Salo)

• Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen)

• Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti)

• Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku)

• Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina)

• Kyl kaual seen kantta, kun kesi tekke. (Perniö)

• Kyl koir pääs silittäjän tuntte. (Perniö)

• Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti)

• Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks. (Kalanti)

• Kyl piru sen ottaa ku se antaaki. (Suomusjärvi)

• Kyl pirull on häne riihiväkes. (Loimaa)

• Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela)

• Kyl se talles o, ku uunin pääll o. (Piikkiö)

• Kyl siin apu ain on ku hätäki. (Suomusjärvi)

• Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero)

• Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti)

• Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta)

• Kyl stää käskis, et koht mylly menis ko leipä loppu. (Nousiainen)

• Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (Oripää)

• Kyll ain luanista, jolle hyvi ni huanoste. (Halikko)

• Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. (Naantali)

• Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa. (Turku)

• Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali)

• Kyllä räätäli herroja tekee. (Lieto)

• Kyläs komiast, vaik nummel kontattas. (Somero)

• Kylässä hyvä, mutta kotona paras. (Turku)

• Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku)

• Lauanta o laiska ämmä työpäiv. (Kisko)

• Leippä hävennykki syä. (Mynämäki)

• Liha isänäl ja luut trenkil. (Salo)

• Liha o ai luu viärest makja. (Kaarina)

• Lihhaa lihan matokin. (Alastaro)

• Luoretuuli on taivaan luuta. (Rymättylä)

• Luu tasajan kätte. (Perniö)

• Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä)

• Löyly on köyhän lasareeti. (Yläne)

• Löyly saunas ja tautti kuales. (Nousiainen)

• Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali)

• Mennee mihen mennee, selkä on ain takapualel. (Yläne)

• Mies se on, joka mulkut kantaa. (Uskela)

• Mihin ei piru kerkii itte, lähettää se pahan ämmän. (Somero)

• Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut. (Kisko)

• Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne)

• Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää)

• Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku)

• Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku)

• Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä)

• Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela)

• Miäs ilma ämmä oon ko ruak ilma särvint, mut tarvita sitteki ryyppäämist. (Kalanti)

• Miäs se on ku paikkas pittä. (Turku)

• Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto)

• Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti)

• Muna on viissaamp kun kana. (Halikko)

• Myllys, pajas ja pappilas tiättään paikkakunnan asiat parhaiten. (Pöytyä)

• Myöhäst hiiren haukotella, ku pää o katin perssees. (Maaria)

• Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo)

• Ne on toiset miähet kun kirkos veissa ja toiset kun puski perkka. (Raisio)

• Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku)

• Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi)

• Nälkäinen kirppu puree kipjäst. (Somero)

• Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki)

• Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla)

• Oma pask o omenaine, ja kylän pask on kyytselk. (Muurla)

• Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku)

• Oma tupa, oma lupa. (Naantali)

• Ommaan vattaans jokkainen syö. (Pöytyä)

• On seippäi, jost on vareksiki. (Salo)

• Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti)

• Pakarpuarist koht saa. (Kaarina)

• Pare jottan kutte mittä. (Perniö)

• Paremp runsas ku naft. (Kisko)

• Parempi on kualema kuin kivulloinen elämä. (Somerniemi)

• Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali)

• Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää)

• Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa)

• Penneist markak kootta. (Muurla)

• Penni on sadan alku. (Uusikaupunki)

• Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto)

• Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki)

• Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko)

• Pilkka köyhän ilosta, riemu vanhan kuolemasta. (Lieto)

• Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen)

• Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero)

• Porost rahakin maksetaan. (Yläne)

• Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi)

• Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi)

• Puhtaus on pual ruakka. (Perniö)

• Puske pässikin vaikk ei pure, juo kanakin vaikk ei kuse. (Uusikaupunki)

• Pussis pääl kerjäläinenkin kopja o. (Muurla)

• Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero)

• Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela)

• Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää)

• Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki)

• Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali)

• Rahalla saa vaikka sarvipääkoiriakin. (Naantali)

• Rahalla sakot maksetaan, voimalla miästä vastataan. (Alastaro)

• Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen)

• Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen)

• Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki)

• Rakkaus on sokea. (Lieto)

• Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela)

• Rengin on pyhä ja yö, isännän arki ja työ. (Kuusjoki)

• Riemu on rauhan tytär. (Uusikaupunki)

• Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta)

• Rumaan ilmaan ei hyvä mies koiraansakaan laske, mutta paha mies lähettää eukkonsakin. (Uusikaupunki)

• Ruumist hautta ja lasta ristil. Morssein päässe ite. (Maaria)

• Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä)

• Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.)

• Saa pirusta siunaten ero, vaan pahasta ämmästä ei saa kirotengaan. (Turku)

• Sanoista mies tunnetaan. (Perniö)

• Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko)

• Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti)

• Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio)

• Se kun pooral makka, se sattel soutta. (Muurla)

• Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti)

• See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo)

• Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.)

• Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina)

• Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki)

• Siemenistäns puu tunneta. (Turku)

• Siin on näkijä, miss on tekijä. (Kuusjoki)

• Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko)

• Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä. (Uusikaupunki)

• Silloin vasta lammas terve on, kun se kaiket päivät huutaa. (Somero)

• Sisu se on kun parkkia pure. (Mynämäki)

• Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo)

• Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. (Vehmaa)

• Sotamiäs ei oleka joka miäs. (Vehmaa)

• Soutajalta ei lopu vesi eikä työntekiältä työ. (Turku)

• Sukulainee on ain nukulainee. (Paimio)

• Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa)

• Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra. (Alastaro)

• Suorin tie paras. (Lieto)

• Suu se on ku ravintos tarvitte, nenä saa hajustakin. (Mynämäki)

• Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen)

• Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti)

• Suutari haaskaa mailman nahat ja raatali ämmäin kankaspakat. (Somerniemi)

• Suutari ämm ja sepän tamm ova usse huanos kenkäs. (Kalanti)

• Taikina tahkeens tahtoo. (Naantali)

• Talo ilma emäntä on ku pelt ilma veräjä. (Perniö)

• Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä)

• Tapaturma tule taitavalki, piikal niinku ihmiselki. (Raisio)

• Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä)

• Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi)

• Terva tekke upseriks. (Kisko)

• Tianamont raha on paljo mailmas. (Laitila)

• Toisen hevonen ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro)

• Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo)

• Torpparin trenk ja leppänen kank. (Perniö)

• Tyyneen se nussii, ku rahat maksaa. (Somero)

• Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali)

• Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko)

• Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen)

• Vares mene varekse viäre istuma. (Pyhäranta)

• Vares omaa nimetäs huutaa. (Suomusjärvi)

• Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku)

• Varis on vanhanpiian pääskynen. (Kalanti)

• Varis vaakkuu illalla huamiseks hyvvää säätä, varis vaakkuu aamulla päiväks pahhaa säätä. (Mellilä)

• Vast aik itteläs hautta kaiva, ku jo kualuna. (Salo)

• Vasta aika persettä pidellä, kuin pieru päässyt on. (Naantali)

• Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti)

• Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku)

• Viina tekee hulluksi. (Halikko)

• Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio)

• Virsil juomingit jatketa. (Uskela)

• Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko)

• Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti)

• Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko)

• Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa)

• Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti)

• Älä usko ystävääsi, ennenkuin hädässä koettelet. (Maaria)

• Äyrissä tuhannen alku. (Naantali)

• Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto