Filosofia

Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:


Sitaatteja aiheesta[muokkaa]

”Tieteistä hallitsevin ja palvelevia tieteitä määräävämpi on tiede, joka tietää, minkä vuoksi mikin toiminta on suoritettava, toisin sanoen sen, mikä on kullekin hyvää, ja ylipäänsä sen, mikä on korkein hyvä koko luonnossa. Kaiken edellä sanotun perusteella tutkittu sana viittaa siis yhteen ja samaan tieteeseen; tämän tieteen täytyy olla teoreettista tietoa ensimmäisistä prinsiipeistä ja syistä, sillä hyvä ja päämäärä on yksi syistä.”

Aristoteles (Metafysiikka, 982b4-11)

”Älköön kukaan nuorena aikailko filosofian aloittamista, älköönkä kukaan vanhana väsykö sen harjoittamiseen. Koskaan ei ole liian varhainen eikä liian myöhäinen hetki etsiä terveyttä sielulleen.”[1]

Epikuros: Kirje Menoikeukselle
  • ”Filosofiasta en sano muuta kuin tämän: nähtyäni, että sitä ovat kaikkein oivallisimmat mielet viljelleet jo vuosisatoja eikä siinä silti tavata yhtä ainuttakaan seikkaa, josta ei kiisteltäisi ja jota ei siis voisi epäillä, en suinkaan ollut niin omahyväinen, että olisin toivonut löytäväni tällä alalla parempaa kuin muut. Ja kun otetaan huomioon, kuinka monia eri käsityksiä oppineilla voi olla yhdestä ja samasta aiheesta, vaikka vain yksi voi olla oikea, katsoin melkeinpä vääräksi kaiken sen, mikä on vain todennäköistä.”
René Descartes

”Filosofian suhde todellisen maailman tutkimiseen on olennaisesti sama kuin masturbaation suhde todelliseen rakasteluun."

Marx & Engels, Saksalainen ideologia

”Filosofia on ajatustyö, johon ryhdytään tarkoituksessa yhdistää jokapäiväisen elämän kokemukset ja tieteellisen tutkimuksen tulokset yhtenäiseksi ja ristiriidattomaksi maailmankatsomukseksi, joka on omansa tyydyttämään ymmärryksen tarpeet ja järjen vaatimukset.”[2]

– Wilhelm Jerusalem: Filosofian alkeet

”Tiede on mitä tiedämme, ja filosofia mitä emme tiedä."

Bertrand Russell

”Filosofian ideana on aloittaa jostain niin yksinkertaisesta, ettei sen sanominen tunnu tarpeelliselta, ja lopettaa johonkin niin paradoksaaliseen, ettei kukaan usko sitä.”

Bertrand Russell

”Filosofia on tieteen kielen looginen syntaksi.”

– Rudolf Carnap

”Mikä on filosofiani tarkoitus? Osoittaa kärpäselle tie ulos kärpäsansasta.”

Ludwig Wittgenstein

”– – voimme määritellä filosofian sairautena, josta se pitäisi parantaa.”

– Herbert Feigl[3]

”Voimme ehkä sanoa, että filosofia on tutkimusta, jonka kohteena ovat yleisten asioiden väliset yhteydet, kun taas erityistieteiden kohteena ovat erityiset reaaliasiat ja niiden väliset yhteydet. Filosofian erottaa erityistieteistä lähinnä sen yleisyys, ei se että filosofian teesit olisivat apriorisia, transsendentaalisia ja erityistieteiden aposteriorisia.”

– Raimo Tuomela: Tiede, toiminta ja todellisuus

”Filosofia on tieteenala, jolla harjoitetaan käsitteellistä tutkimusta, käytetään rationaalisia perusteluja, yritetään antaa syvempi selitys puutteellisesti ymmärretyille asioille vetoamalla ilmiöiden taustalla oleviin periaatteisiin ja pyritään siten systematisointiin ja yleisyyteen.”

– Leila Haaparanta & Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun
  • ”Filosofia on vuosituhansien saatossa ollut enimmäkseen uskonnon palkkapiika. – – Vaikka on edelleen elossa aivan järkeviä filosofeja, suurin osa filosofiasta on epäilemättä lähinnä mielipidekirjallisuutta.” (Erkki Hartikainen, Vapaa ajattelija 6/2001.)[5]
  • ”Looginen empirismi kannatti filosofiaksi kutsutun 'tieteen' lopettamista ja siinä olevien mahdollisesti järjellisten osa-alueiden sulauttamista muihin 'tieteisiin'. – – Henkilökohtaisesti en ajattele, että ihmiskunta pääsisi eroon viisaustieteestä ja muusta hurahtaneisuudesta. Ne ihmiset, joiden aivojen tiettyjen välittäjäaineiden pitoisuudet ovat suuret, pitävät tätä vallan ja hurahtaneisuuden koneistoa käynnissä.” (Erkki Hartikainen)[6]
  • ”Filosofia on laaja valikoima mielipiteitä, joista erilaiset vallanpitäjät voivat valita omia mielipiteitään vastaavia lainauksia.” (Erkki Hartikainen)[7]

Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 403 (X.122). Suomennos ja selitykset Marke Ahonen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3.
  2. Jerusalem, Wilhelm: Filosofian alkeet, s. 5. Suomennos J. Hollo. Porvoo: WSOY, 1926.
  3. ”– – we may define the philosophy as the disease of which it should be to cure.” Feigl, Herbert & Sellars, Wilfrid (Editors): Readings in philosophical analysis. New York: Appleton-Century-Crofts, 1949. (englanniksi)
  4. Hartikainen, Erkki & Lindfors, Pertti: Wienin piiri vastusti metafysiikkaa Vapaa ajattelija. 1/2003. Viitattu 2.6.2011.
  5. Hartikainen, Erkki: Ateismi ja usko Vapaa ajattelija. 6/2001. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 19.9.2010.
  6. Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista 30.10.2003 Luonnonfilosofian seurassa Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 19.2.2011.
  7. Hartikainen, Erkki: Filosofia on tieteen loinen Filosofia on tieteen loinen. 12.3.2010. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 12.3.2010.