Hans Christian Andersen

Kohteesta Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Hans Christian Andersen

Hans Christian Andersen (2. huhtikuuta 1805 – 4. elokuuta 1875) oli tanskalainen kirjailija ja runoilija.

Sitaatteja[muokkaa]

  • "Keisarin uudet vaatteet."
    • "Keiserens nye Klæder." Eventyr, fortalte for Børn (1837). Sadun nimi.
  • "Koko maailmassa ei ole ketään, joka osaa niin paljon satuja kuin Nukku-Matti - hän vasta osaa kertoa."
  • "Kultaus kuluu, / siannahka kestää."
  • "Kuumissa maissa osaa aurinko totisesti paahtaa! Ihmiset käyvät ruskeiksi kuin mahonkipuu; niin, kuumimmissa maissa he päivettyvät neekereiksi."
  • "Kynä se on joka kirjoittaa." [1]
  • "Maailma ei sentään ole hullumpi", sanoi sittiäinen, "täytyy vain ottaa se oikealta kannalta."
  • "Mennyttä, mennyttä, ja niin käy kaikkien tarinoiden!"
  • "Minulla ei ole isää eikä äitiä, olen vain köyhä nuorukainen, mutta Jumala kyllä pitää huolta minusta!"
  • "Mutta minulla on muistoni, niitä ei minulta voida riistää."
  • "Mutta ruukkukasveihin ei voi oikein uskoa", arveli perhonen, "ne seurustelevat liian paljon ihmisten kanssa.
  • "Muurahaiset ovat kuin ovatkin hyvin kunnianarvoista sukukuntaa, ne ovat pelkkää järkeä, kaikki niissä on kuin oikein ratkaistu laskutehtävä ja kaikki pitää paikkansa."
  • "Niin, vaimon kannattaa aina huomata ja osata selittää, että isä on kaikessa viisain ja tekee aina oikein."
  • "Oi, Jumalan kiitos", huokaisi poikanen, "minä olen niin ruma, ettei koirakaan viitsi purra minua."
  • "On uskomatonta mitä kaikkea lapset meidän aikanamme tietävät! Tuskin voi enää keksiä, mitä he eivät tiedä."
  • "Onhan sitä siinäkin alkua – ja siihen me lopetamme."
  • "Silmät eivät ikinä voi kuolla!"
  • "Pyhin päivä kaikista elämän päivistä on se, jolloin me kuolemme: se on viimeinen päivä, muutoksen suuri, pyhä päivä."[2]
  • "Se oli arvostelu, ja se on aina niin viisas - jälkeenpäin." [3]
  • "Tässä lepää hyvin saita rouva. Eläessään hän nousi yöllä ylös naukumaan, jotta naapurit luulisivat että hänellä on kissa. Niin saita hän oli." (SSSK)

Lähteet[muokkaa]

  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 172. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 160. Otava, 1989. ISBN 9511109618.