J. Budziszewski

J. Budziszewski (s. 1952) on hallintotieteen ja filosofian professori Texasin yliopistossa Austinissa, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1981. Hänen erikoistumisalojaan ovat eettinen filosofia, poliittinen filosofia ja näiden kahden tutkimusalueen suhde uskontoon ja teologiaan.

Hän on julkaissut tutkimuksia moraalisen luonnonlain käsitteestä ja sovelluksista. Hän on moraalisen luonnonlain teorian kannattaja.

Sitaatteja

• On mahdotonta säätää lakeja ilman lainsäätämisen moraalisuutta. Yritä ajatella lakia joka ei perustu moraaliseen ideaan; et pysty tekemään sitä.

• Kun, riippumatta huomattavasta älykkyydestä, ajattelija ei voi ajatella suoraan, tulee erittäin todennäköiseksi että hän ei voi kohdata ajatuksiaan.

• Ensimmäinen vastaväite on että on roskaa puhua luonnollisista merkityksistä ja tarkoituksista, koska me ainoastaan kuvittelemme sellaiset asiat. Vastustajan ajattelutavan mukaan merkitykset ja tarkoitukset eivät ole luonnollisia - ne eivät ole todella asioita itsessään - ne ovat ainoastaan katsojan silmässä. Mutta onko tämä totta? Ajatellaan keuhkoja, esimerkiksi. Kun sanomme että niiden tarkoitus on hapettaa verta, sepitämmekö me ainoastaan sen? Ei tietenkään. Hapettamisen tarkoitus ei ole katsojan silmässä; se on keuhkojen designissa itsessään. Ei ole syytä että meillä on keuhkoja erillään siitä. Oletetaan että nuori mies on kiinnostuneempi käyttämään keuhkojaan itsensä päihdyttämiseen haistelemalla liimaa. Mitä sinä ajattelisit minusta jos sanoisin: "Se on kiinnostavaa - arvelen että minun keuhkojeni tarkoitus on hapettaa vereni, mutta hänen keuhkojensa tarkoitus on päihdyttää?" Ajattelisit että olen hullu ja perustellusti niin. Haistelemalla liimaa hän ei muuta tarkoitusta joka on rakennettu hänen keuhkoihinsa, hän ainoastaan rikkoo sitä. Me voimme saada selville muiden designimme ominaisuuksien tarkoitukset samalla tavalla. Silmiemme tarkoitus on nähdä, sydämen tarkoitus on pumpata verta, peukalon tarkoitus on olla vastassa sormia tarttumista varten, kyvyn vihaan tarkoitus on suojella vaarantuneita tavaroita ja niin edelleen. Jos me voimme saada selville kaikkien noiden muiden voimien merkitykset ja tarkoitukset, ei ole syytä ajatella ettemme voi saada selville seksuaalisten voimien merkityksiä ja tarkoituksia. Luonnollinen toiminta ja henkilökohtainen tarkoitus eivät ole toisilleen muukalaisia. Ne ovat yhdistettyjä. Oikeutetusti järjestetyllä ajattelutavalla ne osoittautuvat olemaan erilaisia kulmia näkemykseen samasta asiasta.

• Toinen vastaväite on että ei ole yhtään väliä voimmeko me saada selville seksuaalisten voimien merkitykset ja tarkoitukset, koska 'on' ei merkitse 'pitäisi'. Tämä dogma on myös väärä. Jos silmien tarkoitus on nähdä, silloin silmät jotka näkevät hyvin ovat hyvät silmät ja silmät jotka näkevät heikosti ovat heikot. Sen lisäksi, hyvää tulee seurata; sen seuraamisen soveltuvuus on mitä tarkoittaa mille tahansa olla hyvä. Joten, sopiva asia tehtäväksi huonojen silmien kanssa on yrittää muuttaa ne hyviksi. Jos todella olisi mahdotonta johtaa pitäisi:ä human designin on:ista silloin lääketieteen harjoittamisessa ei olisi järkeä.Eikä terveysopetuksessa. Ota huomioon nuori liimanhaistelija taas. Kuinka meidän pitäisi neuvoa häntä? Onko keuhkojen tarkoitus asiaankuulumaton? Pitäisikö meidän sanoa hänelle: "Imppaa kaikkea haluamaasi, koska 'on' ei merkitse 'pitäisi'. Ei tietenkään; meidän tulisi neuvoa häntä lopettamaan tapa. Meidän tulisi kunnioittaa meidän suunnittelumme 'on':ia. Mitään meissä ei pitäisi laittaa toimeen tavalla joka halveksii sen sisäänrakennettuja merkityksiä ja tarkoituksia.

• Nautinto tulee luonnostaan sivutuotteena jonkin toisen seuraamisesta, kuten toisen ihmisen hyvän, ja paras tapa pilata nautinto on tehdä siitä sinun maalisi.

• Ei-järkevä ajattelija menee minne hänen motiivinsa ja kiinnostuksensa kutsuvat häntä; järkevä ajattelija menee minne argumentti vie hänet.

• Ateisti: 'Kuulen omantunnon äänen, mutta kiellän Jumalan todellisuuden.' St. Thomas: 'Tuo on kuin kuuntelisi jonkun puhuvan, mutta kieltäisi että ketään on siellä.'. Ateisti: 'Oikein; ei ole ketään.' St. Thomas: Silloin et kiellä ainoastaan Jumalaa vaan omantunnon, koska pidät sitä hallusinaationa.' Ateisti: 'Puhuin väärin. Mitä tarkoitin sanoa on että kun kuuntelen omaatuntoa, minä oikeastaan kuuntelen itseäni.' St. Thomas: 'Silloin sinä silti kiellät omantunnon, koska kiellät sen auktoriteetin tuomita sinua. Sen sijaan väität tuomitsevasi itsesi, mutta ei kukaan voi olla tuomari omassa asiassaan."