Loinen

Loinen tarkoittaa vanhassa agraarisessa Suomessa tilattoman väestönosan alinta kerrostumaa, joka eli toisen tuvassa, saunassa tai muissa tiloissa ja sai pääsääntöisesti palkkansa luontaistuotteina. Loinen on myös kasvi tai olio, joka elää toisen kasvin tai olion ravinnonhankinnan tuloksena, esimerkiksi kihomato.

Sananlaskuja

• Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan hiiriä vallalleen. (Sulkava)

• Loisen kanall ei tarvis olla noukkaa. (Jaala)

• Loisina ves venneessä. (Tuusniemi)

• Toinen toista, loinen loista petkeleellä persiiseen. (Pyhäselkä)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto