Luku
- Kaikki päivittäisen tosielämän käytännön toimet tehdään kaksittain. Näemme maailman kahdella silmällä, käytämme sitä kahdella kädellä ja kuljemme sen poikki kahdella jalalla. Koko elämämme on yön ja päivän vaihtelua, joka tapahtuu elämän ja kuoleman ovien välillä. Heti kun pääsemme niiden ohi, kun saavutamme kolmannen vaiheen, asiat muuttuvat täydellisesti. Sen jälkeen ei enää ole loppua. Olemme ikuisuuden kynnyksellä. Kolmosesta tulee ikuisuuden symboli. (Havelock Ellis)
- Kolme koskea kovoa, / Hämehess' oli Hälläpyörä, / Kaatrokoski Kainuhussa, / Ei ole Wuoksen voittanutta, / Ylikäynyttä Imatran. (Kanteletar)
- Kolme on minusta ylen ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä: kotkan jäljet taivaalla, käärmeen jäljet kalliolla, laivan jäljet keskellä merta ja miehen jäljet nuoren naisen tykönä. (Raamattu, Sananl. 30:18-19)
- Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen pedon luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi. ([Raamattu, Ilm. 13:18)
- Ykstoista! Paha luku. Yksi lisää! Kakstoista merkkiä on eläinradan; viis ynnä seitsemän, ne pyhät luvut. (Friedrich von Schiller)
Lähteet
[muokkaa]Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.