Mengzi

Mengzi (孟子) (todennäköisimmin 372–289 eaa.) oli kiinalainen, silloisten pienten kiinalaisvaltioiden hoveissa kierrellyt yhteiskuntafilosofi, Kungfutsen opillinen seuraaja ja keskeinen kungfutselaisen opin kehittäjä. Mengziä pidetään hyvin humaanina ajattelijana. Hänen opetuksensa tunnetaan teoksesta Mengzi, joka sisältää enimmäkseen pitkiä Mengzin ja hallitsijoiden välisiä keskusteluja.

Mengzin keskusteluista on syntynyt useita kiinalaisia sananlaskuja.

Sitaatteja

• ”Onko se soveliasta, että viisikymmentä askelta [pakoon] juosseet nauravat sata askelta [pakoon] juosseita?” [Mengzi I.A.3]

• ”Koirat ja siat syövät ihmisten ruuat, mutta eivät ne ymmärrä syyllistyvänsä haaskaukseen. Maantiellä makaa nälkään nääntyneiden ihmisten ruumiita, muttei tie ymmärrä syyllistyvänsä heitteillejättöön. Ihmisiä kuolee, mutta siitä sanotaan, ettei se ole kenenkään syytä vaan seurausta huonosta satovuodesta. Miten tällainen eroaisi siitä, että joku pistää miehen miekalla kuoliaaksi ja sanoo, ettei se ole minun syytäni vaan aseen? Kuningas lakatkoon syyttämästä huonoja satovuosia, niin kaikki kansa Taivaan alla tulee hänen luokseen.” [Mengzi I.A.3]

• ”Kuninkaan ei pidä ihmetellä, että sata sukua luulevat häntä nuukaksi. Vaihdoitte isomman [uhri]eläimen pienempään. Mitä eroa olisi ollut härällä tai vuohella, jos kuningas kerran surkutteli teloituspaikalle vietävän syyttömyyttä? […] Menettelynne oli ulkokultaista veljellisyyden esittämistä. Näitte härän, mutta ette nähneet vuohta. Herrasmieshän ei kestä katsella luontokappaleen kuolemaa nähtyään sen elävänä eikä saata syödä sen lihaa kuultuaan sen huutavan tuskissaan.” [Mengzi I.A.7]

• ”Se, ettei saa nostetuksi höyhentä johtuu siitä, ettei tahdo käyttää voimaa. Se, ettei näe kärryllistä polttopuita johtuu siitä, ettei tahdo käyttää silmiensä terävyyttä. Se, että sata sukua eivät koe hallitsijan varjelevan heitä johtuu siitä, että hallitsija ei tahdo käyttää suopeuttaan. […] Kun joku sanoo, ettei pysty ottamaan Taivuorta kainaloonsa ja loikkaamaan yli Bohainmeren, hän ei todellakaan kykene siihen. Kun joku sanoo, ettei pysty katkomaan oksia vanhukselle polttopuiksi, hän kyllä kykenisi siihen, muttei tahdo tehdä sitä.” [Mengzi I.A.7]

• ”Antakaa oman sukunne vanhuksille se kohtelu, joka vanhuksille kuuluu ja ulottakaa se myös muiden sukujen vanhuksiin. Antakaa oman sukunne lapsille se kohtelu, joka lapsille kuuluu ja ulottakaa se myös muiden sukujen lapsiin. Kun teette niin, saatte koko Taivaanpiirin kämmenellenne.” [Mengzi I.A.7]

• ”Kun kymmentuhannen sotavaunun valtio hyökkää toiseen kymmentuhannen sotavaunun valtioon ja valloittaja toivotetaan tervetulleeksi pytyllisillä puuroa ja kannullisilla kaljaa, niin tuskinpa siihen on muuta syytä kuin se, että rahvas haluaa välttää hukkumisen tuleen ja veteen. Mutta jos valloittajan myötä vesi syvenee ja tuli kuumenee, rahvas kyllä kääntyy muiden hallitsijoiden puoleen.” [Mengzi I.B.10]

• ”Laiminlyödään paluu, kun ollaan matkalla myötävirtaan, sitä sanon ajelehtimiseksi. Laiminlyödään paluu, kun ollaan matkalla vastavirtaan, sitä sanon ajelehtimiseksi päivät päästään. Kyltymättömän riistanajon seurausta sanon hukaksi ja kyltymättömän ryyppäämisen seurausta perikadoksi. Ensimmäiset kuninkaat eivät huvitelleet ajelehtimalla päivät päästään, eikä heidän matkojaan seurannut hukka tai perikato. Kunpa herrani menettelisi heidän laillaan!” [Mengzi II.B.4]

• ”Herrasmiehen hyve on kuin tuuli ja vähäpätöisen miehen hyve kuin ruoho. Tuuli saa vääjäämättä ruohon lakoamaan.” [Mengzi III.A.2]

• ”Jos rahvaalla on vakaa toimeentulo, heillä on vakaa sydän. Ilman vakaata toimeentuloa heidän sydämensä ei ole vakaa. Kun heidän toimeentulonsa ei ole vakaa, he turvautuvat vilppiin, sortuvat vääryyksiin, eivätkä kaihda mitään.” [Mengzi III.A.3]

• ”Maaveron suuruus oli laskettu monen vuoden keskimääräisen sadon mukaan ja oli aina sama. Hyvinä vuosina viljaa oli vaikka susien maata eikä kovempikaan verotus olisi ollut kohtuutonta, mutta silti veroa kerättiin niukasti. Huonoina vuosina viljaa ei ollut tarpeeksi, vaikka jokainen jyvä olisi harattu pellolta talteen, mutta silti veroa kerättiin täysimääräisesti. Ne, jotka virkamiehinä oli asetettu rahvaan isiksi ja äideiksi saivat osakseen karsaita katseita, koska rahvaalla ei vuoden lopussa – kovan työn jäljiltä – ollut tarpeeksi viljaa, jolla he olisivat voineet ruokkia omat isänsä ja äitinsä, niin että heidän piti ottaa lainaa selvitäkseen. Tämän vuoksi vanhuksia ja lapsia tuupertui kastelukanaviin. Miten virkamiehet silloin pystyivät olemaan rahvaalle isiä ja äitejä?” [Mengzi III.A.3]

• ”On niitä, jotka vaivaavat mieltään ja niitä, jotka vaivaavat ruumistaan. Ne, jotka vaivaavat mieltään, hallitsevat muita. Niitä, jotka vaivaavat ruumistaan, muut hallitsevat. Ne, joita hallitaan, ruokkivat muut. Niitä, jotka hallitsevat, muut ruokkivat. Tämä on säännönmukaisuus kaikkialla Taivaan alla.” [Mengzi III.A.4]

• ”Tavarat eivät ole samanveroisia, se on tavaroiden olemus. Jotkin ovat kaksi kertaa tai viisi kertaa, jotkin kymmenen tai sata kertaa, jotkin tuhat tai kymmenentuhatta kertaa kalliimpia. Jos te pidätte kaikkia tavaroita saman arvoisina, sotkette koko Taivaanpiirin järjestyksen! Ei kai kukaan haluaisi valmistaa olkisandaaleja, jos suurista saisi saman rahan kuin pienistä?” [Mengzi III.A.4]

• ”Ne jotka kammoksuvat kuolemaa, mutta ilakoivat epäveljellisistä toimista ovat kuin niitä, jotka inhoavat humalaa, mutta pakottavat itsensä juomaan olutta.” [Mengzi IV.A.3]

• ”Se, joka myötäilee Taivasta, säilyy elossa; se, joka vastustaa Taivasta, tuhoutuu.”[Mengzi IV.A.7]

• ”Kirjoitusten kirjassa sanotaan: ’Taivaan langettama tuho on vältettävissä, itse aiheutettu tuho on vääjäämätön’. Tätä minäkin tarkoitin.” [Mengzi IV.A.8]

• ”Joitakuita ylistetään ansiotta. Joitakuita herjataan, vaikka he ovat yrittäneet kaikkensa.” [Mengzi IV.A.21]

• ”Kuuliaisuutta vastaan voi rikkoa kolmella tavalla, ja suurin rikkomus on jäädä vaille perillisiä.” [Mengzi IV.A.26]

• ”Nykyisten ruhtinaiden alamaisten neuvosmiesten arvostelusta ei oteta vaarin eikä heidän neuvojaan kuunnella, niin että ravitseva sade ei lankea rahvaan ylle. Kun neuvosmies yrittää lähteä maasta, ruhtinas ottaa hänet kiinni ja tuottaa vaikeuksia hänen tielleen. Samana päivänä kun neuvosmies on poistunut maasta, ruhtinas ottaa hänen maaomaisuutensa itselleen. Tällaista ruhtinasta voi sanoa alamaistensa viholliseksi.” [Mengzi IV.B.3]

• ”Mahtimiehet ovat niitä, jotka eivät ole menettäneet pienokaisten [eli alamaistensa] sydämiä.” [Mengzi IV.B.12]

• ”Kun voi joko ottaa tai olla ottamatta, ottaminen loukkaa lahjomattomuutta. Kun voi joko antaa tai olla antamatta, antaminen loukkaa hyväntahtoisuutta. Kun voi joko kuolla tai olla kuolematta, kuoleminen loukkaa rohkeutta.” [Mengzi IV.B.23]

• ”Kun ymmärtää taivaan korkeuden ja taivaankappaleiden kaukaisten liikkeiden vaikuttimet, voi yhdellä istumalla saada selville talvipäivänseisauksen päivät tuhannen vuoden ajalle.” [Mengzi IV.B.26]

• ”Antamalla oman käsityksensä kohdata tekstin tarkoituksen voi saavuttaa ymmärryksen tekstistä. Pelkkien sanojen perusteella joutuu harhaan.” [Mengzi V.A.4]

• ”Yi Yin sanoi: ’Taivas on synnyttänyt tämän rahvaan, ja se on antanut ensin tietoisuuden saavuttaneille tehtäväksi herättää ne, jotka eivät ole vielä saavuttaneet tietoisuutta, ja ensin heränneille tehtäväksi herättää ne, jotka eivät ole vielä heränneet.’ Minä olen tämän Taivaan synnyttämän rahvaan ensin heränneitä. Minun kuuluu herättää tämä rahvas Yaon ja Shunin Tien opetusten avulla.” [Mengzi V.B.1]

• ”Viisautta voi verrata taitoon ja esikuvallisuutta voimaan. Kun ammut nuolen sadan askeleen päähän, nuolen kantama riippuu voimastasi. Osuminen ei ole kiinni voimastasi.” [Mengzi V.B.1]

• ”Virkaan ei pidä astua köyhyyden vuoksi, mutta toisinaan niin tulee tehdyksi. […] Sen, joka astuu virkaan köyhyytensä vuoksi, kuuluu kieltäytyä arvoasemista ja tyytyä matalaan virkaan.” [Mengzi V.B.5]

• ”Ihmisen sisimmän olemuksen voi muokata hyväksi, jolloin ihmisen luontoa voi sanoa hyväksi. Jos ihminen tekeekin pahuuksia, syy ei ole ihmisen synnyinlahjoissa. Kaikki ihmiset tuntevat sydämessään myötätuntoa, kaikki ihmiset tuntevat sydämessään häpeää ja halveksuntaa, kaikki ihmiset tuntevat sydämessään arvostusta ja kunnioitusta, kaikki ihmiset tuntevat sydämessään oikean ja väärän eron.” [Mengzi VI.A.6]

• ”Ihmiset ymmärtävät hävetä sitä, että heidän sormensa ei vedä vertoja muiden sormille. Sen sijaan he eivät ymmärrä hävetä sitä, että heidän sydämensä ei vedä vertoja muiden sydämille. Tätä sanotaan ymmärtämättömyydeksi asioiden luokista.” [Mengzi VI.A.12]

• ”Vasta tehtyään toistuvasti virheitä ihminen osaa korjata ne.” [Mengzi VI.B.15]

• ”Opettamisessa on monia keinoja. Kun minä en välitä opettaa joitakuita, annan sillä tavalla heille opetuksen.” [Mengzi VI.B.16]

• ”Toimivat ymmärtämättä, noudattavat tapojaan niitä miettimättä, seuraavat koko ikänsä tietään tietämättä mikä tie se on. Sellaisia ovat kansanjoukot.” [Mengzi VII.A.5]

• ”Älä tee muille, mitä he eivät tee sinulle. Älä toivo muiden osaksi sellaista, mitä he eivät toivo sinun osaksesi. Siinä kaikki.” [Mengzi VII.A.17]

• ”Hänen neljä raajaansa eivät puhu, mutta niiden liikkeet tekevät hänen kuulijansa vakuuttuneiksi.” [Mengzi VII.A.21]

• ”Se että edustaa keskitietä puntaroimatta ääripäiden etuja ja haittoja on sama, kuin edustaisi jompaa kumpaa ääripäätä. Vastenmielistä yhden ääripään edustajissa on se, että he ovat Tien tuholaisia. He poimivat yhden ajatuksen ja heittävät pois sata.” [Mengzi VII.A.26]

• ”Kevättä ja syksyä -teoksessa ei kerrota oikeutetuista sodista. Aina on ollut hallitsijoita, jotka ovat pitäneet itseään muita parempina.” [Mengzi VII.B.2]

• ”Tunnetaan tapauksia, että jokin epäveljellinen vallantavoittelija on saanut käsiinsä ruhtinaskunnan, mutta sellaisesta ei ole kuultukaan, että joku epäveljellinen olisi saanut käsiinsä koko Taivaanpiirin.” [Mengzi VII.B.13]

• ”Tärkein on rahvas, toiseksi tärkein on maan ja viljan alttari [eli valtio], ja vähiten tärkeä on ruhtinas.” [Mengzi VII.B.14]

• ”Ihmisten vikana on lyödä laimin omat peltonsa ja kitkeä muiden pellot. Muilta he vaativat paljon, mutta omia velvollisuuksiaan he pitävät vähäisinä.” [Mengzi VII.B.32]

Viitteet

• Mengzi: Mengzi – veljellisyyden tie. Suomentanut ja selityksin varustanut sekä taustoittavat luvut kirjoittanut Jyrki Kallio. Helsinki: Gaudeamus, 2020.