Siirry sisältöön

Teemu Keskisarja

Wikisitaateista
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Teemu Keskisarja Helsingin kirjamessuilla 2012.

Teemu Keskisarja (s. 1971) on suomalainen historiantutkija ja perussuomalainen poliitikko.

Sitaatteja[muokkaa]

  • Jos minun tuotteliaisuudelleni on jokin kouriintuntuva syy, niin se on se, että en ole tekemisissä minkään sosiaalisen median kanssa. Työkaverit, täysin järkevät ja periaatteessa ahkeratkin ihmiset, runkkaa netissä sen koko työaikansa.[1]
  • Minulla on vakaumus. Se on suomen kieli ja Suomen mieli. Pakkoenglanti on aivosyöpä, joka perussuomalaisten pitää leikata tai sytostaateilla hoitaa kuntoon. Suomen kieli todella on uhanalainen, se voi näivettyä kyökkikäyttöön."[2]
    • Keskisarjan perustelut lähteä perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi 2023
  • Kannatan fanaattisesti luonnonsuojelua ja aivan henkeen ja vereen olen Suomen metsien varjelemisen puolella. Mutta Brysselin ylikansallinen moraalipörssi ei ole siihen oikea väline. Siinä eivät ole vastakkain tiede ja populismi, vaan maalaisjärki ja maalaisjärjettömyys.[2]
    • Keskisarjan näkemys luonnonsuojelusta
  • Eduskunnassa on 200 miestä ja naista, ehkä joku muunsukupuolinenkin. Joukkoon kyllä mahtuu yksi epäarvokas Teemu, onhan rumia ja likaisia ihmisiä Suomen kansassakin.[3]

Opiskelijoista[muokkaa]

  • “Kampuksilla ei missään nimessä laahusta nälkiintyneitä nuorukaisia ja neitokaisia ryysyissä, ei sinne päinkään: irtokynnet kimaltavat, hieno partavesi tuoksuu, tekoripset räpsähtelevät. Ja voitteko kuvitella — monella opiskelijaköyhäläisellä on kalliimmat kuteet kuin edustaja Keskisarjalla, joka tienaa seitsemän tonnia kuussa. Ja jos elo kantakaupungin opiskelijayksiössä ahdistaa eikä ilmainen opiskelijalounas maita, niin tämä talousarvio kannustaa opiskelijoita menemään töihin tai jopa valmistumaan etuajassa.“[4][5]
  • En seuraa somea, varsinkaan kiinalaisia vakoilusovelluksia. Mutta shakkikaverini kertoivat videosta. Olen asiasta huvittunut, hyvilläni ja imarreltu. Sikahauskaa, että minun viheliäinen olemukseni inspiroi nuoria taiteilijoita.[6]
  • Opiskelijoiden etuisuudet ovat fantastiset – kaikkien aikojen ylivoimaisella ennätystasolla. Olen kirjoittanut aiheesta 3–4 kolumnia. Niissä vertaan nykyisiä syöttiläitä ja uikuttajia 1960–70-luvun oikeasti asunnottomiin maaltamuuttajiin ja 1940-luvun nuoriin akateemisiin sotaveteraaneihin, joilla ei ollut ”mielenterveys­palveluita” ensinkään. Vielä olemattomampia olivat opiskelijoiden sosioekonomiset edut 1600-1800-luvuilla. Jotenkin opiskelijat selvisivät opinnoista ja elämästä hengissä, vieläpä pitivät hauskaa, korkeintaan pappi psykiatrina ja paloviina psyykenlääkkeenä.[6]
  • Minä itsekin uikutin opiskelijana kurjasta toimeentulostani. En ymmärtänyt olla kiitollinen yhteiskunta-nimiselle hepulle siitä, että sain aivan ilmaiseksi ja tukienkin kera lukea tohtoriksi saakka ja vieläpä väitellä aivan älyttömästä aiheesta, joka hyödytti vain omaa napaani.[6]
  • Lopettakaa internetissä kyhjöttäminen ja digitaalinen keinoelämä. Astelkaa luentosaliin, luontoon, töihin tai kapakkaan. Vitutus ei suinkaan helpota vanhemmiten. Köyhäily opiskelijana oli muistaakseni paljon mielenkiintoisempaa kuin arki rikkaana ikäloppuna kansanedustajana.[6]
  • Suomi on melkein ainoa maa maailmassa, jossa opintie tohtoriksi asti on ilmainen ja jopa tuettu. No, enpä osannut itsekään olla siitä kovin kiitollinen vielä silloin kun itse opiskelin. Kiittämättömyys on maailman palkka.[7]
  • Tilastojen mukaan opiskelijoiden päihteiden käyttö on vähentynyt. Olen siitä erittäin huolissani. Akateemiset ilot ja surut kannattaisi huuhdella alkoholilla, kuten kaikki aiemmatkin polvet ovat tehneet. Mielenterveysongelmien lisääntyminen johtuu kuivasta kyhjöttämisestä ja somen epäsosiaalisesta keinoelämästä. Mikään raha tai ammattiapu ei valitettavasti pelasta nuorisoamme tältä vitsaukselta.[7]

Lähteet[muokkaa]