Charles Dickens

Charles John Huffam Dickens (7. helmikuuta 1812 Portsmouth – 9. kesäkuuta 1870 Higham, Kent) oli englantilainen kirjailija.

• - Eihän se vain ole runoa? keskeytti hänen isänsä taas. - Ei, ei. - Hauska kuulla, tuumi Weller. - Runous on luonnotonta; kukaan ei puhu runoa, paitsi suntio Tapaninpäivänä, tai Warrenin kenkämuste tai Rowlandin öljy tai joku niistä puliveivareista.

• Hiljaisuus on vastauksena sietämätön.

• Hänellä oli vain yksi silmä, ja yleinen ennakkoluulo pitää kahta parempana.

• Jos ei olisi pahoja ihmisiä, ei olisi hyviä lakimiehiä.

• Kerran herrasmies, aina herrasmies. (SSSK)

• Korvani ovat kuurot, kurkkuni käheä, nenäni punainen, poskeni kalvakat, silmäni vetiset, niveleni kipeät ja mieleni kärttyisä.

• Kun ylhäisen perheen poika ei saavuta toivottua menestystä virkaurallaan kotimaassa, on hyvin tavallista että hänet lähetetään merille.

• - Minä lupaan syödä oman pääni, lisäsi Mr. Grimwig ja koputti kepillään lattiaa.

• Näyttäkäähän, sanoi sokea.

• Oliver huusi täyttä kurkkua. Jos hän olisi tiennyt olevansa köyhäinhoitolautakunnan ja kirkonisännistön hellän huolenpidon varaan jätetty orpo, hän kukaties olisi huutanut vielä kovemmin.

• On kirjoja joiden ylivoimaisesti paras anti on kannet ja selkä.

• Paha pysähtyy usein itseensä ja kuolee tekijänsä mukana, mutta hyvyys ei koskaan.

• Pyydän vain, että saisin olla vapaa. Perhoset ovat vapaita.

• Rakkaudesta kotiin on noussut rakkaus isänmaahan.

• Syvällä ihmisrinnassa asuu kiihko jahdata jotakin.

• Taivaan vanha emäntä kynii hanhiaan aika kovakouraisesti tänään.

• Tukahduta ruokahalusi, niin olet kukistanut ihmisluonnon.

• Tässä on sääntö kaupankäyntiin: "Tee toisille niin kuin he tekisivät sinulle."

• Vahinkoja sattuu parhaimmissakin perheissä.

Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.