Suomalaisia sananlaskuja

Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Question book-3.svg Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.
Lähteettömät tiedot saa myös kyseenalaistaa tai poistaa.

Suuri osa vanhoista suomalaisista sananlaskuista on tehty kalevalaiseen runomittaan. Ne sananlaskut, jotka ovat olleet alun perin osa pitempiä kalevalamittaisia kertomuksia, esimerkiksi kertomuksen loppupuolella sanottuja opetuksia, on merkitty "kalevalaisesta runoudesta".


A - E - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - Y - Ä

Väinämöisen kiellot - Väinämöisen sanomiksi väitetyt opettavat sanalaskut


A[muokkaa]

  • Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää.
merkitys: On hyvä herätä varhain aamulla ja mennä aikaisin nukkumaan
  • Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden.
  • Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset männöö aina naimisee.
  • Aatto joulusta parasta, iltapuoli pääsiäistä.
  • Aatto on juhlista jaloin.
  • Ahkera tytär kasvattaa laiskaa äitiä.
  • Ei ole hyvä ihmisille.
  • Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
  • Ahne on hyvä ottaan mutta käs vapisee, jos antaa tarttis.
  • Ahneella on paskainen loppu.
  • Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
merkitys: Toisilla tuntuu aina menevän paremmin kuin itsellä
  • Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. myös pelkkä Aika aikaa kutakin
merkitys: käytetään (haikeasti) jonkin aikakauden päättyessä
  • Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.**
merkitys: Päätökset kannattaa tehdä nopeasti, sillä arvelemiseen ja miettimiseen saa kulutettua paljon aikaa ilman tulosta.
  • Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston.
merkitys: Kannattaa toimia nopeasti, mutta ahneus kostautuu.
  • Aikainen mato tulee syödyksi.
  • Aika näyttää.
  • Aika parantaa haavat.
  • Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia.
merkitys: Aina on niitä jotka ottavat kunnian toisten tehdessä työn.
  • Aina roiskuu, kun rapataan.
  • Aina vaivainen valittaa.
  • Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. (latinal. sananlasku)
  • Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.
  • Akka mies asetta paitsi.
  • Akoilla ja susilla on maailma pilattu.
  • Alkoholistiksi ei tulla, vaan alkoholistiksi synnytään.
  • Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
  • Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotona ollut.
merkitys: Käytetään, kun joku kehuu työllä, jota ei itse tehnyt tai anopeilla on tapana sekaantua toisten asioihin (voidaan laajentaa myös muihin ihmisiin)
  • Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan.
  • Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
  • Antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa.
  • Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas.
  • Arka mies ei saa kaunista vaimoa.
  • Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
  • Arvonsa mies ansaitseepi, vaan ei liikaa ylistystä.
  • Ase miestä myöten.' ' Miestä myöten miekka vyölle
  • Asiakas on aina oikeassa.
  • Asialla on kaksi puolta.
  • Askel askeleelta portaita kiivetään.
  • Aukaista sanainen arkkunsa.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin.
  • Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa.
  • Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
  • Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään.
  • Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.

E[muokkaa]

  • Edes joku tolkku pitää olla, sanoi hoitaja kun hullua elvytti.
merkitys: Tajutonta jakomielitautista elvyttävälle hoitajalle kelpaa niin Napoleon kuin Pertti, kunhan elottomaan potilaaseen saadaan edes joku taju/tolkku.
  • Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
  • Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa.
  • Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään.
  • Ei auta itku markkinoilla.
  • Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.
  • Ei auta kylmä käärö vinoon naamaan.
  • Ei elämä irvistellen somene.
  • Ei elävä kuolevansa usko.
  • Ei haukku haavaa tee, ellei halol' päähän lyö.
  • Ei haukkuva koira pure.
  • Ei helmiä sijoille.
  • Ei hiiri heinäkuorman alle kuole.
  • Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa.
  • Ei ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa.
  • Einari nari, pieri ja pani.
  • Ei järkeä kauhalla päähän ajeta.
  • Ei kahta hyvää, luvata ja pitää.
  • Ei kahta ilman kolmatta.
  • Ei kaikille jaettu leipä moninkertainen ole.
  • Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää.
  • Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa.
  • Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.
  • Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
  • Ei kateen kontti ole koskaan täysi.
  • Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle.
  • Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä.
  • Ei koira siitä suutu, kun sitä leivällä päähän viskaa.
  • Ei korppi korpin silmää noki.
  • Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.
  • Ei kukaan ole seppä syntyessänsä.
  • Ei kukaan oo köyhän lanko.
  • Ei kukko käskien laula.
  • Ei kukko käskien laula, eikä kana kotkota.
  • Ei kusihätä paskomalla lähre.
  • Ei kysyvä tieltä eksy.
  • Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla.
  • Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
  • Ei köyhän laina kauvaksi kerkee.
  • Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja.
  • Ei lapset muuta tarvitse kuin tuttipulloo ja vittaa.
  • Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on.
  • Ei leikki leivässä pidä.
  • Ei lukemalla uimaan opi, veteen on mentävä!
  • Ei Luojakaan laiskoja elätä.
  • Ei lämmin luita riko.
  • Ei makeaa mahan täydeltä.
  • Ei melatta merelle.
  • Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä.
  • Ei mieli mettä keitä.
  • Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
  • Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
  • Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
  • Ei niin pientä putkee, ettei reikää keskellä.
  • Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
  • Ei näe metsää puilta.
  • Ei nöyrän kaulaa katkaista.
  • Ei oikeus saa yösijaa, mutta vääryys istuu peräpenkillä.
  • Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
  • Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista.
  • Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.
  • Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä.
  • Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Ei omena kauas puusta putoa.
  • Ei oo kiire kirkkoon, ku pappi on paitasillaan ja lukkaril on lusikka suussa.
  • Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.
  • Ei oppi ojaan kaada.
  • Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä.
  • Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Ei paska punniten parane.
  • Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan.
  • Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.
  • Ei pisara meressä tunnu.'
  • Ei puku tee pyhimystä.
  • Ei puu ensi lyönnillä kaadu.
  • Ei raha puussa kasva.
  • Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
  • Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä.
  • Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
(Tuntematon sotilas)
  • Ei sanottu sana suuhun palaa.
  • Ei savua ilman tulta.
  • Ei se eilisen teeren poika ole.
  • Ei se helvettikhä niin kuuma ole, kun pappi sen saarnaa.
  • Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
  • Ei se ota, jos ei annakaan.
  • Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee.
  • Ei se pelaa joka pelkää.
  • Ei se putoaminen, vaan se äkkipysäys.
  • Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.
  • Ei se tapa mikä vahvistaa.
  • Ei se murehtimalla parane.
  • Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
  • Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe.
  • Ei silmä osaa ota.
  • Ei sitä kortilla autoa ajeta.
  • Ei sitä koskaan tiedä mis puus piru istuu...
  • Ei sota sanomittaan mene.
  • Ei sota yhtä miestä kaipaa.
  • Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
  • Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi.
  • Ei sudesta lammasta tee, jos se lammasaitauksessa syntyy.
  • Ei susi silmiänsä häpee.
  • Ei suuret sanat suuta halkaise.
merkitys: teot painavat enemmän kuin sanat
  • Ei syntyvä sijaa katso.
  • Ei syyhyttä saunaan.
  • Ei sää sääreen tartu.
  • Ei talosta lähdetä kuin torpasta.
  • Ei terve ruumis työtä kaipaa.
  • Ei tippa tapa ellei tipasta tule tapa.
  • Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku.
  • Ei todenpuhuja saa yösijaa.
merkitys: totuudella ei elä
  • Ei tule lasta eikä paskaa.
  • Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia.
  • Ei tupella tapella.
  • Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.
  • Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
  • Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä - niitä kasvaa itsestänsä.
  • Ei työ tehden lopu eikä uni maaten
  • Ei työt tekemällä lopu.
jatko: ..eikä järvi soutamalla kulu.

..eikä ketjut polkemalla lopu.

  • Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä.
  • Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa.
  • Ei tässä kurjuutta kummempaa.
  • Ei vahinko tule kello kaulassa.
  • Ei vahinko yksinään tule.
  • Ei vanha koira istumaan opi.
  • Ei vanhuus mieltä anna, vaan opettaa hiljaa kävelemään.
  • Ei vara venettä kaada.
(kalevalaisesta runoudesta)
asiayhteys: Veneretkueen mukaan saadaan kesken matkaa sankari, joka samalla tuo mukanaan veneeseen korkeamman laidan.
  • Ei varsa silloin vanha ole, kun on emo elossa.
  • Ei vedessä veneen jäljet tunnu.
  • Ei velka mätäne.
  • Ei vierivä kivi sammaloidu.
  • Ei viikate heiniä valitse.
  • Ei viina lisää voimia anna, mutta lisää rohkeutta.
  • Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa.
  • Ei välillä väliä, kunhan saa välillä väliä.
  • Ei yks akka riitele eikä yks puu pala.
  • Ei yksinäinen puu valkeeta ota.
  • Ei yksi pääsky kesää tee.
  • Eihän se niin kiire oo,ettei lähteä kerkiä.
  • Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.
  • Elämä ilman työtä, on kuin housut ilman vyötä.
  • Elämä ei laiskoja ruoki.
  • Elämä on kuin lapsella paita: lyhyt ja sontainen.
  • Elämä voittaa, minä tulen toiseksi.
  • Enemmän päiviä kuin kakkaroita.
  • Eniten tyhjät tynnyrit ääntä pitää.
  • Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.
  • Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa.
  • Ennen maa repeää kuin huora häpeää.
  • Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö.
  • Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa.
  • Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
  • Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy.
  • Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.
  • Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin.
  • Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.
  • Ensin mies tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.
  • Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka.
  • Esteet katoavat etevän tieltä.
  • Eteenpäin elävän mieli.
  • Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon.
  • Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.
  • Ei oppi ojaan kaada.

=Hurratkaa katupojat, koulu palaa.

H[muokkaa]

  • Haihtu ku pieru Saharaan.
  • Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
  • Harjoitus tekee mestarin.
jatkoa: ...ja mestarikin harjoittelee.
  • Haukkuva koira ei pure.
  • Hakkaa päälle pohjan poika.
  • Hedelmistään puu tunnetaan.
Ajatus Raamatusta, Matteus 7:16,17
  • Hei hulinaa, sano mummo, kun kirnuun pieras.
  • Heikot sortuu elon tiellä.
jatkoa: ...ja toiset senkun porskuttaa.
  • Helposti saatu on helposti menetetty.
  • Heleppoo kun paskanajo iliman perälautaa
  • Helppoa ja hauskaa kuin lapsen tekeminen.
  • Helppoa ku heinänteko.
  • Herranen ruumis, vaikka on huonot vaatteet.
  • Herra on herra helvetissäkin.
  • Herra se on herrallakin.
  • Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes.
  • Herrat ja koirat jättävät oven auki.
  • Hiiri pitkän säästön syö.
  • Hiki laiskan syödessänsä, vilu työtä tehdessänsä.
  • Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.
  • Hiljaa jonossa, kaikki saa mutt' komiat ensin.
  • Hiljaa kuin mykkä paskalla.
  • Hiljaa ku kusi sukassa.
  • Hiljaa mäessä.
  • Hiljaista kuin huopatossutehtaalla
  • Hillavuosi, hallavuosi.
  • Historia toistaa itseään.
  • Hitaita herrain kiiruut.
  • Hoh, hoh, hoijjakkaa, ei jaksa naijakkaa.
  • Hoh, hoijakkaa, ko ei jaksa uijakkaan.
  • Hommat hanskassa, hanskat hukassa.
  • Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
  • Huh hellettä, sanoi jänis pakkasella.
  • Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin.
  • Hulluilla on halvat huvit.
  • Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa.
  • Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
  • Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.
  • Hulluja on 99 eri lajia ja hulluin on se, joka paskalla ollessaan laulaa.
  • Hullulla halvat huvit, viisaalla vielä halvemmat.
  • Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset.
  • Hullun eväs ensin syödään.
  • Hulluna on hyvä olla kun ei vain järki puutu.
  • Hullu niin kylpee, että nahka lähtee.
  • Hullu ei huomaa, eikä viisas sano mitään.
  • Huokaa sydän, älä halkea!
  • Huono paimen, joka sutta rakastaa.
  • Huono työ tulee kalliiksi.
  • Huvinsa kullakin.
  • Hymyilee ku vittu rikkinäist aluishousuist
  • Hyvin menee mutta menköön.
  • Hyvin menee, herrat nauraa!
  • Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu.
  • Hyvin rukoiltu on puoliksi tehty.
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
  • Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan.
  • Hyvä kello kauas kuuluu.
jatkoa ...paha vielä kauemmas.
  • Hyvä tuli mummon jalasta.
jatkoa ...kun tervattiin.
  • Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi.
  • Hyvän työmiehen perse on aina jouhen verran raollaan.
  • Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.
  • Hyvään pyritään, mutta priimaa tuppaa tulemahan.
  • Hyvää yötä sano mummo, kun silmä puhkes.
  • Hyvää yötä, hyvää yötä, kirput syököön kaiken kaiken yötä ja lutikat luuta myöte.
  • Hyvää yötä, hyvää yötä, kirput syököön kaiken yötä, luttikaiset lutkutelkoot, pienet pojat kutkutelkoot.
  • Hyvää yötä, Jeesus myötä, kauniita unia, enkelten kuvia.
  • Hyvää yötä, jeesus myötä, kiitos tästä päivästä.
  • Hyviä unia, oman kullan kuvia, höyrylaivoja ja junia.
  • Hyvät kuolee ensin.
  • Hädässä ystävä tunnetaan.
  • Häjyn ei oo koskaan hyvä olla, jos ei nälkä huuda niin paska pyytää.
  • Häntä heiluttaa koiraa
  • Hätä ei lue lakia.
  • Hätä keinot keksii.
  • Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
  • Hätäkös tässä valmiissa maailmassa.
  • Hävis kuin pieru Saharaan.

I[muokkaa]

  • Idiootit pyörittävät maailmaa, nerot hallitsevat kaaoksen.
  • Idästä ei tule muuta hyvää kuin aurinko.
  • Ihmemies Intiasta: varpaanvälitkin 15 senttiä.
  • Ihmemies Intiasta, syö rautaa, paskantaa kettinkiä.
    • Tuntemattomassa sotilaassa Koskela sanoo: "Koskela Suomesta: Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä."
  • Ihminen päättää, Jumala säätää.
  • Ihminen se pappikin on.
  • Ihmisen elanto on orjuuden olento.
  • Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä.
  • Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tahi illasta.
  • Ilmainen tulitikku voi tulla kalliiksi, jos poltat talosi.
  • Ilman muuta ja muut ilman.
  • Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää.
  • Ilo ilman viinaa on teeskentelyä.
  • Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän.
  • Ilta on aamua viisaampi.
  • Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko.
  • Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Iso ääni ja vähän villoja, sanoi kissa kun pirua keritsi.
  • Iso on jorma meisselillä, pieni kalu kummallakin.
  • Isäntä on aina vieraan väärtti.
  • Itku ei auta markkinoilla.
  • Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään nauramisesta.
    • muunnelmia: Itku pitkästä ilosta, pieru paljosta naurusta. ja Itku pitkästä ilosta, rupsu paljosta naurannasta.
  • Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.
  • Itselleen kissa kiusaa tekee, kun puree omaa häntää.
  • Itsekehu haisee,todella pahalle,yleensä myös rahalle
  • Iltarusko hyväks päiväks, aamurusko päivän pasko.

J[muokkaa]

  • Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.
  • Joka aamusella nauraa, se on iltasella haukan persiissä.
  • Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää.
  • Joka härjillä kyntää, se häristä haastaa.
  • Joka kaikkia kirjoja uskoo, ei nuorata kuole.
  • Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.
  • Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
  • Joka kusematta pieree, se naimatta kuoloo.
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Joka kynnykselle kykenee ja pajulla kestää.
  • Joka laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Joka leikkiin ryhtyy, se sen kestäköön.
  • Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.
  • Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
  • Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
  • Joka synnitön on, se viskatkoon ensimmäisen kiven.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, saa vaivaa.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se myös talon rakentaa.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se parhaiten nauraa.
alkuperä: Raamattu, Sananlaskut 26:27 "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle."
  • Joka toista haukkuu, sen napa paukkuu ja se pannaan mustalaisen räkälaukkuun.
  • Joka tyttönä toruu, se akkana tappelee.
  • Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää
  • Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
jatkoa: ja sitä molempiin, joka unohtaa.
  • Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
  • Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.
  • Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.
  • Jokainen on oman onnensa seppä.
  • Jokainen pisara muovaa kiveä.
  • Jokainen taaplaa tyylillään.
  • Joko rauha taikka rauta.
  • Joku tolkku pitää olla kerjätessäkin, että menee yhteen paikkaan vain kerran.
  • Jo laiskakin virkoaa kun tulee kotialähdön aika.
  • Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.
  • Jonka mesi kielessä, sillä myrkky mielessä
  • Jonka nuorena varastaa, sen vanhana omistaa
  • Jonossa kuin köyhän talon porsaat.
  • Joopa joo, sanoi renki päissään.
  • Joopa joo, sano jätkät päissään.
  • Joopa joo, sano jätkät päissään, eikä ne paljon muuta sanoneetkaan.
  • Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
  • Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
  • Jos antaa kädelle peniksen, se vie kassitkin.
  • Jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat meille nisua.
  • Jos ei kustessa piere, niin ei naidessa nauti.
  • Jos ei puhe auta, niin puukko jumalauta!
  • Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin sitten kaivetaan hauta.
  • Jos ei sauna, terva tai viina auta, niin tauti on tappava.
  • Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
  • Jos joku puhuu vioistasi, kerro hänelle loputkin.
  • Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita.
  • Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.'
  • Jos muija markan tuo niin kaksi se vie.
  • Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä.
  • Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa.
  • Jos tädillä ois munat, niin täti olis setä.
  • Jos työ olisi herkkua, niin herrat tekisivät sen itse.
  • Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi.'
  • Joukossa tyhmyys tiivistyy.
  • Jouluna saa syödä yölläkin.
  • Joutilas kuin vanha allakka.
  • Juoksoo ku Jerusalemin suutari.
  • Juosten on matka joutuisampi.
  • Jyrki, Jyrki, älä tyrki!
  • Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta.
  • Jäljestään jäniskin tunnetaan.'
  • Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
  • Jännittää, sano mummo kun kahvimerkkiä vaihto.
  • Järkeä kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.
  • Järki hoi, äly älä jätä!
  • Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
  • Jäädä kuin nalli kalliolle

- alunperin "Jäädä kuin alli kalliolle", sillä alli ei pysty lähtemään lentoon tasamaalta. Nalli-sana on tullut käyttöön ilmeisesti kuulovirheen takia, sillä puheessa n-kirjain kertautuu seuraavan sanan alkaessa vokaalilla!

  • Jäädä kuin tikku paskaan

K[muokkaa]

  • Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
  • Kahdesta pahasta valitse pienempi.
  • Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän.
  • Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon persiissä.
jatko: ...ja sekin sulaa pois
  • Kaikki muu on turhaa, paitsi saunominen.
  • Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
  • Kaikki tiet vievät Roomaan.
  • Kaikki tiiliskiveä pienempi on rakkautta.
  • Kaikkia meitä hassuttaa, mutta eri lailla kutakin.
  • Kaikkea se sakemanni keksii, sanoi piika kun siilin näki
  • Kaikkeen tottuu. Ensimmäinen päivä hirressäkin on pahin.
  • Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki
alkuperä: Saamelainen sananlasku
  • Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.
  • Kaikkiruokainen köyhän lapsi.
  • Kaino mies ei saa kaunista akkaa.

Kala syö, kuin limppu sialle.

  • Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
  • Kaksin aina kaunihimpi.
  • Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse.
  • Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä.
  • Kana on munaa viisaampi.
  • Kansan käsi on karttuisa.
  • Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Kateus vie kalatkin järvestä.
  • Katkes ku kanan lento!
  • Katkes ko Räikkösen ralli!
  • Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta, katsot koko ikäsi.
  • Kauan on köyhä kallellaan ennen kuin kaatuu.
  • Kauas on pitkä matka.
  • Kaukaa se on vesikin makeampi.
  • Kauneus on vain iholla, mutta rumuus menee luuhun saakka
  • Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.
  • Kaunis on kaunis vain nuorena, mutta ruma on vanhanakin ruma.
  • Kaunis ääni, mutta ammuvainaan nuotti.
  • Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
  • Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
  • Kauppa se on, joka kannattaa.
  • Kaupungis menöö rahaa, vaikkei kukkarua aukaasekkaa.
  • Kaveria ei jätetä!
  • Kaverille ei jätetä!
  • Keitä munaa, et saa lientä, neuvo hullua, et saa mieltä.
  • Kell' onni on, se onnen kätkeköön.
  • Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
  • Kellon potut ja Patelan vitut, ne on maankuuluja.
  • Kellä on maltti, sillä on valtti.
  • Kellä on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä.
  • Kellä vittu, sillä valta. (nainen on parisuhteen päättäjä).
  • Ken elää, se näkee.
  • Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
  • Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
  • Ken toista haukkuu se itse on, ken itseään haukkuu se toinen on.
  • Kenellä olutta, sillä ystäviä.
  • Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
  • Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
  • Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee.
  • Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa.
- Keminmaa
  • Kerran toisen narraa, itsensä iäksi.
  • Kerro terveisii, kehu minnuu...
  • Kerta kiellon päälle.
  • Kerta se on ensimmäinenkin.
  • Kertaus on opintojen äiti.
  • Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.
  • Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi.
  • Kieli keskellä suuta.
  • Kieli kärkkäältä palaa.
  • Kevät keikkuen tulevi
Keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.
(Kalevalaisesta runoudesta)
asiayhteys: Neidot keimailevat ja kirmailevat keväällä ja kesällä, pitäen hauskaa, yrittäen saada muut kateellisiksi tai yrittäen houkutella miehiä. esim SKVR: v2 667 lähde?
Yhden tulkinnan lähde?
mukaan tarkoittaisi sitä, että keväällä ruokavarastojen vähenemisestä aiheutuu puutostiloja ja hoippuvaa kävelemistä.
merkitys: kevät on parasta aikaa saada kumppani; silloin kannattaa keimailla, eikä syksyllä tai talvella. (vrt. aikainen lintu madon nappaa)
toinen merkitys: kevään tunnistaa siitä, kun neitoset keimailevat ulkona (ja ehkä myös västäräkit ja muut kumppania kosiskelevat eläimet)
  • Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen." Keväällä ei ole enää tarpeeksi ruokaa, vielä vähemmän kesän alussa.
  • Kevättä rinnassa.
asiayhteys: sanonnalla viitataan pariutumisviettiin: keväällä luonnossa eläimet pariutuvat ja hankkivat jälkeläsisiä. Esimerkiksi nuorten ihastuessa toisiinsa viitattiin sanonnalla sukuvietin heräämiseen.
  • Kierrä, älä kiroa, sanoi kivi kyntäjälle.
  • Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
  • Kiiltää kuin juutalaisen munat.
  • Kiittämättömyys on maailman palkka.
  • Kipinästä tuli syttyy.
  • Kiroaa kuin lohilappalainen.
  • Kirkkomaa se on isänmaa.
  • Kissa kiitoksella elää.
  • Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on.
  • Kissan ilo hiiren itku.
  • Kiusa se on pikkukiusakin.
  • Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.
  • Kolmas kerta toden sanoo.
  • Kolmas on aina liikaa.
  • Kolmas pyörä vaunussa on tiellä.
  • Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin.
  • Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon.
  • Koneella tekee vaikka marakattia.
  • Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki.
jatko: ..vaihtelu virkistää sano kissa ku akalla pöytää pyyhki.
  • Konstit on monet sano akka ku käveli ja kusi ja poimi käpyjä.
  • Korea akka ottaa pittää, haukkuu se rumakin.
  • Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää.
  • Korsi porsaan suussa.
  • Kosto elää.
  • Kosto on suloinen.
  • Kotiinsa on moni kuollut.
  • Kotini on linnani.
  • Koulun käyt, tyhmänä kuolet.
  • Kovat on koneet, sanoi vaari hohtimia
  • Krapulan parantaminen viinalla on yhtä tarkkaa hommaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä.
  • Kreivin aikaan.
  • Ku tulet Porrii su pistetää pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii.
- Pori
  • Kuin apteekin hyllyltä.
  • Kuin juosten kustu.
  • Kuin kala kuivalla maalla.
  • Kuin kuuma veitsi voin läpi.
  • Kuin vettä vain.
  • Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään.
  • Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
  • Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
  • Kukkiihan se perunakin.
  • Kulkevat peräkkäin kuin köyhän talon porsaat.
  • Kun antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
  • Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden.
  • Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja.
- Vimpeli
  • Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
  • Kun kissa on poissa, niin hiiret tanssivat pöydällä
  • Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii
  • Kun kuikka kuikahtaa, niin lumikin luikahtaa.
  • Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.
  • Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos.
  • Kun lumeen kusee, niin jälki jää.
  • Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
  • Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
  • Kun mies itkee, pitää parran päristä.
  • Kun oikein kovaksi ottaa, niin isäkin imettää.
  • Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka
  • Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.
  • Kun on litteitä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi.
  • Kun on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.
  • Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla
  • Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa.
  • Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.
  • Kun savolainen puhuu, on vastuu kuulijalla.
  • Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti.
  • Kusettaa niin kuin palokunnan hevosta.
  • Kusi sukassa ja sukat hukassa.
  • Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi.
  • Kuu kehii pyryä.
  • Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
  • Kuuluu lapsen itkua ja kirveen hiontaa.
  • Kuu on nuorten miesten aurinko.
  • Kuu on torpparin aurinko.
  • Kuuma kuin ryssän helvetissä. onko kielikuva sananlasku?
  • Kurikasta kotoosin ja kropsua evähänä (tai eväsnä).
- Keski-Pohjanmaa
  • Kutina pahenee raapimalla.
  • Kuvaukset alkavat, nostakaa Tarzan puuhun.
  • Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu.
  • Kyllä aina ottajia on, jos joku antaa
  • Kyllä haudassa aikaa maata on.
  • Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kunhan ne voissa paistetaan.¨
  • Kyllä hätä keinot keksii.
  • Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä.
  • Kyllä kansa muistaa.
  • Kyllä koira haavansa nuolee.
  • Kyllä koira koiran tuntee.
  • Kyllä kesä kuivaa, minkä kasteleekin.
  • Kyllä kukko aina kanan voittaa.
  • Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.
  • Kyllä laiska kaikkein ahkerin on kun vain ryypyn saa.
  • Kyllä leipä miehen tiellä pitää.
  • Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan.
  • Kyllä maa omansa perii.
  • Kyllä maailma laahaa.
  • Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.
  • Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi.
  • Kyllä muisti mummon tiellä pitää.
  • Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
  • Kyllä köyhä köyhän löytää.
  • Kyllä mies aina uuden vaimon saa, mutta lapsi ei saakaan äitiä.
  • Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo.
  • Kyllä mies kissan nostaa, jos häntä kestää.
  • Kyllä naisella neuvot kestää vaan mieheltä mahti loppuu.
  • Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie.
  • Kyllä on oksan ottajaa, jos on kuusen kaatajaa.
  • Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
  • Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava.
  • Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.
  • Kyllä sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.
  • Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
  • Kyllä sopu sijaa antaa.
  • Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa.
  • Kylmiä talven lämpimät.
  • Kylmä kahvi kaunistaa.
jatko: ..muttei sekään ihmeitä tee.
jatko: ..mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatii.
  • Kylmä kuin ryssän helvetissä.
  • Kyllä vanha kansa tietää.
  • Kyyrylaukkaa tie kotia kulkee.
  • Kävelee peräkkäin ku köyhän talon porsaat.
  • Kävelee peräkkäin ku Porin pirut.

L[muokkaa]

  • Laiska töitään laskee/luettelee.
  • Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä.
  • Laiska kuin lapamato.
  • Laiska kuin pystyyn nostettu lapamato.
  • Tyhmä pajon työtä tekee, viisas pääse vähemmällä.
  • Laita paska asialle, mene itse perässä.
  • Laita nainen asialle ja mene itse makuuhuoneeseen.
  • Laita lapsi asialle, mene itse perässä.
  • Lankesipa siunattuun maahan, sanoi lukkari kun pappi hautahan putos.
  • Lapsen suusta kuulee totuuden.
  • Lapset ovat Herran lahja.
  • Lapsi tuo leivän mukanaan.
  • Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun ei lopeta.
  • Lapsil on hauskaa kun hampaat kasvaa.
  • Lassina langalle, Perttuna pois. (pääskysten muutto)
  • Leikki on lasten työtä.
  • Leipä miehen tiellä pitää.
  • Let's go luteet, peti palaa.
  • Let's go lehmät, sonnilla seisoo.
  • Let's go lehmät, navetta palaa.
  • Levisi kuin Jokisen eväät.
  • Levis ku Hujasen paska Kilipijärven jiälle.
  • Liikkuu ku täi tervas.
  • Loistaa kuin yökylypijän perse
  • Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
  • Loppui lyhyeen kuin Räikkösen ralli.
  • Lopussa kiitos seisoo.
  • Lukea kuin piru Raamattua
  • Luu lihan valitsijalle, kuori leivän alkajalle.
  • Luulo ei ole tiedon väärti.
  • Lyödään viisaat päämme yhteen.
  • Lähtee kuin jänis makuulta.
  • Lähti ku paska rattaasta.
  • Lähti ku telkkä pöntöstä.
  • Lähti kuin Annikki Tähti.
  • Lähti kuin kuppa Töölöstä.
Sanonta viittaa alkuaan sukupuolitautisairaalaan siirtoon Töölöstä Kumpulaan. Kun potilaita siirrettiin, joku töölöläinen kertoman mukaan lausui klassisen repliikin.

Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000.

  • Lähti kuin talkkari jäiseltä peltikatolta
  • Lähtee kuin purkka tukasta.
  • Lähtee kuin hauki rannasta.
  • Lämpö menee harakoille.
  • Länsituuli taivaan luuta.

M[muokkaa]

  • Maailma vetää ja viita paskaa.
  • Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.
  • Maassa maan tavalla, tai maasta pois.
  • Maasta se pienikin ponnistaa.
  • Makaa kuin laskulohi.
  • Makaa kuin Eitikan sika.
  • Makaa kuin kala kuivalla rannalla.
  • Makaa kuin markkinalahna.
  • Makunsa kullakin sano koira kun persettään nuoli.
  • Makuasioista ei kiistellä, mutta huonosta mausta voi huomauttaa...
  • Makuasioista ei voi kiistellä.
  • Makuasioista ei voi kuin kiistellä.
  • Maltti on valttia.
  • Markassa tuhannen alku.
  • Matti kukkarossa.
  • Matti nauraa pitkällä parralla lapsia seinustalle.
  • Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.
  • Meijän miniää ei tarvihe nurkista ruoan kanssa essiin huokutella.
  • Men jo, ja vihels mennesäs.
  • Meni ku isä äitiin.
  • Melkein on metri rannasta.
  • Mene orjuudesta kurjuuteen, sanoi entinen äiti, kun tytär naimisiin meni.
  • Menee kuin terva kuivaan puuhun.
  • Mennen, tullen ja palatessa.
  • Mennään hakemaan lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta.
  • Metsä kirkkoni olla saa.
  • Metsä on suomalaisen kirkko.
  • Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.
  • Mies on naisen pää, ja nainen saapi tehdä päänsä kanssa miten tahtoo.
  • Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Miestä viedään kuin pässiä narussa.
  • Mihin silmä osuu, siihen käsi tarraa.
  • Mikkelinpäivään mennessä on oltava nauriit kuopassa ja akat pirtissä.
  • Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Mikä laulaen tulee, se laulaen tulee. Anna sen tulla.
  • Mikäs pahan tappais, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.
    • Myös: Mikäs pahan tappais, ellei paha itse.
      • Myös: Mikäs pahan tappais, ellei viina?.
  • Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.
  • Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.
  • Minkä matkassa voittaa, sen voimassa häviää.
  • Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
  • Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
  • Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
  • Minkä voimassa voittaa, sen matkassa häviää.
  • Minkämoinen puu, semmoset oksat.
  • Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
  • Missä on se hiiri, joka kissalle kellon ripustaisi.
  • Missä on tahtoa, siinä on tie.
  • Missäpä mustalaiset ellei häissä.
  • Mites nyt suu pannaan, sano Jooseppi ku huulensa poltti.
  • Mitä huono huokaa ku sun turvas on rees.
Sanoi ukko näin muorille, ukon istuessaan itse reessä ja muorin vetäessä lumihankeen juuttunutta hevosta hangesta irti.
  • Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
  • Mitä miähe mustuurest ja makkara vääryyrest, ko leipä vaa o valkost.
  • Mitä nopeammin, sitä nopeammin.
  • Mitä on Maariana katolla, on vappuna vaolla.
  • Mitä paskalla ku ei oo peltookaa.
  • Mitä pienistä ku ei pienetkään meistä.
Jatkoa: ...ja suuret on muotia.
  • Mitä poikamies akalla tekee, kun ei muutakaan perhettä ole?
  • Mitä se juominen, mutta se pullon rikkominen.
  • Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa.
  • Mitä useampi kokki, sitä sakiampi soppa.
  • Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
(Kullervon leivän kuvailua Kalevalassa)
  • Muija ja kakarat ovat miehen piruja.
  • Muisti on hyvä mutta lyhyt.
  • Mummo lumessa ja anoppi kusessa.
  • Munalla töihin ja pussilla kotiin.
  • Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
  • Mureaa, sanoi mummo kiisseliä.
  • Murua rinnan alle.
  • Muukalainen on aina muukalainen, eikä muuksi muutu.
  • Myöhäistä valittaa, kun maito on maassa.
  • Myöhäistä itkeä, kun on jo paskat housussa.
  • Myöhäst rutist ko pask o housuis.
  • Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.

N[muokkaa]

  • Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
  • Naisen nauru ja kanan laulu eivät tiedä hyvää.
  • Naiset on kuin perunapaistikkaita - kyllä niitä valitaan ja valitaan, mutta lopuksi kuitenkin kaikki kelpaa.
  • Napa näkyy naapuriin ja naapurin pojat nauraa.
  • Nauru pidentää ikää.
jatko: ...ellet kuole nauruun.
  • Naurisvarasta ei hirtetä.
Merkitys: Rangaistuksen tulee olla suhteessa rikokseen.
  • Neuvo hyvä, apu parempi.
  • Neuvottu mies on puoliksi autettu.
  • Niin makeaa, että menee kieli pyllyyn.
  • Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
  • Niin makaa, kuin petaa.
  • Niin tuli nekin ropinat pirettyä, sano akka ko tuohelle kusi.
  • No nyt on kyrpä otsassa
Jossain työssä tai projektissa muodostuu hankalasti ratkaistavia tai ylitsepääsemättömiä ongelmia, jolloin vastuuhenkilön kulmakarvat menevät kurttuun
  • "No! Sanoi varis kun nokka katkes."
  • Nopeat syövät hitaat eivät
  • Nostetaan kissa pöydälle
tarkoittaa jonkin epämiellyttävän asian tai ongelman suorasukaista käsittelyyn ottamista.
Kun kissanpentujen kasvettua tuli aika jolloin arvioitiin mitä kullekin pennulle tehdään, niin ensiksi kissa nostettiin pöydälle ja käännettiin selälleen sukupuolen selvittämiseksi.
  • Nousi kuin lehmä makuulta.
  • Nuorna vitsa väännettävä.
  • Nuoruus on nuoruuden tuhlaamista.
  • Nuttu nurin päin, onni oikein päin.
  • "Nyt", sano mummo ja pyörtyi.
  • Nälkä kasvaa syödessä
  • Nälkä on paras kokki
  • Nätti kuin sika pienenä
  • Nättinä korppikin poikaansa pitää.
  • Nätti tyttö tahallaan makaa aina mahallaan, joskus myöskin kyljellään ja tarpeen tullen seljällään.

Joku raja jokaisella

O[muokkaa]

  • Oishan sitä vintillä leipää, mutta lapset söi rappuset.
  • Ojasta allikkoon.
    • merkitys: huonosta vieläkin huonommaksi
  • Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla, inventaarion jälkeen.
  • Oma apu paras apu.
  • Oma kehu haisee.
  • Oma lehmä ojassa.
  • Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
alkuperä: aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, metsässä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut aikaa) lähde?
  • Oma suu lähinnä.
myös: Oma suu lähempänä kuin kontin suu

Ole kiltti kumpal epäselvä sana lensi takaisin

  • Omasta selkänahasta olen auton repiny, sano turkistarhuri.
  • On ennenkin lapsia saatu eikä niin perkeleesti porattu.
  • On kuin kukko tunkiolla.
  • On miehellä krassaamista: piippu, pyssy ja akka.
  • On niitä ihmisiä, mutta on niitä ihmisparkojakin.
  • On oravalle oikein että käpy on jäässä.
  • On se laiskallakkii kiire lauantaina.
  • On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
  • On vuohellakin parta vaan ei miehen mieltä.
  • On vähäkin tyhjää parempi.
  • Onhan laudassakin oksanreikä.
  • Onhan niitä nuoriakin kunnanvaivaisia.
  • Onko Mikkelliin mänijöitä, juna mänj justiisa
  • Onnistuuhan se Iiläiseltäkin.
  • Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia?
  • Ootko sää mies vai marjanpoimija?
  • Oppia ikä kaikki.
  • Osto lämmin lainapuut.
  • Ota, anna oikealta, tarjoo aina vasemmalta
  • Ota ite, että käsi tottuu.

P[muokkaa]

  • Paha kello kuuluu kauas.
  • Paha saa aina palkkansa.
jatko: ..hyvä jos pääsee omilleen.
jatko: ..ja ison talon edut.
jatko: ..ja hyvä saa lopputilin.
  • Pakko mahtua kun on vihitty.
  • Paistaa se päivä risukasaankin!
  • Painaa kuin synti!
  • Paksusta pala parree.
  • Paljon mahtuu puhetta maailmaan, tekoja sopii aina odottaa.
  • Paljon porua ja vähän villoja sanoi piru kun sikaa keritsi.
  • Pallit kenossa ja sata kymmenen lasissa.
  • Parempi karvas totuus ko makea valhe.
  • Parempi kermakakku vieressä kuin kaksi jääkaapissa.
  • Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
  • Parempi maassa kuin jumalattoman suussa
  • Parempi myöhään kuin ei milloinkaan
  • Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
  • Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.
  • Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
  • Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.
  • Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
  • Paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
  • Paskalla käy herrakin.
  • Pennissä on miljoonan alku.
  • Peremmälle sanoi piru kerjäläiselle.
  • Peukalo keskellä kämmentä.
  • Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
  • Pienellä miehellä isot puhheet.
  • Pieni pahantekijä hirtetään, suuri usein hirttäjänä.
  • Pienilläkin padoilla on korvat.
  • Pienistä puroista ne isotkin joet kasvaa.
  • Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
  • Piimällä ei kasva ku isoot nyrkit ja jyrkät olkapäät.
  • Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
  • Pitkä kuin nälkävuosi.
  • Pitäs lähtee, sano kärpänen, ku tervaan tarttu.
  • Pitää [jostakin] kuin hullu puurosta.
  • Poikkeus vahvistaa säännön.
  • Poissa silmistä, poissa mielestä.
  • Pojasta polvi paranee.
  • Pojat ovat poikia ja pojilla on poikien huvit! (latinal.sananlasku)
  • Pole pole, kyllä ketjua riittää!" (selitys: saa siinä (turhaa) työtä tehdä ja huhkia hiessä, mutta tuloksesta ei ole niinkään/mitään varmaa tietoa)
  • Porist tuut niin piru oot, Kokemäelt ni koko perkele.
- Satakunta
  • Puhtaus on puoli ruokaa.
    • merkitys: kun pidät itsesi ja ruokasi puhtaana, saat siitä enemmän irti
  • Puhuen asiat selkenee.
  • Puhumatta paras.
  • Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa
  • Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree.
  • Puihin meni, kuin Sakkeus aikanaan.
  • Putosi ku eno veneestä.
  • Pyörii kuin hiiri tynnyrissä.
  • Pyörii kuin pieru nahkahousuissa.
  • Pyörii kuin pieru Saharassa.
  • Pyörii ku puolukka pillussa.

- eikös "pilu" ole marjankeräin, sellainen kauha jossa on kamman piikit mihin roskat jää?

  • Pyörii ku hullun mulkku mielettömän persiis
  • Pyörii kuin ryssä Anttilassa.
    • merkitys: käytetään rauhattomasta henkilöstä
  • Päästä väljemmille vesille.

R[muokkaa]

  • Raha tulee rahan luo.
  • Raha ei lopu ja ruma ei muhun tartu
  • Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan
  • Rahaa on niin ettei paskalle taivu.
  • Rahaa on vaikka lampaat söisi.
  • Rahalla saa ja hevosella pääsee.
  • Rahalla saa ja Mersulla pääsöö
  • Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.
  • Rahan puutteessa on moni köyhynyt.
  • Rahan tuloa ei voi estää.
  • Raja se on raittiuvellakkii.
  • Rajansa se on kaikella.
  • Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.(pitkään ja hartaasti)
  • Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
  • Rakkaudesta se hevonenkin potkii.
  • Rakkaus ja hernerokka ovat ruumiille häiriöksi.
  • Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jäävät auki.
  • Rakkaus on kuin pieru. Jos sitä täytyy vääntää, sen on paskaa.
  • Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi.
  • Rakko laiskan kämmenessä, känsä työtä tekevän.
  • Raukat menköhöt merten taa.
  • Rehellisyys maan perii.
  • Reikä se on rinkelissäkin.
  • Riita repii, rauha rakentaa.
  • Rohkea rokan syö.
jatko: ..kaino ei saa kaaliakaan.
  • Routa porsaan kotiin ajaa.
  • Ruma ruokkii rukiilla, kaunis sielun karvaudella.
    • merkitys: puolison valintaohje
  • Rumat ne vaatteilla koreilee.
  • Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
  • Ruoka on hyvää nälkää vastaan.
  • Ryhmässä tyhmyys tiivistyy.
  • Ryssä on ryssä vaikka voissa paistettuna
  • Ryypätä saa, muttei rähjätä.
  • Räkänokastakin mies tulee, vaan ei tyhjän naurajasta.

S[muokkaa]

  • Saat viisaan nimen jos et virka mitään.
  • Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.
  • Sanasta miestä, sarvesta härkää.
  • Se oli sitten tässä, sanoi ritari Ässä.
  • Sanat on selevät mutta nenä nuotin sotkoo!
  • Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.
  • Sauna on köyhän apteekki.
  • Se ei pelaa, joka pelkää.
  • Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
  • Se joka ei osaa tehdä, se opettaa.
  • Se minkä illasta voittaa, sen aamusta häviää.
  • Sekkii ropina on pietty, sano mummo kun tuohellen kus.
  • Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
  • Se mikä ei tapa, se vahvistaa.
  • Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Se mikä on ollutta, se on mennyttä.
  • Se on koree jos on luonnon lihava.
  • Se on myöhästä hiiren haukotella.
    • jatkoa: ...kun on kissan suussa.
  • Se on koiralle oikein että luu on kovaa ja koppi vuotaa
  • Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
  • Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.
  • Se parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys.
  • Se tauti on kualemaks, kon ei pyhäksikä paran.
  • Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.


  • Selvähän se on, kännissä se on!
- Ähtäri
  • Sen laulua laulat jonka leipää syöt
  • Seura tekee kaltaisekseen.
  • Siellä paha missä mainitaan, siellä maha missä painitaan.
  • Sievä kuin sika pienenä.
  • Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun hevoset nai.
  • Siinä se seisoo kuin paska Junttilan tuvan seinässä
  • Siinähän se ikäkin kuluu, missä aika menee.
  • Siitä kieli mistä mieli.
  • Siitä puhe mistä puute.
  • Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
  • Sillä huono, millä voipi.
  • Silmistä sielu paistaa.
  • Sitä saa mitä tilaa.
  • Sita sattuu kun ei pidä hattuu, mutta siihenkin tottuu kun hatut loppuu.
  • Soma kuin sika pienenä.
  • Sopii kuin hajuvesi pässille.
  • Sopii kuin isä äitiin.
  • Sopii kuin nenä päähän.
  • Sopii kuin nyrkki silmään
  • Sopii kuin nyrkki suutarin silmään.
  • Sopii kuin satula lehmälle
  • Sopii kuin silmä otsaan.
  • Sopu sijaa antaa.
  • Suku on pahin.
  • Suas nähä suako ukoilta muoata
  • Suo siellä, vetelä täällä.
jatko: ..vastaranta kaikkialla.
  • Suolanen ja sakkee, se on köyhästä makkee.
  • Suomalainen ei kehu, ei ainakaan itseään.
  • Suomi suomalaisille.
  • Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei silloinkaan.
  • Suu säkkiä myöten.
  • Suu söis ja vatta vetäs, vaan ei kanna hennot sääret.
  • Suu söis ja vatta vetäs, vaan ku ei kestä nuo hennot sääret.
  • Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.
  • Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
  • Suuttua saa vaan ei äkeissään olla.
  • Sylttysukka, kolttakenkä ei ikinä miestä saa.
  • Syö missä syöt, mutta kotiin paskalle.
  • Sääli on sairautta.
  • Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.
  • Sääliä saa ilimaaseksi, kateus pitää ansaata.

T[muokkaa]

  • Taivaassa ei ole kaljaa, siksi juommekin sen täällä.
  • Talo elää tavallaan, vieras lähtee/käyp´ ajallaan.
  • Talous tarkka, vakaa markka.
  • Tavallansa maa elää.
  • Tekevälle sattuu.
  • Terve sielu terveessä ruumissa.
  • Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
  • Tilaisuus tekee varakkaan
  • Tilaisuus tekee varkaan.
  • Toimii kuin junan vessa.
  • Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä.
  • Toivossa on hyvä elää.
jatko: ..sanoi lapamato.
jatko: "..ja Rauhassa on hyvä olla, sanoi lapamato."
jatko: ..ja Uskossa on hyvä kuolla, sanoi lapamato.
  • Torstai toivoa täynnä.
  • Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula.
  • Totuus on sodan ensimmäinen uhri.
  • Totta helvetissä, valhetta taivaassa.
  • Tulta munille.
  • Tuli kuin apteekin hyllyltä.
  • Tuli kuin Manulle illallinen.
  • Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
  • Tulis jo talvi ja tappas pummit.
  • Tulis sota ja tappais nuo kerjäläiset.
  • Tulis kesä ja kärpäset ni olis köyhälläkin kavereita.
  • Tupakka tappaa, mut voi porkkanaanki tukehtua.
  • Turha itkeä, kun maito on jo kaatunut.
  • Turha kuin tuulilasinpyyhkijä hanhen perseessä
  • Turha on pyllistää, jos paskat on jo housussa
  • Turpoo kuin Tyny-Jussin virsikirja.
alkuperä: Tyny-Jussi kuljetti virsikirjaa koulurepussa ja tapansa mukaan laski repulla kelkkamäkeä, jolloin reppu täyttyi lumesta ja virsikirjakin turposi lähde?
- Jämsänkoski
  • Tuumasta toimeen
  • Tyhjä kuin Forssan tori
  • Tyhjä kuin jeesuksen hauta pääsiäisaamuna
  • Tyhjästä on paha nyhjästä.
  • Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
  • Tyhmyydestä sakotetaan.
  • Tyhmyyttä ei viisaudella voiteta.
  • Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
  • Tyhmän eväät syödään ensin.
  • Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
  • Tyhmä kuin saapas.
  • Tyvestä puuhun noustaan.
  • Työ tekijäänsä kiittää.
  • Täynnä kuin Turusen pyssy.

U[muokkaa]

  • Uudestaan, sanoi teletappi.
  • Uppoaa kuin häkä päähän.
  • Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
  • Uppoaa kuin vanhaan naiseen.
  • Upposi kuin hohtimet kaivoon.
  • Usein ihminen joka puree kättä joka häntä ruokkii, nuolee jalkaa joka häntä potkaisee.
  • Uusi lumi on vanhan surma.
  • Uusi vuosi, uudet kujeet.

V[muokkaa]

  • Vaatteet tekevät miehen.
  • Vahingosta viisastuu.
  • Vahinko ei tule kello kaulassa.
jatko: ..muille kuin tyttölöille.
  • Vaihtelu virkistää.
  • Vaihtelu virkistää sano kissa ku eukolla pöytää pyyhki.
  • Vakka kantensa valitsee.
  • Valheella on lyhyet jäljet.
  • Vanha kuin jeesus.
  • Vanha kuin taivas.
  • Vanha suola janottaa.
  • Vanhassa vara parempi.
  • Vanhuus ei tule yksin.
  • Vapaa valta ahvenella: ottaa onkeen jos tahtoo.
  • Velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.
  • Velka veli otettaessa, velipuoli maksettaessa.
  • Vesi vanhin voitehista.
  • Vettähän ne juop herroin hevosetkii ja kauniin karvan kasvaavat.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Vie mennessäs ja tuo tullessas.
  • Vie mennessäs, tee ollessas, tuo tullessas."
  • Vie mennessäs tuo tullessas."
  • "Vie mennessäs, tuo tullessas, tee siellä ollessas. Pissaa piikani kävellessäs."
  • Vie sie, mie vikisien
  • Viedään kuin pässiä narussa.
  • Vierivä kivi ei sammaloidu.
  • Vieläkö vanha suola janottaa.
  • Viikon kestää vaikka aidan seipäänä.
  • Viimeinen sana jätkämieheltä.
  • Viina on viisasten juoma.
  • Viina on viisasten juoma, tosimiehet juokin konjakkia
  • Viini on viisasten juoma.
  • Viinissä on totuus.
jatko: ..valheet ovat etiketissä.
  • Viisas elää vähemmälläkin.
  • Viisas tyhmä on viisaampi kuin tyhmä viisas.
  • Vilu liika kintahassa, lämpönen sukan terässä.
  • Vintillä ois leipää, mutta lapset söi portaat.
  • Vituiks meni ku Jeesuksen pääsiäinen.
  • Vitullakos vihellät, kun huuli on halki.
  • Vituttaa niin, et ei veri kierrä.
  • Voi voi ja lämmin leipä.
  • Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
  • Vähiin käy ennen kuin loppuu.

Y[muokkaa]

  • Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
  • Yhtä aikaa!, sanoi akka kun yksin veti.
  • Yhtä hyvä ku addille sanoo että rauhotu.
  • Yksi akka ei juorua, eikä yksi puu pala.
  • Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.
  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
Jatkoa: .. ja kolmas kummastakkii.
  • Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
  • Yksi kaikkia ja kaikki yhtä vastaan.
  • Yksikseskös yskiskelet, itsekseskös itkeskelet, yksikseskös istuskelet, itkeskellen yskiskelet
Kielisolmuna käytetty lause.
  • Ylenkatse lapsen sydämen särkee.
  • Ylenkatse lasta itkettää, vaan ei osan vähyys.
  • Ylpeys käy lankeamuksen erellä.
  • Ylös, ulos ja lenkille
Jatkoa: ...sano Pyöveli hirtettävälle.
  • Ymmärrys hoi, äly älä jätä.
  • Ympäri käydään, yhteen tullaan.
  • Yrittänyttä ei laiteta.
  • Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan.
  • Yököt yöllä lentää, päivällä paremmat linnut.
  • Yksin lämmin, kaksin lämpimämpi.
  • Ystävät saa valita itte, sukulaiset valittee piru.

Ä[muokkaa]

  • Äly hoi, älä jätä.
  • Älä hättäile, istu mättäälle, keitämmä kahvit, kyllä se pipo löytyy.
  • Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
  • Älä luule luuta lihaksi, pässin päätä paistikkaaksi.
  • Älä maalaa pirua seinälle.
  • Älä mene herrojen kanssa marjaan.
  • Älä murehdi. Anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää.
  • Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.
  • Älä opeta isääs kusemaan.
  • Älä opeta isääsi panemaan.
  • Älä opeta poika isääs naimaan.

- jos ei isä osais ei olis sinuakaan.

  • Älä pane kiveä kuorman päälle.
  • Älä puhu aidanseipäästä, jos tarkoitat aitaa.
  • Älä pure ruokkivaa kättä.
  • Älä sä vaan yritä kusettaa mua.
  • Älä verä, se ei pirä, sill on märäntynyt perä.
  • Älä vielä sen varsan selkää katkaise.
  • Älä katko varsan selkää.
  • Äänellänsä se variskin laulaa.

Väinämöisen kiellot[muokkaa]

Väinämöisen kiellot olivat kansanperinteellisiä moraalisääntöjä, joiden auktoriteetti oli arvostetuin myyttinen sankari, tietäjä ja jopa jumalolento Väinämöinen. Joitakin kieltoja voitiin esittää paitsi myyttisten kertomusten opetuksina, myös lyhyinä sananlaskuina:

  • (Kielsi vanha väinämöinen, epäsi suvannon sulho kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta;) Kylmän kulta kuumottavi, vilun huohtavi hopea.
  • (Siinä kielti Väinämöinen, epäsi suvantolainen vanhan nuorta noutamasta, kaunista käkeämästä;) Kaikkiansa se katuvi, joka nuorta naimistansa, lasna lapsen saamistansa, pienenä perehtimistä. Vaihtoehtoisesti: Katumoiksi nainen kaunis Kainun miehen kainalossa, Huoleksi hyvä heponen, Huonon miehen seimen päässä.
  • Älä tee syytä syyttömälle tai vikaa viattomalle.