Siirry sisältöön

Georg Christoph Lichtenberg

Wikisitaateista
(Ohjattu sivulta G. C. Lichtenberg)
Wikipedia
Wikipedia
G. C. Lichtenberg

Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili.

Sitaatteja

[muokkaa]
  • Non cogitant, ergo non sunt.
    • "En ajattele, en siis ole olemassa."
  • "Ah, kuinka paljon asioita onkaan pullon tuolla puolen. Käyttäkää viiniä, veljet, kuten sitä käyttävät filosofit, oppikaa tuntemaan mitä viini on." [1]
  • "Antaisin paljonkin saadakseni tarkasti tietää, kenen hyväksi on suoritettu ne teot, joista julkisesti sanotaan, että ne on suoritettu isänmaan hyväksi."
  • "Eläimet vanhenevat vain meidän silmissämme."
  • "Emmekö mekin ole maailmankaikkeus siinä kuin tähtitaivas, ja vielä sellainen jonka voisimme tuntea paremmin kuin tuon tuolla ylhäällä." [2]
  • "Epäilkää kaikkea ainakin kerran, muun muassa lauseketta 2 X 2 = 4."
  • "Hauta on kuitenkin aina paras varustus kohtalon myrskyjä vastaan."
  • "Hienointa satiiria on se, jossa ivaan yhdistyy niin vähän pahansuopaisuutta ja niin paljon vakaumusta, että se kirvoittaa naurun niiltäkin joihin se kohdistuu."
  • "Hyvät kirjat tekevät yleensä tyhmät tyhmemmiksi, viisaat viisaammiksi ja jättävät enemmistön sellaiseksi kuin se on." [3]
  • "Ihminen on luonnon mestariteos jo siitäkin syystä, että hän kaiken determinismin uhallakin uskoo toimivansa vapaana olentona." [2]
  • "Ihmisellä on kylliksi hyveitä, jos hänelle voi niiden tähden antaa anteeksi hänen vikansa." [4]
  • "Joka ei ymmärrä muuta kuin kemiaa, ei ymmärrä sitäkään."
  • "Joka hetki: kuinka tämän voi tehdä paremmin." (SSSK)
  • "Jokainen ihminen on nero vähintään kerran vuodessa. Varsinaisiksi neroiksi sanotuilla ihmisillä on vain useammin hyviä oivalluksia." [5]
  • "Jos ihmisistä yhtäkkiä tulisi hyveellisiä, kuolisivat tuhannet väistämättä nälkään." [6]
  • "Jumalakin näkee luoduissa vain itsensä."
  • "Kaikkeen pahaan tässä maailmassa voidaan hyvällä syyllä katsoa vikapäiksi vanhat lait, vanhat tavat ja vanhat uskonnot."
  • "Kieli syntyi ennen filosofiaa, ja se juuri on filosofiassa vikana." [7]
  • "Kirja on peili; kun apina katsoo siihen, ei takaisin voi katsoa apostoli." [3]
  • "Kirjailija antaa metaforalle ruumiin, mutta lukija sielun." [3]
  • "Klassilliset kirjailijat kirjoittavat aikana, jolloin huonon kirjoittamisen taitoa ei ollut vielä keksitty." (SSSK)
  • "Kun kirja ja pää kolahtavat yhteen ja kuuluu ontto kumahdus, niin lähteeköhän se aina kirjasta?" [3]
  • "Kuvitelmat ovat nekin elämä ja maailma." [8]
  • "Lukeminen on lainaamista." [3]
  • "Luonto estää viisaasti meitä muuttamasta ruumistamme sellaiseksi kuin haluaisimme; muuten olisi joku pelkkää silmää, joku pelkkää korvaa, ja joku pelkkää siitintä."
  • "Me, maailman häntä, emme tiedä mitä pää hautoo mielessään." [2]
  • "Me muodostamme mielipiteitä aina kun arvostelukykymme on heikoimmillaan." [9]
  • "Mikään ei vanhenna niin kuin vanhenemisen pohtiminen." [10]
  • "Missä tavallinen kansa harrastaa sanaleikkejä ja niitä keksii, siellä on kansallinen kulttuuri korkealla tasolla."
  • "Miten autuaallista olisikaan, jos voisimme aukaista ja sulkea korvamme yhtä helposti kuin avaamme ja suljemme silmämme."
  • "On ihmisiä, joiden mielestä kaikki vakavalla naamalla tehty on järkevää."
  • "On ihmisiä, jotka eivät kuule ennen kuin heiltä leikataan korvat."
  • "Satoi niin rankasti, että kaikki siat puhdistuivat ja kaikki ihmiset ryvettyivät."
  • "Sääli on huono almu." (SSSK)
  • "Terveydentunteen oppii tuntemaan vain sairastamalla." (SSSK)
  • "Toiset ihmiset lukevat vain siitä syystä, että ovat liian laiskoja ajattelemaan." [3]
  • "Useimmat sivistyneistä ihmisistä ovat taikauskoisempia kuin myöntävät - ei, vaan kuin ajattelevat." [11]
  • "Useimpien ihmisten epäluulo jotakin kohtaan johtuu heidän sokeasta uskostaan johonkin muuhun."
  • "Älkää arvostelko miestä hänen mielipiteidensä mukaan, vaan sen mukaan mitä hänen mielipiteensä ovat hänestä tehneet."

Lähteet

[muokkaa]
  • Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 507. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. 2,0 2,1 2,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 82. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 197. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 74. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 241. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 75. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  7. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 54. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  8. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 219. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  9. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 220. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  10. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 485. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  11. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 411. Otava, 1989. ISBN 9511109618.