Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
- ”Pidän vanhanaikaisina Koraania, Vedoja, Raamattua ja kaikkia uskonnollisia tekstejä, jotka määräävät niiden seuraajien elämää. Olemme ohittaneet sen sosiohistoriallisen ympäristön, jossa nämä kirjoitettiin ja siksi niiden näkemysten ei tule ohjata meitä. Kysymys tarkistuksesta, perinpohjaisesta tai muunlaisesta ei ole asiaan kuuluva. Meidän on ylitettävä nämä muinaiset kirjoitukset, mikäli haluamme edistyä. Vastataksemme henkisiin tarpeisiimme, tulkoon humanismista uusi elämänkatsomuksemme.” – Taslima Nasrin)[1]
- ”Toisaalta en kannata liiallista ihmiskulttiakaan, vaan olen yrittänyt levittää Suomeen posthumanismia, joka pyrkii arvioimaan uudelleen sekä ihmisen asemaa luonnossa että ihmisen tulevaisuutta. 'Posthumanismi' ei ole minun keksimäni sana, ja posthumanismia on melko monta lajia.” – Erkki Hartikainen[2]
- ”Suomalainen humanismi on jo kauan ollut melkein kokonaan valtion varoin ylläpidettyä nössöilyä ja osaksi myös uskonnottomien etujen vastaista toimintaa.” – Kimmo Sundström[3]
Lähteet
[muokkaa]- ↑ Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä, s. 1. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4.
- ↑ Hartikainen, Erkki: Hoministi ei ole uusi sana. (mielipidekirjoitus) Helsingin sanomat, 7.1.2005.
- ↑ Sundström, Kimmo: Humanisti ilmestyi pitkän tauon jälkeen 3.5.2011. Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 4.5.2011.
