Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. (lyhyesti MTK) on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö.
Sitaatteja
[muokkaa]- Puhutaan 20 rikkaasta perheestä ja heidän vallastaan talouselämässä. Sanotaan heidän rahoittavan myös niin suuren osan kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen poliittisen toiminnan vaatimista varoista ym. kustannuksista, että tästä rahoituksesta vastapalveluna eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa rikkaiden edut tulevat aina hyvin valvotuiksi. [1]
- MTK oli sodan jälkeen kaikkien maatalousosuustoiminnallisten toimintojen johtoelin. Sen tiedettiin ulottaneen valtansa sille kuuliaisten jäsenten kautta eduskunnan kaikkiin porvarillisiin ryhmiin. Itsestään selvää oli että MTK oli saanut mieleisiään virkamiehiä maatalous- ja metsätaloushallintoon. Mutta muutkin hallinnonalat, erityisesti ulkomaankauppa, verohallinto ja maankäyttö asutustaajamissa kokivat MTK:n olemassaolon. ”Ei-sosialistinen” lehdistö kokonaisuudessaan oli MTK:n käytössä. Se valitsi myös radion maaseututoimittajat. MTK peri sodan jälkeen tärkeän osan lakkautettujen valkoisen Suomen järjestöjen henkisestä ja toiminnallisesta jäämistöstä. MTK on sodan jälkeen ollut tehokkain jarru työväenliikkeen pyrkimysten toteuttamisessa kaikilla elämänaloilla. MTK on luullakseni sittenkin tehnyt ja voinut tehdä tässä maassa ainakin saman verran kuin jokin tämän maan 20 rikkaasta perheestä. [1]
- Miksi MTK aikanaan perustettiin? (1917). Kouluneuvos Holma 1947: Maanviljelijöille epäedullinen hallituksen elintarvikepolitiikka ja maataloustyöväenlakot keväällä 1917 olivat lähimpinä syinä järjestön perustamiseen helluntaina 1917. Aluksi suunnattiin järjestötyö niille alueille, joilla saattoi odottaa huomattavaa taloudellista tukea järjestölle, Lounais-Suomeen, Etelä- ja Pohjois-Hämeeseen ja Uudellemaalle. -- (asia olisi lyhyemmin sanottavissa: kartanoalueille, kartanoiden puolesta torppareita ja maataloustyöläisiä vastaan. ). MTK:n puheenjohtaja (1947) oli suurtalonpoika Jännes. Hänen seuraajansa Ihamuotila (1970) on espoolainen, jonka maaomaisuus, perintömaa, on 1000 hehtaarin suuruusluokkaa.[1]
- Koko maan porvarillinen lehdistö, jonka osuus oli 85 % koko maan lehdistön levikistä, puhuisi MTK:n ohjelman puolesta. MTK:n Maaseudun Tulevaisuus lähetettiin viljelijöille ilman tilausta. Tilausmaksut perivät esimerkiksi meijerit maitotilejä maksaessaan. Osa lehdistä tuli osuuskuntajäsenyyden perusteella. Mutta ilmaisjakeluakin harjoitettiin. Kun MTK antoi 12 700 asiamiehensä kertoa kylissä ja taloissa, kunkin alueellaan, kuka on maamiehen asialla, kuka toteutti isänmaan etua, oli kehutun henkilön menestys hyvä. Valituksi tullut muisti tämän ja jos hänen teki mieli sanoa MTK:sta poikkipuolisia sanoja, tuli hänelle pian muistutus seuraavistakin vaaleista. (Radion) Maamiehen tunnin sananselittäjäksi ei kelvannut kukaan muu kuin MTK-lauluja laulava ”ammattimies.”.[1]