Maria Jotuni

Kohteesta Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Maria Jotuni

Maria Gustaava Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio – 30. syyskuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Sitaatteja[muokkaa]

  • Antaa, siinä suurin elämän onni. Jos emme osaa antaa, emme osaa rakastaa. (SSSK)
  • Arkussani on ainakin neljä naulaa: Unohdus, unohdus ja Ikuinen unohdus. Miksi siis hätäilisin mistään. (SSSK)
  • Avioliiton ei tarvitse suinkaan olla onnellinen ollaksensa oikea avioliitto. Monta kertaa sen onnettomuus on juuri ainoa onni, sillä se on koulu, joka kasvattaa todellisen ihmisen. Vasta todellisina ihmisinä ja täysikasvuisina me olemme oikea käyttövoima.
  • Epäile kaikkia, mutta epäile myös itseäsi.
  • Epäsuhtainen avioliitto on kuin raskaat kahleet, jotka sitovat kaksi vankia yhteen, vankia, joilla ei ole muuta yhteistä kuin kahleensa: viha ja elämän käytäntö.
  • Heikko kokeilee, ellei muulla niin paheella, tarpeettomasti.
  • Jos perheen isä ja äiti valehtelevat keskenänsä, mitä voi odottaakaan lapsilta, kun vastassa heillä on vieras maailma ja kysymyksessä omat edut? (SSSK)
  • Kirjojen kautta nuori mies ei opi elämää. [2]
  • Kohtalon minkä tahansa voi kantaa kauniisti.
  • Kaikki vääryys, mitä teemme toisille, kasvaa suureksi taakaksi. Joka sitä ei tunne, on rikollinen peluri täällä.
  • Kunnon kansalaisista on kunnon isänmaa luotu.
  • Mietelmien ei tarvitse olla ajattelua. Ne voivat olla itseviihdyttelyä. Siis jatkoa kehtolauluille vain.
  • Nuorten virheet ovat meidän heikkoutemme todistus. (SSSK)
  • Ole humaaninen muiden vikoja kohtaan, mutta myös omiasi kohtaan. (SSSK)
  • Olettekos nähneet kissaa vihassa? Jos ette, niin ette tiedä, mitä oikea viha on. (SSSK)
  • On yksi ja sangen laaja laji ihmisiä, joiden sydämeen käy tie vain mairimisen kautta. (SSSK)
  • Onko mitään, miksi kannattaa elää näin vaivalloista elämää? On. Mutta mitä se on, sitä minä en vielä tiedä, jos puhun totta.
  • Puhutaan halveksien keskinkertaisuuksista. Mutta niiden turvissahan koko maailmanrakennus seisoo. [6]
  • "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi." Pitäisikö meidän siis tuhota itsemme? [7]
  • Runsaat ilonaiheet soi sinulle maailma: monelle käy täällä huonosti. (SSSK)
  • Saita on aina kateellinen, koska hän on tyydyttämätön. (SSSK)
  • Siellä, missä on suvaitsemattomuutta, näkyy ajattelun puute. (SSSK)
  • Sinä voit pettää minua vain kerran, sen jälkeen olet sinä petturi aina. (SSSK)
  • Sovinnaisuus on monen hitaan rikollisen pelastusrengas. (SSSK)
  • Tärkeämpää kuin opin paljous on itsekasvatus. (SSSK)
  • Vasta biologia voi opettaa meille konkreettisessa muodossa sen, mihin uskonnot eivät ole pystyneet: ihmisten yhteenkuuluvaisuuden- ja sukulaisuudentunnon.
  • Viisaan tie on nöyrän tie.

Lähteet[muokkaa]

  • Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  • Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 276. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  • Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 136. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  • Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 231. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  • Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 74. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  • Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 278. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  • Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 129. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  • Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 202. Otava, 1989. ISBN 9511109618.