”Minä en osaa ajatella avioliittoa sukupuolineutraalina instituutiona, vaan mielestäni miehen kuuluu kustantaa vaimonelämää, vaimon kuuluu kantaa vastuu kotitöistä ja lastenhoidosta ja tyydyttää miehen kaikki fyysiset tarpeet. Mutta voin vielä järkyttää vähän suomalaisia feministejä: Katoliset papit puhuvat naisille usein siitä, että vaikka olisi riitaa ja huonoja aikoja, seksistä ei saa kieltäytyä.”
Kokoomusnuorten Helsingin piirin varapuheenjohtaja Elisa Siekkinen haastattelussa 2011.[1]
Ainoakaan mies ei uskalla kirjoittaa totuutta avioliitosta niin kauan kuin hänen vaimonsa elää. (George Bernard Shaw) [2]
Avioliitto on aikaa sitten lakannut olemasta yleislääke naisten hermostollisiin vaivoihin. (Sigmund Freud) [3]
Avioliiton ei tarvitse suinkaan olla onnellinen ollaksensa oikea avioliitto. Monta kertaa sen onnettomuus on juuri ainoa onni, sillä se on koulu, joka kasvattaa todellisen ihmisen. Vasta todellisina ihmisinä ja täysikasvuisina me olemme oikea käyttövoima. (Maria Jotuni) [4]
Epäsuhtainen avioliitto on kuin raskaat kahleet, jotka sitovat kaksi vankia yhteen, vankia, joilla ei ole muuta yhteistä kuin kahleensa: viha ja elämän käytäntö. (Maria Jotuni) [4]
Avioliitto on ainoa laillinen sopimus joka kumoaa osapuolten väliltä kaikki ne lait jotka turvaavat juuri sen tarkoittamaa suhdetta. (George Bernard Shaw) [2]