Siirry sisältöön

Samuel Johnson

Wikisitaateista
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Samuel Johnson

Samuel Johnson (s. 7. syyskuuta 1709 / 18. syyskuuta 1709, Lichfield – k. 13. joulukuuta 1784) oli englantilainen kirjailija, esseisti, runoilija, elämäkertakirjoittaja ja kriitikko.

Sitaatteja

[muokkaa]
  • "Olen valmis rakastamaan koko ihmiskuntaa – lukuunottamatta amerikkalaisia."
  • "Aurinko, miten inhoankaan säteitäsi!"
  • "Avioliitossa on monta vaivaa, mutta selibaatissa ei ole yhtään nautintoa."
  • "Ehkä ei kukaan saa koskaan tietää, onko parempi käyttää yömyssyä vai ei." (SSSK)
  • "Ei, hyvä herra, ei viini saanut päätänne särkemään, vaan järki jota ahdoin sinne."
  • "Ei mikään paikka anna hätkähdyttävämpää todistusta ihmistoiveitten turhamaisuudesta kuin julkinen kirjasto." (SSSK)
  • "Ei niin surkeata ja halveksittavaa olentoa olekaan, ettei hän uskoisi löytyvän vielä surkeampaa ja vielä halveksittavampaa."
  • "Helvetti on kivetty hyvillä aikomuksilla." (SSSK)
  • "Historia ei ole mitään seikkailukertomusta."
  • "Hyvä herra, älkää koskaan ottako tavaksenne sekoittaa keskenään hyvettä ja pahetta. Se nainen on huora, ja piste." [1]
  • "Joka ei huolehdi vatsastaan, huolehtii tuskin mistään muustakaan." (SSSK)
  • "Jokainen meistä mieluummin tappaisi lehmän kuin jäisi pihvittä."
  • "Jokaisen kaskun arvo riippuu siitä, kuinka tosi se on. Kasku kuvailee joko yksilöä tai ihmisluontoa yleensä, ja jos se on valheellinen, se ei kerro mitään. [2]
  • "Jollei mielikuvitusta olisi, mies olisi yhtä onnellinen kamarineidon kuin herttuattarenkin sylissä." [3]
  • "Jos olisin oppinut soittamaan viulua, en olisi muuta tehnytkään." (SSSK)
  • "Joskus voi määritelmä tehdä määriteltävän asian entistä epäselvemmäksi. Näen lehmän. Määrittelen sen: Animal quadrupes ruminans cornutus. Mutta vuohikin märehtii, ja lammas voi olla sarveton. Lehmä on selkeämpi määritelmä." (SSSK)
  • "Kaikesta melusta on musiikki vähiten vastenmielistä."
  • "Kaikki teoria on tahdon vapautta vastaan, kaikki käytäntö tukee sitä." (SSSK)
  • "Kansan käyttämä kieli on suurelta osaltaan sananlaskunomaista. Jos jokin joskus vähänkin heilahtelee, se keinuu heti kuin kehto, ja vastaavanlaista kieltä käyttää tavallinen kansa aivan joka asiasta. (SSSK)
  • "Kirjailijoiden lupaukset ovat kuin rakastuneiden valat." [4]
  • "Klassikkositaatti on oppineiden miesten sananlasku kaikkialla maailmassa." [5]
  • "Kukaan ei ole tekopyhä nautinnoissaan."
  • "Kun aistillisuus jätetään sikseen, jää tämän maailman ainoaksi todelliseksi nautinnoksi suullinen ajatustenvaihto." (SSSK)
  • "Kun kaksi englantilaista tapaa, heidän ensimmäinen keskustelunaiheensa on sää."
  • "Kun mies on kyllästynyt Lontooseen, hän on kyllästynyt elämään, sillä Lontoossa on kaikkea mitä elämä pystyy tarjoamaan."
  • "Käsikirjoituksenne on sekä hyvä että omaperäinen, mutta se mikä on hyvää ei ole omaperäistä, ja se mikä on omaperäistä ei ole hyvää."
  • "Laiva on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa, kaikkinaiset elämän mukavuudet monipuolisempia; lisäksi on laivassa haittapuolena sekin, että purjehtija on aina vaarassa."
  • "Lehmä on erinomainen eläin niityllä, mutta puutarhasta me karkotamme sen pois."
  • "Leksikografi: sanakirjojen laatija, harmiton uurastaja." (SSSK)
  • "Miehen ja vaimon suhteessa ei miehen uskottomuus merkitse mitään. Mies ei toimita vaimonsa niskoille äpäröitä." (SSSK)
  • "Miehen kirjeissä hänen sielunsa on alastomana." (SSSK)
  • "Mies joka on kyllin hyvä taivaaseen, on kyllin hyvä papiksi." [6]
  • "Mikä on kirjoitettu ilman vaivannäköä, se tavallisesti luetaan ilman kiinnostusta." (SSSK)
  • "Minua surettaa aina kun jokin kieli kuolee, sillä kielet ovat kansakuntien sukupuu." (SSSK)
  • "Minun silmissäni pappi on aina ollut isä jolla on isompi perhe kuin hän pystyy elättämään."
  • "Olen valmis rakastamaan koko ihmiskuntaa - lukuunottamatta amerikkalaisia." (SSSK)
  • "On helpompi olla hyväntekeväinen kuin oikeudenmukainen." [7]
  • "On parempi elää rikkaana kuin kuolla rikkaana." (SSSK)
  • "On parempi että jotkut ovat onnettomia kuin että kukaan ei olisi onnellinen, mikä olisi seurauksena yleisestä tasa-arvoisuudesta." [8]
  • "On yhtä typerää asettaa kokeeseen ystävän uskollisuus kuin vaimon siveys."
  • "Onkivapa on keppi jonka toisessa päässä on koukku ja toisessa hölmö."
  • "Paras tapa hankkia itselleen valtaa ja vaikutusvoimaa on myöntää lähimmäisilleen vähäkorkoisia lainoja ja pitää itsellään heidän antamansa velkakirjat." [9]
  • "Pikkulapset eivät halua kuulla pikkulapsista; he kuuntelevat mielellään kertomuksia jättiläisistä ja linnoista." (SSSK)
  • "Punaviini on poikasten juoma, portviini miesten, mutta sen joka mielii sankariksi täytyy juoda paloviinaa."
  • "Punaviiniin pitää hukuttautua ennen kuin se tehoaa millään lailla." [10]
  • "Ranskalaiset ovat karkeita, huonostikasvatettuja, oppimattomia ihmisiä; siellä vallasnainen ruiskauttaa lattialle syljen ja pyyhkii sen jalallaan." [11]
  • "Rehti kiitos on vain velka, mutta imartelu on lahja."
  • "Sade tekee hyvää kasviksille ja eläimille jotka syövät niitä kasviksia ja eläimille jotka syövät niitä eläimiä."
  • "Siteeraaminen on suurin kohteliaisuus, jonka kirjailijalle voitte esittää."
  • "Sunnuntain tulisi poiketa muista päivistä. Ihmiset saavat mennä kävelylle, mutta eivät kivittää pikkulintuja."
  • "Surullista mutta totta on, että kahdeksantoistavuotiaana tiesin melkein yhtä paljon kuin nyt."
  • "Tuhannesta partaansa ajelevasta miehestä ei edes kaksi tee työtään niin samanlaisin elein, etei heitä pystyisi erottamaan toisistaan."
  • "Tupakoiminen on pöyristyttävä tapa - puhallamme suustamme savua toisten ihmisten suuhun, silmiin ja nenään, ja joudumme itse kokemaan saman." [12]
  • "Vai näyttelijöitä? En pidä heitä parempina kuin otuksia, jotka nostetaan pöydälle tai tuolijonon päälle vääntelemään naamaansa ja naurattamaan yleisöä tanssivien koirien lailla." [13]
  • "Vaikka emme voikaan äänestää heitä kumoon, väittelemme heidät kumoon."
  • "Yksi viinin huonoista puolista on, että se erehdyttää pitämään sanoja ajatuksina." [10]

Lähteet

[muokkaa]
  • Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 75. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 121. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 219. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 139. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 361. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 273. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  7. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 251. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  8. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 417. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  9. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 481. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  10. 10,0 10,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 507. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  11. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 320. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  12. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 440. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  13. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 248. Otava, 1989. ISBN 9511109618.