Suru

Kohteesta Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
  • Ei mikään suru, joka tulee Jumalalta, koskaan ole niin vaikea, ettei se sisässään kantaisi siunauksen siementä, kuinka mahdottomalta tuo meidän silmissämme näyttäneekin. (Minna Canth) [1]
  • Ei voi olla köyhempää / kuin hän, joka surunsa kieltää. (Aaro Hellaakoski)
  • Sepä suurena suruna, / Apioina mielaloina: / Hepo huono, akka tiine, / Itse mies vähäväkinen. (Kanteletar)
  • Oi ihmislapsi! mikä tuli sun kohtalokses täällä? Pitkät murheenpäivät, mutta harvoin, harvoin ilon lyhykäinen hetki, ilon hetki kyynelsilmäinen, riutuva päivänpaiste synkeitten ukkospilvien keskellä. (Aleksis Kivi) [1]
  • Minä tunnen ne elämän ankarat lait: / kukat parhaat on kukkia surun. (V. A. Koskenniemi)
  • Hän suri kauan: suri monta päivää, koko viikon. Sitten hän unohti; niin käy yleensä rakkaudessa. (Joel Lehtonen)
  • Me olemme kaikki vain lapsia / ja murrumme murheen alle. (Eino Leino)
  • Ei suruja monta ihmislapselle suotu: / Yks sydämen suru, / elon huoli toinen / ja kolmansi korkean, ankaran kuoleman suru. (Eino Leino)
  • Syvältä kyntää murheen aura / vakaata, tummaa vakoaan. (Otto Manninen)
  • Joka puhuu paljon surujensa määrästä, hän tulee sillä paljastaneeksi niiden kehnon laadun. (Kaarlo Marjanen)
  • Pienet surut ovat äänekkäitä, suuret vaikenevat. (Seneca)
  • Kun surut tulevat, ne eivät tule yksinäisinä vakoilijoina, vaan pataljoonittain! (William Shakespeare)
  • Puhdas suru on yhtä mahdotonta kuin puhdas ilo. (Leo Tolstoi)
  • Jokaisella on oma murheensa, ja hyvin harva jaksaa värähtää toisen surun vuoksi. (Mika Waltari)
  • Ilon ja naurun takana voi piillä raaka, kova ja tunteeton luonne. Mutta surun takana ei koskaan ole muuta kuin surua. (Oscar Wilde) [2]

Lähteet[muokkaa]

Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.

  1. 1,0 1,1 1,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 391. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. 2,0 2,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 392. Otava, 1989. ISBN 9511109618.