Ralph Waldo Emerson

Wikisitaateista
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
R. W. Emerson

Ralph Waldo Emerson (25. toukokuuta 1803 Boston, Massachusetts – 27. huhtikuuta 1882 Concord, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen esseisti, runoilija, filosofi ja 1800-luvun transsendentalistisen liikkeen johtaja.

Sitaatteja[muokkaa]

  • "Aina kun ihminen tekee rikoksen, Jumala löytää todistajan."
  • "Rahvas ajattelee aatteen miehistä samalla tavalla kuin Bonaparte. Aatteet hämmentävät yhteiskunnallista järjestystä ja mukavuutta ja tekevät miehestä lopulta houkkion."
  • "Ei koskaan ole ollut niin suloista lasta, ettei sen äiti ollut iloinen saadessaan sen nukkumaan."
  • "Ei ole koskaan ollut runoilijaa jolla ei olisi ollut sydän paikallaan."
  • "Ei ole mitään syytä, että runon tulisi olla pitkä. Jokainen sana on kerran ollut runo."
  • "Ellette voi olla vapaita, olkaa niin vapaita kuin voitte."
  • "Huumorintajuinen varas joi hirttolavalla tuopillisen olutta ja puhalsi siitä pois vaahdon, koska oli kuullut sen olevan epäterveellistä."
  • "Hyveet ovat yleisesti katsoen pikemminkin poikkeus kuin sääntö. On ihminen sekä hänen hyveensä."
  • "Hyvä sade ja huono saarnaaja eivät tiedä milloin lopettaa."
  • "Hyvät tavat koostuvat pienistä uhrauksista."
  • "Ihmiset eivät ansaitse hyvää kirjallisuutta: he ovat niin mieltyneitä huonoon."
  • "Ihmiset eivät koskaan puhu rikoksesta niin kevyesti kuin luulevat."
  • "Ihmisen pitäisi varoa miten nauraa, sillä nauraessaan hän paljastaa kaikki vikansa."
  • "Ihmisen pitää kiittää vikojaan ja tuntea vähän pelkoa lahjojensa edessä." [4]
  • "Ihmiset karkaavat vieraisiin maihin, koska eivät ole hyviä omassaan, ja karkaavat takaisin omaan maahansa, koska eivät uudessa paikassa olleet minkään väärtejä."
  • "Ihmiset ovat viisaampia kuin tietävät."
  • "Ihmiset puhuvat laista, mutta tarkoittavat varallisuutta." [5]
  • "Joka ihmisen kodissa pitäisi näkyä, mitä nimenomaan hän tarvitsee. Hän on hankkinut sinne esineitä, joita hän on vuosikaudet halunnut ja jotka ovat vetäneet häntä puoleensa. Niissä täytyy hänen luonteensa näkyä." [6]
  • "Joka kirjoittaa itselleen, kirjoittaa ajattomalle yleisölle." (SSSK)
  • "Joka osaa tehdä vaikeista asioista helppoja, se on opettaja." (SSSK)
  • "Joka todella sydämestään rukoilee, ei voi olla oppimatta jotain." [7]
  • "Jokainen on vilpitön ollessaan yksin. Kun paikalle tulee toinen, alkaa teeskentely."
  • "Jokainen sankari käy lopulta rasittavaksi. Voltaire ei välttämättä ollut mikään ilkeä ihminen, mutta kuitenkin hän sanoi lempeästä Jeesuksesta: 'Kunpa minun ei enää ikinä tarvitsisi kuulla sen miehen nimeä!'" [8]
  • "Jokainen uudistus on kerran ollut yksityinen mielipide." (SSSK)
  • "Jokaisen runon tulisi koostua säkeistä jotka ovat runoja."
  • "Jos ihminen tutkii tarkasti ajatuksiaan, hän hämmästyy havaitessaan, kuinka paljon elää tulevaisuudessa. Hänen hyvinvointinsa on aina edessäpäin. Tällainen olento todennäköisesti on kuolematon." [10]
  • "Jos mies omistaa maata, maa omistaa hänet."
  • "Kaikki hyveet sisältyvät itseluottamukseen."
  • "Kaikki on moraalista. Oikeuden täytäntöönpano ei lykkäänny. Jumalan arpakuutiot ovat aina väärennettyjä. [13]
  • "Kaikki rakastavat sitä joka rakastaa" ("All mankind love a lover"). [14]
  • "Kaupungit rappioittavat meidät suurennellessaan pikkuasioita."
  • "Kolmekymmentä täytettyään herää surullisena joka aamu, ehkä kuutta seitsemää poikkeusta lukuunottamatta, koko loppuelämänsä ajan."
  • "Konservatismi, aina yhtä varovainen ja ahdas, inhottaa lapsia ja ajaa heidät radikalismiin haukkaamaan raitista ilmaa." (SSSK)
  • "Koulumestarille minä maksan, mutta koulupojat ne minun poikaani kasvattavat." (SSSK)
  • "Kulttuuri-ihminen on rakentanut vaunun, mutta on unohtanut kuinka käyttää jalkojaan. Hän tukeutuu kainalosauvoihin, mutta lihastensa tukea hänellä ei ole. Hänellä on hieno sveitsiläinen kello, mutta ei enää taitoa määrittää aika auringon avulla. [17]
  • "Kun muuan Reinillä matkustava englannitar kuuli erään saksalaisen nimittävän hänen seuruettaan ulkomaalaisiksi, hän huudahti: " Ei, emme me ole ulkomaalaisia; me olemme englantilaisia, tehän ulkomaalaisia olette". (SSSK)
  • "Kun vanhenemme (...) kauneus vetäytyy sisäänpäin." [18]
  • "Kytkekää vankkurinne tähteen." (SSSK)
  • "Kärsimys on juutalaisen tunnus, ja se on nykyisin tehnyt hänestä maailman hallitsijoiden hallitsijan." (SSSK)
  • "Mahtaakohan kukaan muistaa aikaa, joka ei ollut ankea ja jolloin raha ei ollut tiukassa." (SSSK)
  • "Me menemme Eurooppaan amerikkalaistuaksemme." (SSSK)
  • "Me pelkäämme totuutta, pelkäämme onnea, pelkäämme kuolemaa ja pelkäämme toinen toistamme." [2]
  • "Me tähtäämme pilkan yläpuolelle osuaksemme pilkkaan. Kaikissa toimissamme on mukana vääristelyä tai liioittelua." (SSSK)
  • "Meidän maamme on aloitteiden, suunnitelmien, laajojen ohjelmien ja suurten odotusten maa. Sillä ei ole menneisyyttä, kaikki näyttää etenevän ja tähtäävän tulevaisuuteen."
    • Yhdysvalloista.
  • "Meidän ruumiimme ei pue meitä, vaan karrikoi meitä ja tekee meistä pilaa. Ihminen on sekä fyysisesti että metafyysisesti kokoonpantu tilkuista ja paikoista, joita on valikoimatta lainattu hyviltä ja huonoilta esivanhemmilta, ja alunalkaenkin epäkelpo."
  • "Miehen kirjasto on eräänlainen haaremi." (SSSK)
  • "Miehestä tulee kaunopuheinen, jos hänelle antaa hyvää viiniä." [21]
  • "Miehet ovat mitä heidän äitinsä heistä tekevät."
  • "Miten paljon ihmiselämästä meneekään hukkaan odottaessa!" (SSSK)
  • "Mitä vähemmän ihminen tuntee ja ajattelee hyveitään, sitä enemmän me hänestä pidämme."
  • "Mitä äänekkäämmin hän puhui kunniallisuudestaan, sitä vikkelämmin laskimme lusikoitamme." (SSSK)
  • "Muuan valtiomiehistämme sanoi: "Tämän maan kirouksena ovat kaunopuheiset miehet". (SSSK)
  • "Nero saa aina havaita olevansa vuosisadan edellä aikaansa."
  • "Omaisuutta on mainiosti verrattu lumeen - jos se tänään lankeaakin tasaisesti, huomenna tuuli puhaltaa sen kinoksiksi". (SSSK)
  • "On monia asioita, joista viisas ehkä toivoisi olevansa tietämätön."
  • "On parempi kärsiä vääryyttä kuin syyllistyä siihen."
  • "Onko sitten niin kauheaa tulla väärinymmärretyksi? Pythagoras oli väärinymmärretty, samoin Sokrates ja Jeesus ja Luther ja Kopernikus ja Galilei ja Newton ja jokainen puhdas ja viisas henki joka on maallista tomumajaa asuttanut. On suurta olla väärinymmärretty." (SSSK)
  • "Orjuushan orjuutta synnyttää, vapaus vapautta. Naisten orjuus alkoi kun miehet olivat orjina kuninkailla." [25]
  • "Raha maksaa usein liikaa."
  • "Rumuuden salaisuus ei ole epämuotoisuudessa, vaan kiinnostamattomuudessa." [27]
  • "Runouden pitää olla uutta kuin meren vaahto ja vanhaa kuin kalliot." (SSSK)
  • "Sankariajat ovat tavallisesti kauhun aikakausia."
  • "Suurilla neroilla on lyhyimmät elämäkerrat. Heidän serkkunsa eivät osaa heistä yhtään anekdoottia."
  • "Suutari tekee hyvän kengän, koska hän ei tee muuta."
  • "Taide on mustasukkainen rakastajatar."
  • "Tee rikos, ja maailma on tehty lasista. Tee rikos, ja näyttää kuin lumipeite olisi langennut maan ylle, sellainen joka paljastaa metsässä jokaisen kärpän ja ketun ja oravan ja myyrän jäljet."
  • "Tieto on pelon vastamyrkky."
  • "Tiikerin rohkeus on yhtä ja hevosen toista."
  • "Toiset ovat surun yläpuolella, toiset alapuolella."
  • "Tulette aina kohtaamaan ihmisiä, jotka mielestään tietävät velvollisuutenne paremmin kuin te itse."
  • "Usko, joka nojautuu auktoriteettiin, ei ole uskoa."
  • "Vain viisaalle elämä on juhlaa."
  • "Valo on maalareista ensimmäinen. Ei ole niin rumaa esinettä, ettei syvä valo tee siitä kaunista." (SSSK)
  • "Varastaminen on aina suhteellista. Jos otetaan asia absoluuttisesti, niin sanokaa, kuka ei varasta."
  • "Vihaan sitaatteja. Kerro minulle mitä tiedät" ("I hate quotations. Tell me what you know"). [28]
  • "Vuodet opettavat paljon sellaista, josta päivät eivät tienneet mitään."
  • "Jokainen kirja on lainaus, ja jokainen talo on lainaus kaikista metsistä ja kaivoksista ja kivilouhimoista, ja jokainen ihminen on lainaus kaikista esivanhemmistaan."
  • "Maailma on kokonaan ulkokuorta, siinä ei ole ydintä."
  • "Yksi siunattu puoli vanhoissa ystävissä on se, että heidän seurassaan voi olla typerä." (SSSK)
  • "Yleinen väärinkäsitys on, että herrasmiehen pitää olla valmis taistelemaan. Enin mitä häneltä voidaan vaatia on kykenemättömyys valehteluun." (SSSK)
  • "Ystävä on henkilö, jolle voin olla vilpitön. Hänen seurassaan voin ajatella ääneen." (SSSK)
  • "Älkää koskaan lukeko vuotta nuorempaa kirjaa." [29]

Lähteet[muokkaa]

  • Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 16. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. 2,0 2,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 278. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 81. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 511. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 181. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 157. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  7. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 333. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  8. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 101. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  9. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 478. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  10. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 437. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  11. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 217. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  12. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 364. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  13. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 225. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  14. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 312. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  15. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 121. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  16. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 326. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  17. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 362. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  18. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 485. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  19. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 163. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  20. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 75. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  21. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 506. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  22. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 149. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  23. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 136. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  24. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 229. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  25. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 265. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  26. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 513. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  27. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 335. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  28. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 361. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  29. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 196. Otava, 1989. ISBN 9511109618.