Siirry sisältöön

Mika Waltari

Wikisitaateista
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Mika Waltari vuonna 1935

Mika Toimi Waltari (19. syyskuuta 1908 Helsinki – 26. elokuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Tavattoman tuotteliaana tunnetun Waltarin julkaisuluettelo käsittää niin romaaneja, runoja, novelleja, satuja, näytelmiä, kuunnelmia, propagandamateriaalia, arvosteluja, elokuvakäsikirjoituksia, matkakertomuksia kuin sarjakuvariimejäkin.

MIELIPITEITÄ

[muokkaa]
  • "Alastomuus merkitsee puhtautta."
  • "Amerikka on köyhän maan unelma onnesta – kaukainen haave rikkaudesta ja vapaudesta. Siellä ovat kaikki ihmiset ruhtinaita – siellä ajavat työmiehetkin omilla autoillaan."'
  • "Ei, jos kerran pitää itkeä, niin voi itkeä vuoteessaan ja tukkia kasvonsa tyynyyn." (SSSK)
  • "Ei se ole rikas, joka omistaa kultaa ja hopeaa, vaan se on rikas, joka tyytyy vähään."
  • "Että tätä sitten viitsitään nimittää suurkaupungiksi, - eihän täällä ole edes mitään liikennettä." (SSSK)
  • "Häme, kansa, jonka sielu on harmaata ja punaista, miten rakastankaan sitä." [1]
  • "Hänen nenässään on tiilenpunaisen ja violetin värisekoitus, - impressionistien bierihaave."
  • "Ihminen on ihmisen ainoa veli tässä maailmassa." (SSSK)
  • "Ihmiset katsovat kuitenkin aina vaatteita, - sekin on yksi laki, johon täytyy alistua, vaikka kuinka haluaisi kapinoida sitä vastaan." [2]
  • "Ikävöin kaupunkia, asfaltin, metallitomun ja bentsiinin tuoksua, - sitä hermostunutta kaipausta, joka pimenevinä iltoina kiertää hiljaisia katuja." (SSSK)
  • "Itsemurha on heikkoutta ja väsymystä." (SSSK)
  • "Itsesäilytysvietti, seksuaalivietti, sosiaalinen vietti, - kolme valtavaa voimaa, joihin voi johtaa kaiken tapahtuneen, kaikki teot ja päämäärät. - Materialismia? - ei. Biologiaa, elämää!"
  • "Ja äiti ymmärtää, niinkuin äidit aina lopulta ymmärtävät - vaistonsa avulla ... "
  • "Jokaisella on oma murheensa, ja hyvin harva jaksaa värähtää toisen surun vuoksi."
  • "Kansa tietää lopulta kaiken, vaikka sille ei kukaan mitään kertoisi, ja se tietää kaiken ensin hämärästi kuin unessa, mutta kerran selviää sille kaikki kuin leimahduksena, ja silloin tapellaan kadunkulmissa ja talot palavat ja monet asiat muuttuvat entisestään."
  • "Laivamatka on lepoa, hidasta vegeteeraavaa siirtymistä ateriasta toiseen, tylsistyttävää, ellei onnistu löytämään sopivaa matkatoveria."
  • "Maalaisille ja yksinkertaisille ihmisille on kirjoitettava toisin kuin kaupunkilaisille." (SSSK)
  • "Mies, joka ei voi käydä yhteisessä uimahallissa ilman himoa, on sika!"
  • "Minä etsin tätä päivää löytääkseni siinä aavistuksen huomispäivästä." (SSSK)
  • "Minä näen sinut, / ikuinen nuoruus, / auringon kultaisessa valossa / loistoauton mahtavaa, / kimaltelevaa kylkeä vasten." (SSSK)
  • "Miten voikaan rakastaa pikajunia, jättiläisvetureita, kiskojen jyskettä, keinuvia vaunuja, kilometrimerkkien lentoa, ratavallien kiitäviksi viivoiksi suipistuvaa hiekkaa. Juna on ainoa paikka, jossa voi olla aivan rauhallinen, ilman surua, ilman kaipausta, ilman kiduttavia ajatuksia." (SSSK)
  • "Mustalaiset soittavat, - halveksitut, vihatut, ruoskitut mustalaiset, - varkaat, povarit, kattilantinaajat, - ruhtinaat!" (SSSK)
  • "Nuoruus muuttuu niin kipeäksi ja tuskalliseksi sen tähden, että siltä puuttuu kaikki tekniikka. Sen rakkaus on aina tyydyttämätön ja turha." (SSSK)
  • "Nyt poltan camelia, jossa on kirpeä Amerikan-maku." (SSSK)
  • "Odotus on aina kauniimpi kuin täyttymys. Ja pettymys on suoraan verrannollinen odotukseen."
  • "Olen ulkomaalainen, nähtävästi epäilyttävä." (SSSK)
  • "Pilvet riippuvat Pont Neufin yllä kuin raskaat, keltaiset ruusut." (SSSK)
  • "Riemukasta matkustaa, kun voi puhua vaikka mitä, eikä kukaan ymmärrä, mistä on kysymys."
  • "Sentimentaalisuus on nautintoa." (SSSK)
  • "Toteamme ensin, ettei ole mitään inhottavampaa kuin saksalainen turisti likaisissa, vihreissä polvihousuissaan ja töyhdöllä ja mitaleilla varustetussa tirolilaishatussaan." (SSSK)
  • "Totuus on viiltävä veitsi, totuus on parantumaton haava ihmisessä, totuus on lipeä, joka katkerana syö sydäntä."
  • "Tunnen päällystakin karheuden sormiani vasten. Tällainen on ensimmäinen suudelma. Onnellinen ja kaunis." (SSSK)
  • "Tuodaan teetä. Ihmeellistä. Koskaan ennen en ole osannut pitää teestä, nyt opin rakastamaan sitä. Jano on hävinnyt, tulee lämmin ja virkeä olo." (SSSK)
  • "Tämä päivä pakenee, eikä palaa ja vaikka huominen tulee, ei se ole enää tämä päivä." (SSSK)
  • "Tämän kirjoitti Sinuhe, egyptiläinen, hän, joka eli yksinäisenä kaikki elämänsä päivät." [3]
  • "Valheen ympärillä parveilevat näet ihmiset kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadunkertojan sanat tuoksuvat suitsutukselta hänen istuessaan karjanlannassa kadunkulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat."
  • "Valta on kuin ruoko ihmisen käsissä. Ruoko katkeaa, mutta viisas lintu hypähtää ajoissa keinumaan toisen kaislan nenään." [4]
  • "Vieras kaupunki, hotellihuone, vielä hiukan kosteat lakanat ... siihen sisältyy sanomaton yksinäisyyden tunne." [3]
  • "Väsymykseni muuttuu hermostuneeksi, ylijännittyneeksi kirkkaudeksi."
  • "Ylioppilaat tulevat parvekkeelle laulamaan. Es leb' die Jugend, es leb' die Liebe ... Saksalaista romantiikkaa."

Lähteet

[muokkaa]
  • Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 78. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 472. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. 3,0 3,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 519. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 482. Otava, 1989. ISBN 9511109618.