Seneca

Kohteesta Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seneca.jpg
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Lucius Annaeus Seneca (n. 4 eaa. – 65 jaa.) oli roomalainen valtiomies, kirjailija ja stoalainen filosofi.

Sitaatteja[muokkaa]

  • Demokratia on julmempaa kuin tyrannien sodat." (SSSK)
  • Humalatila on vapaaehtoista mielisairautta. (SSSK)
  • Ihmisen ruumis ei ole koti, vaan majatalo - ja sitäkin vain vähän aikaa. (SSSK)
  • Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat edellisiä.
  • Itsensä turvaaminen ei tarkoita itsensä hautaamista. (SSSK)
  • Kaikkea saattaa tapahtua ("Omnia fieri possent"). (SSSK)
  • Kaikki taide on luonnon jäljittelyä.
  • Kirjojen paljous häiritsee ajattelemista. [1]
  • Koko maailma tuhoutuisi, ellei sääli olisi vihaa rajoittamassa. (SSSK)
  • Kukaan ei rakasta maataan sen koon tai huomattavan aseman vuoksi, vaan siksi että se on hänen omansa. (SSSK)
  • Kuolema on joskus rangaistus, usein lahja; monille se on ollut suosionosoitus. (SSSK)
  • Käsi kättä pesee ("Manus manum lavat"). [2]
  • Rikokset palaavat usein tekijänsä luo.
  • Meillä kaikilla on ollut sama määrä esi-isiä. (SSSK)
  • Miekka ei tapa koskaan ketään; se on vain työkalu tappajan käsissä.
  • Miksi säästäisin sanoja? Ne ovat ilmaisia. [3]
  • Mikään ei ole varmaa paitsi menneisyys. [4]
  • Naurunalaiseksi ei joudu se joka alkaa nauraa itselleen. [5]
  • Terveen mielen muovaamiseksi tarvitaan vain vähän kirjallisuutta.
  • Vanhuus on parantumaton sairaus. [6]
  • On parempi tietää edes hyödyttömistä asioista jotain kuin ei mistään mitään.
  • Ennemminkin laatu ratkaisee, ei niinkään määrä.

Elämästä[muokkaa]

  • Oikein käytetty elämä on kyllin pitkä.
  • Ei yksikään päivä ole vailla murhetta.
  • Inhimillisempää on nauraa elämälle kuin surra.
  • Joskus on pelkkä elokin uroteko. [7]
  • Maailmassa on monenlaista, mitä täytyy ottaa vastaan olematta velvollinen kiittämään.
  • Pahuus itse juo suurimman osan omasta myrkystään.

Vapaudesta[muokkaa]

  • Orjuus kahlehtii vain harvoja, useimmat kahlehtivat itse itsensä.
  • Vapautta ei voi saada ilmaiseksi. Antaessasi sille paljon arvoa täytyy kaikkea muuta pitää vähäarvoisena.

Rakkaudesta, onnesta ja murheesta[muokkaa]

  • Parempi rakastaa ja menettää kuin olla koskaan rakastamatta.
  • Onneton on mieli joka tulevia murehtii. (SSSK)
  • Mikään asema ei ole niin tuskallinen, ettei tyyni mieli löytäisi siitä jotain lohtua.
  • Pienet huolet puhuvat, suuret ovat mykkiä.

Hallitsijoista[muokkaa]

  • Pikkurikollisia rangaistaan, suuret roistot kulkevat kunniasaatossa.
  • Vihattu hallinto ei pysy pitkään pystyssä.
  • Myös matalasta mökistä voi astua esiin suurmies.

Rahasta, rikkaudesta & köyhyydestä[muokkaa]

  • Ei niin vahvaa varustusta, ettei raha sitä valloita.
  • Köyhä ei ole se jolla on vähän vaan se joka toivoo enemmän.
  • Raha ei ole tehnyt vielä ketään rikkaaksi.
  • Se on monen isännän orja joka on ruumiinsa orja. (SSSK)

Rohkeudesta[muokkaa]

  • Ihminen jota voidaan pakottaa, ei ole oppinut miten kuolla.

Lähteet[muokkaa]

  1. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 138. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 175. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 352. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 215. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 284. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 487. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  7. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 331. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  8. 8,0 8,1 Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.