George Bernard Shaw

Kohteesta Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
George bernard shaw.jpg
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta George Bernard Shaw.

George Bernard Shaw (1856–1950) oli irlantilaissyntyinen englantilainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925, ja hän on ainoa henkilö, joka on palkittu sekä Nobelilla että Oscarilla.

Lausahduksia[muokkaa]

  • Ainoa tapa, jolla sivistyneet ihmiset estetään potkimasta ja hakkaamasta vaimojaan, on järjestää pelejä joissa he voivat potkia ja lyödä palloa.
  • Ainoakaan mies ei uskalla kirjoittaa totuutta avioliitosta niin kauan kuin hänen vaimonsa elää.[1]
  • Avioliitto on ainoa laillinen sopimus joka kumoaa osapuolten väliltä kaikki ne lait jotka turvaavat juuri sen tarkoittamaa suhdetta.[1]
  • Avioliitto on suosiossa, koska siinä liittyy enimmäismäärä kiusauksia enimmäismäärään tilaisuuksia.[1]
  • Baseballilla on se etu krikettiin nähden, että peli päättyy nopeammin.
  • Demokratia on systeemi, joka takaa sen ettei meitä hallita paremmin kuin ansaitsemme.
  • Demokratiassa epäpätevien paljous valitsee sen sijaan, että turmeltuneet harvat nimittäisivät.
  • Ei pitäisi olla lainkaan äitejä, naisia vain.
  • Elinikäinen onni! Ei yksikään elävä sielu kestäisi sitä - se olisi maanpäällinen helvetti.
  • Elämä saattaa kaikki ihmiset toistensa tasalle; kuolema paljastaa ketkä ovat nousseet muita korkeammalle. [2]
  • Elämässä on vain kaksi tragediaa: toinen on se ettei saa haluamaansa, ja toinen että sen saa.
  • Emme ole menettäneet uskoamme - olemme vain siirtäneet sen Jumalasta lääkäreihin.
  • Enkeli ei taivaassa ole kukaan sen kummempi.
  • Hallitsemisen taito on jumaloinnin organisointia.
  • Harvat ihmiset ajattelevat useimmin kuin kaksi-kolme kertaa vuodessa. Olen hankkinut itselleni kansainvälistä kuuluisuutta sillä, että ajattelen kerran-pari viikossa.[1]
  • Historiasta opimme, että historiasta ei opita mitään.
  • Hulluja on kaikkialla, mielisairaaloissakin.
  • Häilyviä naisia on helpompi sietää kuin yksitoikkoisia; heitä murhataan joskus, mutta harvoin hylätään.
  • Hän ei tiedä mitään ja luulee tietävänsä kaiken. Tämä viittaa selvästi poliittiseen uraan.
  • Hölmön aivot sulattavat filosofian hullutukseksi, tieteen taikauskoksi ja taiteen pedanteriaksi. Näin syntyy yliopistosivistys.
  • Ihannevaimo on sellainen, joka tekee kaiken mistä ihanneaviomies pitää, eikä mitään muuta.
  • Ihminen, joka kuuntelee järjen ääntä, on hukassa. Järki orjuuttaa jokaisen, jolla ei riitä voimia päästä sen herraksi.
  • Inhottavin sikiönlähdettäjä on se, joka yrittää muokata lapsen luonnetta.
  • Itsensä lainaaminen antaa ryhtiä keskustelulle.
  • Joka ei koskaan ole toivonut, ei koskaan voi tuntea epätoivoa.
  • Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa.
  • Joka toivoo elinikäistä onnea kauniin naisen rinnalla, haluaa nauttia viinin mausta pitämällä suunsa koko ajan täynnä sitä.
  • Joka uskoo kasvatukseen, rikoslakiin ja urheiluun, tarvitsee vain omaisuutta tullakseen täydelliseksi herrasmieheksi.
  • Jokainen yli neljäkymmentävuotias on lurjus.
  • Jos pelkästä kokemuksesta voisi oppia, olisivat Lontoon katukivet viisaampia kuin kaupungin viisaimmat miehet.
  • Jos suurmies saisi meidät ymmärtämään tarkoituksensa, me hirttäisimme hänet.
  • Jotka pahaa ymmärtävät, antavat sen anteeksi; jotka sitä vihaavat, hävittävät sen.
  • Kaikilla ihmisillä on hyviä tarkoituksia.
  • Kaikki tapahtuu kaikille ennemmin tai myöhemmin, jos vain aikaa riittää.
  • Kaikki tiet päättyvät hautaan, joka on tyhjyyden portti.
  • Kirjat paranevat siitä, jos niitä ei lueta. Katsokaa vaikkapa klassikkojamme.
  • Kohtuullisen kunniallinen mies ja kohtuullisen uskollinen nainen, molemmat kohtuullisia ryyppääjiä, jotka asuvat kohtuullisen mukavassa talossa - tuossapa porvarisluokan kuva.
  • Kukaan ei rakasta vilpittömämmin kuin se, joka rakastaa ruokaa.
  • Kukaan ei voi olla puhdas spesialisti olematta idiootti sanan varsinaisessa mielessä.[1]
  • Kukaan oman kielensä täysin taitava ei koskaan opi hallitsemaan toista kieltä.
  • Kun ihminen kuolee sairauteen, sanotaan että syy on luonnollinen. Kun taas lääkärit onnistuvat hänet pelastamaan (kuten yleensä käy), ottavat he siitä kunnian.
  • Kun ihminen haluaa murhata tiikerin, hän sanoo sitä metsästykseksi; kun tiikeri haluaa murhata ihmisen, ihminen sanoo sitä julmuudeksi. Rikoksen ja oikeuden ero ei ole suurempi.
  • Kun tietämätön opettaa kyvytöntä ja antaa tälle todistuksen hyvästä suorituksesta, on herrasmies saanut kasvatuksensa.
  • Kun typerys tekee jotain mitä häpeää, hän olettaa aina, että se on hänen velvollisuutensa.
  • Lukuun ottamatta noita yhdeksää kuukautta ennen ensimmäistä hengenvetoaan ei yksikään ihminen hoida asioitaan yhtä hyvin kuin puu.
  • Me laulamme kirkossa - miksi emme saisi tanssia siellä?
  • Me sanoisimme häntä taiteilijaksi ja boheemiksi hänen elämäntapojensa perusteella.
  • Meidän aikamme herrasmies on se jolla on varaa tehdä kuten jokainen hölmö tekiksi jos varaa olisi: kuluttaa tuottamatta.
  • Meille kerrotaan, että kun Jumala loi maailman, Hän näki että se oli hyvä. Mitä Hän sanoisi nyt?
  • Meillä ei ole sen suurempaa oikeutta kuluttaa onnea tuottamatta sitä kuin kuluttaa omaisuutta tuottamatta sitä.
  • Meillä olisi jo sosialismi, ellei sosialisteja olisi.
  • Mikään ei imartele ihmistä niin kuin se, että häntä pidetään imartelun arvoisena.
  • Minun tapani pilailla on sanoa totuus. Se on maailman parasta pilailua.
  • Miten on mahdollista että ihmisillä, jotka osaavat huvitella, ei koskaan ole rahaa - ja että ne, joilla sitä on, eivät tiedä huvittelemisesta mitään?
  • Mitä enemmän ihminen omistaa sen lisäksi mitä itse käyttää, sitä enemmän häntä kuluttaa huoli.
  • Muffinseihin ei kyllästy, muttei niistä inspiraatiotakaan saa.
  • Naispuoliset murhaajat saavat läjäpäin kosimakirjeitä.
  • Niin kauan kuin meillä on vankiloita ei ole paljonkaan väliä, ketkä meistä selleissä istuvat.
  • Nuoruus, jolle kaikki annetaan anteeksi, ei anna itselleen anteeksi mitään; vanhuudelle, joka antaa itselleen anteeksi kaiken, ei anneta anteeksi mitään.[1]
  • Nuoruus on ihmeellinen lahja. Sääli vain että se tuhlataan sellaisiin, jotka eivät ole aikuisia.
  • Olen herrasmies: elän ryöstämällä köyhiä.
  • On olemassa eurooppalainen, jopa yleismaailmallinen kieli: se on musiikin kieli. Se kieli on minun äidinkieleni.
  • On vaarallista olla vilpitön, ellei myös ole tyhmä.
  • On vain yksi uskonto, vaikka siitä on sata eri versiota.
  • Pappi on uskonnon tulkitsija, joka ei usko että Raamattu tarkoittaa mitä sanoo; hän on aina vakuuttunut sen sanovan mitä hän tarkoittaa.
  • Paras paikka Jumalan etsimiseen on puutarha. Voitte kaivaa häntä sieltä.
  • Rauha on parempi kuin sota, mutta äärettömän paljon vaivalloisempaa.
  • Rikos on vain rikoslaiksi nimittämämme tukkuliikkeen vähittäisporras.
  • Rulettipöytä ei ole kannattava kenellekään muulle kuin pitäjälleen. Silti on pelihimo yleinen, kun taas himoa pelipöytien pitämiseen ei tunneta.
  • Rumassa ja onnettomassa maailmassa ei kaikkein rikkainkaan voi ostaa kuin rumuutta ja onnettomuutta.
  • Samoin kuin sormenjäljet ovat kaikki avioliitot erilaisia.[1]
  • Se joka iskee kuninkaan hengiltä ja se joka kuolee hänen puolestaan ovat kumpikin samanlaisia epäjumalanpalvojia. [4]
  • Se tosiasia, että uskovainen on onnellisempi kuin skeptikko ei ole sen ihmeellisempää kuin se, että humalainen on onnellisempi kuin raitis.
  • Siteeraan usein itseäni. Se ryydittää keskustelua.
  • Sotilas on anakronismi, josta meidän pitää päästä eroon.
  • Taivaassa enkeli ei ole mitään erityistä.
  • Tappaminen on sensuroinnin äärimmäinen muoto.
  • Tavallinen kansa ei rukoile, se kerjää.
  • Tehkää rististänne kainalosauva; mutta kun näette jonkun toisen tekevän samoin, kavahtakaa häntä.
  • Tiedättekö mikä on pessimisti? Ihminen, joka uskoo että kaikki ovat yhtä inhottavia kuin hän itse - ja vihaa heitä siitä syystä.
  • Tietoisuus tosiasiasta ei ole samaa kuin sen tunteminen; jos niin olisi, kala tietäisi merestä enemmän kuin maan- ja luonnontieteilijät. [6]
  • Typerä peli jolla joutilaat ihmiset saadaan luulemaan että he tekevät jotain älykästä, vaikka he vain tuhlaavat aikaansa. (shakki)
  • Uhkapeli lupaa köyhille minkä omaisuus takaa rikkaille; siinä syy, miksi piispat eivät rohkene sitä tykkänään kieltää.
  • Usein sitä keksii sellaista, minkä naiset ovat jo kauan tienneet.
  • Vaikka kaikki taloustieteilijät pantaisiin riviin, ei kuitenkaan päästäisi puusta pitkään.
  • Vain harvalla ihmisellä on varaa olla köyhä.
  • Vain se tietää joka toimii.
  • Vanhat miehet ovat vaarallisia: heille on yhdentekevää, miten maailman käy.
  • Vanhempamme turmelevat elämämme ensimmäisen puoliskon ja lapsemme toisen.
  • Vapaus merkitsee vastuuta. Juuri siitä syystä useimmat sitä kaihtavat.
  • Varo ihmistä jonka jumala on taivaissa.
  • Varo miestä joka ei vastaa lyöntiisi; hän ei anna sinulle anteeksi eikä salli sinun antaa anteeksi itsellesi.
  • Vihaan köyhiä ja odotan innokkaasti heidän kuolemistaan sukupuuttoon.
  • Voi olla kiistanalaista, ketkä olisivat parhaat holhoojat lapselle, muttei ole epäilystäkään että vanhemmat ovat kehnoimmat.
  • Yliopistossa lykätään jokaista suurta tutkimusta siihen asti kunnes tekijä on kypsynyt puolueettomasti arvostelukykyiseksi ja kaikkitietäväksi. Jos hevonen voisi odottaa kenkiään yhtä kauan ja maksaisi niistä etukäteen, olisivat kaikki kyläseppämme yliopistonopettajia.
  • Älkää rakastako lähimmäistänne niin kuin itseänne. Se on röyhkeätä, jos olette hyvissä väleissä itsenne kanssa; loukkaavaa, jos huonoissa.
  • Älkää yrittäkö elää ikuisesti. Se ei onnistu.

Lähteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 210. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 350. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 94. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  5. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 421. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  6. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 431. Otava, 1989. ISBN 9511109618.