Marie von Ebner-Eschenbach
Ulkoasu
Marie von Ebner-Eschenbach oli itävaltalainen kirjailija (1830 - 1916).
Sitaatteja
[muokkaa]- Ikävystyminen on epäilyn sisarpuoli. [1]
- Kohtalo takoo meidät koviksi tai meltoiksi: se riippuu materiaalista. [2]
- Kärsimys on ihmisten suuri opettaja. Sen henkäyksestä puhkeavat sielut kuorestaan.
- Maailmassa olisi paljon vähemmän pahaa, ellei pahaa voisi koskaan tehdä hyvän varjolla.
- Mitä ihmiset yleensä nimittävät tyhmyydeksi? Sitä viisautta jota eivät ymmärrä. [3]
- On luvallista ajatuksilla poiketa aikakaudestaan, mutta ei pukeutumisella. [4]
- Onnelliset orjat ovat vapauden heltymättömimpiä vihollisia. [5]
- Pienet syntiset katuvat eniten. (SSSK)
- Pienten ihmisten maine on nimeltään - seuraus. [6]
- Pilkka loppuu siihen mistä ymmärtämys alkaa. [7]
- Pöytälaatikossa käsikirjoitus joko mätänee tai kypsyy. (SSSK)
- Se on huono kasvattaja jolla ei enää ole oma lapsuutensa tuoreessa muistissa. (SSSK)
- Vaadimme toisilta hyveellisyyttä usein vain siksi, että omat vikamme saisivat mukavammin levittäytyä. [8]
- Vanhuus valittaa tai kivittää. (SSSK)
- Vilpittömiä ystäviä on vähän - eikä kysyntäkään ole iso. (SSSK)
Lähteet
[muokkaa]- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 85. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 149. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 509. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 228. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 265. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 209. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 284. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 73. Otava, 1989. ISBN 9511109618.